Lue keskustelun säännöt.
Miten käyttäydyt ihastuneena?
05.11.2015 |
Nyt ollaan taas jännän äärellä! Millaiseksi muutut kun ihastut? Hakeudutko ihastuksen seuraan vai vältteletkö? Pyöriikö Hän mielessä jatkuvasti?
Omalla kohdallani se menee niin, että pyrin välttämään sitä ihmistä josta olen kiinnostunut, en nimittäin halua, että se ihastus tulee ilmi. Jos vältteleminen on mahdotonta niin en ainakaan muodosta häneen katsekontaktia, koska villeimpien huhujen mukaanhan se on kiinnostuksen merkki. Käännän aina kylmästi pääni hänestä poispäin jos tilanne tulee eteen. Jatkuvasti kyllä mietin, että mitä hänelle sanoisin, mutta en oikeasti sano mitään, koska järki sanoo, että miksi alkaa jutella kun ei siitä mitään kuitenkaan tule ja en edes osaa jutella naisten kanssa, no en juuri miestenkään. Se, että alkaisin jutella ihastukselle on vähän sama kuin ampuisi itseään konekiväärillä polveen, kamalaa jälkeähän siitä seuraa. Keksii mokoma vielä, että olen hänestä kiinnostunut ja helvetti on taas valloillaan. Ennen aina yritin saada ihastuksen nauramaan ja usein siinä onnistuinkin, mutta eihän se mitään auttanut, nykyään olen vain jo menettänyt sen viimeisenkin toivon ja ahdistun suunnattomasti kun ihastun. Ihastuminen on ihan anaalista, sieltä synkimmästä ja paskaisimmasta anaalin kolkasta.
Terveisin Naispelko22
Kommentit (28)
Hymyilen paljon ja etsiydyn seuraan mahdollisimman usein. Menen lähelle ja ehdotan yhteistä tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koitan vältellä ihastumista. Jos nyt niin paska nakki lohkeaa, että satun ihastumaan, niin olen hiljaa ja välttelen häntä.
(Olen kyllä muutenkin hiljaa)
Perseestähän se on, kun itsellä ei ole mitään mahkuja keneenkään.
Mukavaa kuulla etten ole ainoa tällainen tapaus.
Terveisin Naispelko22
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitan vältellä ihastumista. Jos nyt niin paska nakki lohkeaa, että satun ihastumaan, niin olen hiljaa ja välttelen häntä.
(Olen kyllä muutenkin hiljaa)
Perseestähän se on, kun itsellä ei ole mitään mahkuja keneenkään.Mukavaa kuulla etten ole ainoa tällainen tapaus.
Terveisin Naispelko22
Kieltämättä minuakin lohduttaa kyseinen tieto. En olekaan yksin tässä maailmassa, vaikka yksin olenkin.
Riippuu siitä ihastuuko saavuttamattomaan vai mahdolliseen naiseen. Saavuttamattoman kanssa voi olla rennosti ihastumisesta huolimatta koska mitä sillä on väliä. Voi toki käydä niinkin ettei sitten tee mieli olla tekemisissä ja välttelee, koska tulee vain paha mieli kun tietää ettei koskaan saa mitä haluaa. Mahdollisen kanssa saattaa hermostuttaa kovasti kun koko ajan miettii mokaako mahdollisuutensa tai ehtiikö joku muu viedä sen ensin.
Älykkyysosamääräni laskee välittömästi noin 30 pistettä, puhun typeriä, nolaan itseni ja kadun välittömästi, punastelen ihastuksen läsnäollessa, yritän vältellä häntä koska en halua nolata itseäni vielä pahemmin, isommassa porukassa olen hiljaa mutta katselen häntä koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ihastukset luulee usein että inhoan niitä. Alan jostain syystä aina piikittelemään miehiä joihin ihastun. Jotkut ottaa sen huumorilla mutta aika moni ottaa sen ihan vaan vittuiluna. En voi tälle mitään, se on eräänlainen pohjois-pohjalainen aivovamma.
Mulla vähän sama että piikittelen ja muutun kylmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan vähän ikävää, että tuo kylmäksi muuttuminen on noinkin yleistä. Miten siitä muka voi kehittää minkäänlaista suhdetta jos lähtökohtana on se, että se ihastus ajattelee, että häntä vihataan? Tai vielä pahempi jos molemmat on samanlaisia kylmiä ihastujia ja ovat ihastuneet toisiinsa, siitähän syttyy suunnilleen sota ennen suhdetta. Räjähtääköhän tuollaisilla ihmisillä sitten kuten elokuvissa, että ensin on hirveä riita ja sitten jo vaatteet lentääkin pitkin lattioita? Vähän tyhmä suojakeino tuo vihamielisyys, mutta ihan hyvinhän tuo on ainakin omalla kohdallani toiminut.
Terveisin Naispelko22
Tavallaan vaikea ihastua, koska kulman takaa tulee heti joku vielä kauniimpi. Oikeastaan miesten ihastuminen taitaa perustua vain siihen, että päätetään tietoisesti kiinnostua jostakin jatkuvasti kuvioissa pyörivästä naisesta ja yritetään pitää suunnitelmasta kiinni. Toki positiivisten asioiden oppiminen tästä potentiaalisesta kohteesta auttaa.
Useimmat naiset kelpaavat miehille. Minusta myös näyttää siltä, että naisen henkistä vajavaisuutta (tarkoitan nyt sellaista överi-WT-ajatusmaailmaa ja käytöstä enkä kehitysvammaisuutta) ei voi päätellä ulkonäöstä yhtä helposti kuin miehen tai sitten miehillä on niin matala kynnys naisten seksikkäänä pitämiseen, että hyvinkin pieni älynpilkahdus katseessa riittää. Fiksut naiset ehkä helpommin näkevät toisten naisten läpi, kun taas mies ei voi sitä biologisesta syystä tehdä. Miehet rankkaavat pois vain kaikista selvimmät poikkeukset.
-Mies 29v + 1v-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välttelen ja käyttäydyn "kylmästi", jottei ihastukseni paljastu muille ja hänelle. Puhun hänestä (huomaamattani) paljon parhaalle ystävälleni. Baari-iltana saatan soittaa klo 04-05 (onneksi ei vastaa). Aamulla kadun ja päätän poistaa numeron, etten enää mokaa :D
Vierailija kirjoitti:
Välttelen ja käyttäydyn "kylmästi", jottei ihastukseni paljastu muille ja hänelle. Puhun hänestä (huomaamattani) paljon parhaalle ystävälleni. Baari-iltana saatan soittaa klo 04-05 (onneksi ei vastaa). Aamulla kadun ja päätän poistaa numeron, etten enää mokaa :D
Tää on kyl iha huikee :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihastusta kohtaan hot and cold, eli hakeudun seuraan ja olen ystävällinen, mutta hetkeä myöhemmin olenkin välinpitämätön ja saatan vältellä, etten paljastu.
Yritän olla mahdollisimman normaali ihastuksen seurassa, mitä nyt hymyilen enemmän. En halua paljastua ihastukselle, mutta ystävilleni sitten kikatan ja haaveilen koko ajan. Tää tapa ei kyllä ole ollut koskaan toimiva, yllätys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä vittuilen ja heitän lokaa niskaan. Ja nauran päälle.
Kurjaa että ihmiset vain välttelevät eivätkä näytä mitenkään ihastuksiaan.
Pitäisi olla joku ajatustenlukuväline.
Pisti silmään ihastukselleen vittuilevien määrä. En lämpene moiselle. Jos tällä lailla käyttäytyvä henkilö tunnustaakin olevansa ihastunut minuun, en anna mahdollisuutta. Minusta se ei kerro ihmisestä mitään hyvää, että ihastuneena käyttäytyy noin moukkamaisesti. Millaista käytös olisi siinä vaiheessa, kun eletään yhteistä arkea ja ruusuisimmat kuvitelmat ovat ehtineet rapistua?
Maaninen. Pommitan viesteillä. Mietin ihastukseni kohdetta 24/7. Millään muulla ei ole väliä paitsi hänellä.
Rakkautta vai vihaa? Voi luoja, kun on vaikeata.
Ihan aivovammaisesti, laihdun ja riudun ja suunnittelen yhteistä elämää. Mietin viestejä tolkuttoman kauan ja myös sitä, jos viestiä ei tule. Jännän äärellä ollaan. Koko ajan hymyilyttää.
Koitan vältellä ihastumista. Jos nyt niin paska nakki lohkeaa, että satun ihastumaan, niin olen hiljaa ja välttelen häntä.
(Olen kyllä muutenkin hiljaa)
Perseestähän se on, kun itsellä ei ole mitään mahkuja keneenkään.