Lue keskustelun säännöt.
Osaako miehesi todella tukea uraasi/työssä käymistäsi?
14.04.2007 |
Mieheni on sanonut usein, että hänelle on tärkeää että myös minä saan mahdollisuuden uraan ja mielenkiintoiseen työelämään. Kuitenkin riitelemme usein esim. ylitöistäni. Mies arvostelee usein tekemiäni ratkaisuja ja puhuu pilkallisesti työpaikastani ja -kavereistani.
Olen väsynyt siihen, että joudun taistelemaan joka pikku asiasta mikä työhöni liittyy. Tuntuu, että tukea ei heru ilman riitaa ja itkua. Miehen ensimmäinen asenne kun on aina, että vaadin häneltä liikaa, jos hän joutuu joustamaan työni tähden.
Kommentit (4)
Meillä minä teen uraa ja mies on ihan normaalisti töissä ilman suurempia haasteita ja tavoitteita. Kumpikin on tiensä valinnut ja toinen tukee toista valinnassaan.
Mieheni kanssa on sovittu että minä matkustan paljon ja työ on suuri osa elämääni. Hän kannustaa ja tukee, järjestelee omia työvuorojaan matkojeni mukaan, jää kotiin hoitamaan jos lapsi on sairaana.
En tiedä voisiko puolisoa paremmin tukea kuin hän sen tekee. Ja kumpikin olemme onnellisia. Ja lapsi myös on tottunut siihen, että vanhemmat ovat aika paljon eri aikaan kotona, mutta toisaalta loppuaika ollaan tiiviisti yhdessä.
Ja kun minä joustan työn vuoksi, myös työ joustaa. Eli otan aikaa perheelle kun sitä tarvitaan.
Ihmettelen aina välillä, onko mies ihan oikeasti noin joustava ja vaimon uraa tukeva. Pari kertaa vuodessa otan asian puheeksi ja keskustelemme tämän tilanteen vaatimuksista ja haasteista. Ja toisaalta myös eduista. Ja edelleen voimme näin jatkaa.
Kultainen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja minä teen osa-aikaisesti töitä, mutta täysin omasta halustani ja aloitteestani. Mies on tästä kiitollinen ja on sanonut sen selvästi. Emme kumpikaan usko, että tähän meidän perheeseen mahtuisi kaksi uraa tekevää ihmistä.
Minun onnekseni tekemäni työ on osa-aikaisuudestaan huolimatta haasteellista, sisällöltään kiinnostavaa ja minua innostavaa. Joten en koe tehneeni vääriä myönnytyksiä. Ja perhe voi hyvin.
Mutta kyllä mieheni osaa myös tukea työntekoani, esim voin kertoa hänelle huoliani työasioissa ja hänen kanssaan on hyvä keskustella. Ja saan ymmärrystä välistä kummallisille työajoilleni (iltoja, viikonloppuja silloin tällöin), koskaan hän ei ole syyllistänyt minua niistä tms.
Minusta ap tuo ei kuulosta kovin kivalta tilanteelta, missä olette...
Vähitellen ollaan menty siihen, että välttelen työasioistani puhumista. Vastaan vain " ihan hyvin" , kun mies kysyy miten päivä meni.
Pahimmalta tuntuu juuri tuo pilkallinen ja vähättelevä asenne. Mies ei jaksa kauaakaan kuunnella mun juttuja, ennen kuin on kertomassa miten asiat oikeasti tulisi hoitaa ja miten tyhmiä meillä töissä ollaan. Minä ja työkaverit.
Minun hän kyllä odottaa kuuntelevan työjuttujaan ja olevan kiinnostunut.
Näin on ainakin asenne meillä. Aina kun joku työjuttuni menee perheen edelle, kuulen olevani epäluonnollinen hirviö, mutta miehen työjutut tietysti ovat tärkeämpiä kuin perhe.