Lapsi on huutanut melkein koko yön, sekoan...
Kommentit (48)
Tiedän tunteen...paljon tsemppiä tähän päivään! Lapsiperhe-elämässä on se hyvä puoli, että harvoin on kahta samanlaista päivää peräkkäin :)
Ota tänään rennosti ja toivottavasti saat ensi yönä nukkua.
Tsemppiä! Meillä pyysi koira kolmesti pihalle kun on ripulilla ja olen jo tästä niin väsynyt, että tein aivan oikean päätöksen kun päätin jäädä lapsettomaksi.
Tarkoitukseni ei ole ivailla, vaan päin vastoin, ihailen teitä jotka jaksatte! Tsemppiä sinne! :)
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Meillä pyysi koira kolmesti pihalle kun on ripulilla ja olen jo tästä niin väsynyt, että tein aivan oikean päätöksen kun päätin jäädä lapsettomaksi.
Tarkoitukseni ei ole ivailla, vaan päin vastoin, ihailen teitä jotka jaksatte! Tsemppiä sinne! :)
No mä en taas ikinä aio ottaa koiraa. Riesaa siitäkin on. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen...paljon tsemppiä tähän päivään! Lapsiperhe-elämässä on se hyvä puoli, että harvoin on kahta samanlaista päivää peräkkäin :)
Ota tänään rennosti ja toivottavasti saat ensi yönä nukkua.
Joo on paskoja ja helvetin paskoja päiviä.
Enkä todellakaan kestä päivää näillä parin tunnin unilla iltaan asti. Päiväunille mahdollisimman pian. Ja yhtään lasta enempää en tee. Ap
Lapsiperhe-elämä kidutusta? Haloo ei kai lapset huvikseen öitä huuda, vaan jotain on vialla. Mietihän nyt lapsesi vointia äläkä omaa väsymistäsi.
Harkitsen eroa niin saisin edes joskus olla rauhassa. Ap
Kai sä otit sen vierees nukkumaan/rauhoittumaan? Vai omassa sängyssäkö annoit huutaa?
Ap on taas sarjassamme niitä eukkoja, joiden ei olis ikinä pitäny lisääntyä. Mitä oikein odotit? Puettavaa hiljaista nukkea? Olisit siinä tapauksessa piipahtanut marketin leluosastolla ja pitäny reidet kiinni. Säälittävä vinkuva pentu olet vielä itsekin, kehtaatkin ulista omaa kurjaa oloasi, kun lapsiparka huutanut koko yön, on varmasti kipeä ja tuollaisen "äidin" kanssa varmaan vielä turvatonkin :(
Montako lasta sinulla on ap ja minkä ikäisiä? Minkä ikäinen tämä huutaja on?
Joo, toi on ihan kauheeta aikaa. Meillä kesti noin kolme ensimmäistä vuotta. Mutta eipä sillä lapsellakaan kivaa ole ollut... :-(
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperhe-elämä on kidutusta.
Niin. Se sun kauhea lapsiperhe-arkesi on sun lapsesi lapsuus. Mieti sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Meillä pyysi koira kolmesti pihalle kun on ripulilla ja olen jo tästä niin väsynyt, että tein aivan oikean päätöksen kun päätin jäädä lapsettomaksi.
Tarkoitukseni ei ole ivailla, vaan päin vastoin, ihailen teitä jotka jaksatte! Tsemppiä sinne! :)No mä en taas ikinä aio ottaa koiraa. Riesaa siitäkin on. Ap
Vaikutatpa vähän nihkeältä ihmiseltä. Tiesitkä että kaikesta ylimääräisestä 'ekstrasta' elämässäsi on riesaa? Jos vaikka muuttaisit ihan itseksesi asumaan, jos todella ottaa noin koville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Meillä pyysi koira kolmesti pihalle kun on ripulilla ja olen jo tästä niin väsynyt, että tein aivan oikean päätöksen kun päätin jäädä lapsettomaksi.
Tarkoitukseni ei ole ivailla, vaan päin vastoin, ihailen teitä jotka jaksatte! Tsemppiä sinne! :)No mä en taas ikinä aio ottaa koiraa. Riesaa siitäkin on. Ap
Se on kyllä saakelin hyvä, ettet ota. Keskity nyt niihin lapsiis, vaikuttaa siltä että juuri niitten kanssa selviät.
M32
Vierailija kirjoitti:
Harkitsen eroa niin saisin edes joskus olla rauhassa. Ap
Kuullostaa hyvältä. En usko että sinusta on äidiksi lapsellesi kun ottaa noin koville.
Se on väsyttävää jos lapsi huutaa koko yön ja väsyneenä ei kovin jaksa olla hyvällä tuulella. Ymmärrän kyllä ap:ta.
Korvatulehdus? Flunssa? Koliikki? Nälkä? Ei lapsi normaalisti huuda koko yötä. Terveyskeskus tai neuvola jos ei osaa. Onko tuttuja paikkoja? Miksi pitää olla noin kädetön?
Meillä esikoinen huusi mustasukkaisuuttaan kaksi kuukautta yöt putkeen, kun pikkusisarus syntyi. Älyttömintä tässä on se, että esikoinen oli jo kuuden vanha, aina ennen ongelmitta yönsä nukkunut lapsi, ja vauvakin nukkui kuin murmeli. Esikko siis huusi yöt, ja nukahti aamusta. Vauva valvoi päivät ja nukkui yöt. Unta kertyi meille vanhemmille maksimissaan pari tuntia/vrk ja sekin pätkissä. Miehen piti käydä töissäkin.
Tilanne rauhoittui vasta kun eräänä yönä paloi käämi, raahasin rääkyvän lapsen yöpuvussaan autoon ja soitin mummolaan: Kysyin otatko tämän vai luovutanko lastensuojeluun. Emme kerta kaikkiaan jaksaneet enää valvoa. Olin ajaa väsymyksestä ojaankin matkalla.
Oli yksi kamalimmista hetkistäni "hylätä" lapsi ulos perheestä hetkeksi, mutta tilanne oli aivan mahdoton. En sietänyt tätä rääkyvää isoa, tenavaa enää hetkeäkään, järkipuhe eikä mikään auttanut. Jollakin tasolla tunsin jopa vihaa niin rakasta lastani kohtaan, ja jouduin keräämään kaikki aikuisuuteni piirteet että sain asian hoidettua vielä kunnialla. Lapsella oli ekaluokkakin alkamassa samana syksynä, joten stoppi oli saatava.
Muutama päivä mummolassa teki ihmeitä ja tilanne rauhoittui sillä. Hetki lisää meni että univelka korjaantui koko perheellä ja välit esikoiseen saatiin kuntoon taas.
Tämä nyt ei varmaan auta ap: tilanteen hoidossa, mutta jos yhtään lohduttaa, valvomme me muutkin silloin tällöin ja kuten tässä kerroin, ihan älyttömistä syistäkin. Apua kannattaa hakea ajoissa mistä tahansa, ennekuin tilanne on kestänyt hallitsemattomiin määriin. On ihan oikeasti eri kaliiperin asia valvoa yö tai kaksi silloin tällöin, kun olla unetta viikkotolkulla: trust me.
Kihomatoja