Muita jotka tulee Joutsenon kaltaisista jutuista vain surulliseksi eikä muuta

Samoin minäkin tunnen. Ikävää, että tällaista sattuu.

Tuntuu siltä, että juurikaan ketään ei kiinnosta mitä Joutsenossa on tapahtunut, vaan tekijän syntyperä. 

No kenelle tässä hyödyttäisi raivota. Murhaaja on minulle täysin tuntematon. Ketään muutakaan en voi syyttää, kun en tiedä tapauksesta enempää. Jää siis vain jäljelle se todella, todella surullinen olo.

Itse lähinnä olen kiinnostunut siitä että miten näitä tapauksia saataisiin ehkäistyä tulevaisuudessa, jotta uhreja ei tulisi tulevaisuudessa enää enempää. Muussa tapauksessa rikokset eivät juurikaan kosketa henkilökohtaisesti, koska en ole kovin tunteellinen ihminen. Järkiperäinen ajatteluni sanoo ettei itku enää auta tässä vaiheessa kun pahin on jo tapahtunut. Tietenkin tapahtuma on sinänsä todella ikävä. Kolmosella taitaa olla jotain mt-ongelmia.

Rehellisesti sanottuna minä en tule edes surulliseksi. En tunne uhria, hänen läheisiään saati tekijää. Tapaus ei liikuta minua yhtään sen enemmän kuin maanjäristys jossain Aasiassa. Noteeraan sen, totean että ikävä juttu mutta ei herätä sen kummempia tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna minä en tule edes surulliseksi. En tunne uhria, hänen läheisiään saati tekijää. Tapaus ei liikuta minua yhtään sen enemmän kuin maanjäristys jossain Aasiassa. Noteeraan sen, totean että ikävä juttu mutta ei herätä sen kummempia tunteita.

Pystytkö silti samaistumaan omaisten suruun ja tuskaan? Tai uhrin ennen kun hän menetti henkensä? Mulle olis tosi pelottavaa huomata, etten reagois tunteella ollenkaan...

Mitä Joutsenossa on tapahtunut?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Rehellisesti sanottuna minä en tule edes surulliseksi. En tunne uhria, hänen läheisiään saati tekijää. Tapaus ei liikuta minua yhtään sen enemmän kuin maanjäristys jossain Aasiassa. Noteeraan sen, totean että ikävä juttu mutta ei herätä sen kummempia tunteita.

 

 

Pystytkö silti samaistumaan omaisten suruun ja tuskaan? Tai uhrin ennen kun hän menetti henkensä? Mulle olis tosi pelottavaa huomata, etten reagois tunteella ollenkaan...

En ole tuo vastaaja... mutta itse ainakin ymmärrän miten hirveältä varmasti läheisistä, ystävistä tuntuu ja miten loppullista ja surullista kaikki oli uhrin kannalta... mutta silti tietenkään en itse tunne niitä voimakkaita tunteita, vaikka ymmärrän millaisia tunteita he varmasti käyvät läpi.

Vieläkö joku täällä muistaa tai muistelee  sitä Seinäjoen tapausta ?  Siitä media on jo  ottanut  kaiken irti...En pidä tällaisilla tapauksilla 'mässäilystä' .

Ikäviähän ne tietysti ovat , sitä ei käy kieltäminen ,mutta miten syvästi  ne sitten oikeasti koskettavat niitä jotka eivät koskaan ole siellä teon tapahtumisen paikkakunnalla (tai ehkä koko siinä  läänissä ja siinä maakunnassakaan  ) koskaan käyneet ,eivätkä tunne sieltä henkilökohtaisesti ketään ?

Tuskinpa paljon enempää ,kuin jos se olisi sattunut jossain Englannissa tai Espanjassa,saati Vietnamissa tai Filippiineillä.

Syyriassakin tapahtuu vaikka mitä hirveyksiä kaiken aikaa ja varmasti jotain tälläkin hetkellä. ...

Aina sattuu ja tapahtuu ja sellaista maata ei olekaan ,jossa ei jotain vastaavaa tapahdu aina vähän väliä.

Muistaako muuten  joku vielä nimet 'Sandy Hook Elementary ' ? Tai Adam Lanza? Tai entä Dylann Storm Roof ?

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö joku täällä muistaa tai muistelee  sitä Seinäjoen tapausta ?  Siitä media on jo  ottanut  kaiken irti...En pidä tällaisilla tapauksilla 'mässäilystä' .

Ei tuosta vielä ole otettu kaikkea irti, tyttö on vasta mielentilatukimuksessa, kyllä vielä on paljon meuhkattavaa vielä tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu siltä, että juurikaan ketään ei kiinnosta mitä Joutsenossa on tapahtunut, vaan tekijän syntyperä. 

Juuri näin. Joka ikinen kerta, kun näitä väkivalta-juttuja tms. tulee, ollaan ensimmäisenä arvuuttelemassa etnistä alkuperää ja itse rikos jää sivuseikaksi. Sitten syntyy huhu ja kohta sitä huhua levitellään totena palstoilla ja jengi uskoo kaiken kritiikittä. Ei jumalauta. Olen aina pitänyt ihmisiä yksinkertaisina, mutta kyllä tämä viimeaikainen "matu"-viha on saanut jo niin absurdit mittasuhteet, että olen vakavissani alkanut epäillä, että osalla porukasta täytyy ihan oikeasti olla jonkinlaisia kehitysviivästymiä tai muita aivoperäisiä vammoja päihteiden ongelmakäytön lisäksi. Koska eihän noin VITUN TYPERIÄ IDIOOTTEJA voi olla olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Tuntuu siltä, että juurikaan ketään ei kiinnosta mitä Joutsenossa on tapahtunut, vaan tekijän syntyperä. 

 

 

Juuri näin. Joka ikinen kerta, kun näitä väkivalta-juttuja tms. tulee, ollaan ensimmäisenä arvuuttelemassa etnistä alkuperää ja itse rikos jää sivuseikaksi. Sitten syntyy huhu ja kohta sitä huhua levitellään totena palstoilla ja jengi uskoo kaiken kritiikittä. Ei jumalauta. Olen aina pitänyt ihmisiä yksinkertaisina, mutta kyllä tämä viimeaikainen "matu"-viha on saanut jo niin absurdit mittasuhteet, että olen vakavissani alkanut epäillä, että osalla porukasta täytyy ihan oikeasti olla jonkinlaisia kehitysviivästymiä tai muita aivoperäisiä vammoja päihteiden ongelmakäytön lisäksi. Koska eihän noin VITUN TYPERIÄ IDIOOTTEJA voi olla olemassakaan.

No ei kukaan täysijärkinen ihminen usko noita juttuja. Muuten olen samaa mieltä kuin muutkin tässä ketjussa, tällaisista tapauksista tulee vain surullinen olo ja sanat ovat liian pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna minä en tule edes surulliseksi. En tunne uhria, hänen läheisiään saati tekijää. Tapaus ei liikuta minua yhtään sen enemmän kuin maanjäristys jossain Aasiassa. Noteeraan sen, totean että ikävä juttu mutta ei herätä sen kummempia tunteita.

Sama täällä.

Luulen, että mielentilatutkimuksessa todetaan umpihulluksi ja passitetaan mielisairaalaan voi olla näitä avohoitoja jotka pyörii meidän keskuudessa. Aika usein näiden taustalla vakavia mielenterveysongelmia, kaikki paikalliset monesti tietää nämä hullut ja sitä sekoilua on katseltu vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna minä en tule edes surulliseksi. En tunne uhria, hänen läheisiään saati tekijää. Tapaus ei liikuta minua yhtään sen enemmän kuin maanjäristys jossain Aasiassa. Noteeraan sen, totean että ikävä juttu mutta ei herätä sen kummempia tunteita.

Olet tunneköyhä ja kova ihminen yhdessä peukuttajiesi kanssa.

On siis fakta, ja loogisen päättelyn tulos. 

Mulle tulee aina lapsen tai nuoren kuolemasta surullinen olo, riippumatta siitä kuoliko henkirikoksen uhrina, sairauteen tai onnettomuudessa, olipa tuttu tai tuntematon. Sen sijaan se, että 90-v. vanhusten kuolemaa itketään hulluna, sitä en tajua. Heillä on elämä jo eletty. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee aina lapsen tai nuoren kuolemasta surullinen olo, riippumatta siitä kuoliko henkirikoksen uhrina, sairauteen tai onnettomuudessa, olipa tuttu tai tuntematon. Sen sijaan se, että 90-v. vanhusten kuolemaa itketään hulluna, sitä en tajua. Heillä on elämä jo eletty. 

Et aidosti kykene suremaan vaan käsittelet surua hyöty näkökulmasta. Suru taas on tunne eikä riipu mistään hyödystä kuten väität.

Kaiken lisäksi et myöskään ole empaattinen ihminen. Ilmoitit tämän ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Rehellisesti sanottuna minä en tule edes surulliseksi. En tunne uhria, hänen läheisiään saati tekijää. Tapaus ei liikuta minua yhtään sen enemmän kuin maanjäristys jossain Aasiassa. Noteeraan sen, totean että ikävä juttu mutta ei herätä sen kummempia tunteita.

 

 

Olet tunneköyhä ja kova ihminen yhdessä peukuttajiesi kanssa.

On siis fakta, ja loogisen päättelyn tulos. 

Maailmassa sattuu ja tapahtuu joka päivä ja joka hetkenä niin kauheita asioita ,että jos niihin jokaiseen (uutisen perusteella) reagoisi äärimmäisellä tunnelatauksella niin olisi pian psykoosissa ,eikä taatusti hyödyllinen eikä avuksi kenellekään vaan jossain hoitolaitoksessa pian ja luultavasti sen suljetulla osastolla. Ainoa mitä voit tehdä on yrittää olla niiden ihmisten apuna  ja tukena joita joku onnettomuus on kohdannut ,mutta kotona murehtiminen ei taatusti auta ketään. Voit lahjoittaa tukeasi katastrofikeräyksiin, tai jos tunnet jonkun jolle jotain ikävää on sattunut voit olla olkapäänä , ehkä osastua avustustalkoisiin tai rahallisen tuen keräyksiin tms. jos jotain haluat tehdä. Tämän Joutsenon tapauksen hyväksi, esimerkiksi ,et pysty tekemään yhtään mitään . Ikävää toki, sen kuka tahansa täysijärkinen ja tunne-elämältään normaali ihminen myöntää , mutta pitäisikö tiedon tuosta tapahtumasta antaa varjostaa esim. oman sisaren pojan ristiäispäivää ?  Mietipä sitä ja kerro.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Rehellisesti sanottuna minä en tule edes surulliseksi. En tunne uhria, hänen läheisiään saati tekijää. Tapaus ei liikuta minua yhtään sen enemmän kuin maanjäristys jossain Aasiassa. Noteeraan sen, totean että ikävä juttu mutta ei herätä sen kummempia tunteita.

 

 

Olet tunneköyhä ja kova ihminen yhdessä peukuttajiesi kanssa.

On siis fakta, ja loogisen päättelyn tulos. 

Ai että oikein loogisen päättelyn tulos? Oliko tämä olevinaan joku vitsi? AV-mamma palstalla harjoittamassa loogista päättelyä :DD

Mene sinä tekemään vaikka mokkapaloja, siinä sulle sopivaa loogista päättelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö joku täällä muistaa tai muistelee  sitä Seinäjoen tapausta ?  Siitä media on jo  ottanut  kaiken irti...En pidä tällaisilla tapauksilla 'mässäilystä' .

Ikäviähän ne tietysti ovat , sitä ei käy kieltäminen ,mutta miten syvästi  ne sitten oikeasti koskettavat niitä jotka eivät koskaan ole siellä teon tapahtumisen paikkakunnalla (tai ehkä koko siinä  läänissä ja siinä maakunnassakaan  ) koskaan käyneet ,eivätkä tunne sieltä henkilökohtaisesti ketään ?

Tuskinpa paljon enempää ,kuin jos se olisi sattunut jossain Englannissa tai Espanjassa,saati Vietnamissa tai Filippiineillä.

Syyriassakin tapahtuu vaikka mitä hirveyksiä kaiken aikaa ja varmasti jotain tälläkin hetkellä. ...

Aina sattuu ja tapahtuu ja sellaista maata ei olekaan ,jossa ei jotain vastaavaa tapahdu aina vähän väliä.

Muistaako muuten  joku vielä nimet 'Sandy Hook Elementary ' ? Tai Adam Lanza? Tai entä Dylann Storm Roof ?

Hyvä ihminen, ole niin kiltti ja opettele tämä: välilyönti tulee pilkun jälkeen, ei ennen sitä. En pysty lukemaan postaustasi, silmiin sattuu!