Teenko vaarin, jos laitan lapsen vaikka 2x/viikko paivahoitoon sen takia, etta minun ja mieheni yhteinen aika ei loppuisi kokonaan?

ap

Teoriassa olisi mahdollista hoitaa asia niin että lasten ei tarvitsisi olla päiväkodissa lainkaan (ts. toinen olisi kokajan töissä toisen olessa kotona), mutta tuossa emme nää mitään järkeä!



Meistä on lapselle huomattavasti parempi malli olla sen 3-4 päivää viikossa päiväkodissa ja sitten saada vapaa-ajat olla kotona kokoperheen voimin, kuin että toinen vanhemmista olisi jatkuvasti poissa ja kotivuoroja vaihdettaisiin lennossa. Mielestäni se toisi lapselle kovin levottoman ja hämärän kuvan perheestä. Meillä pehe on yhteisö joka toimii yhdessä ja parhaita ovat juuri ne hetket mitkä saadaan viettää koko porukan voimin yhdessä.



Päiväkoti on lapselle hyvä ja turvallinen hoitopaikka, tuo kavereita sekä virikkeitä ja sen myötä saamme tuota yhteistä vapaa-aikaa.

mitkään asiat eivät ole musta-valkoisia, ei edes nämä päivähoitokysymykset. Ei voida suoraan sanoa että päivähoito on paha ja kotihoito hyvä vaan täytyy ajatella koko tilanteen kannalta. Meidän lapsille päiväkoti on varmasti huomattavasti parempi ratkaisu kuin kotihoito, vaikka jälkimmäinen olisikin teoriassa mahdollinen.

Onko se sitten lapsille hyväksi?

ratkaisu. Taloudellisesti kotihoito tulisi tietysti edullisemmaksi, mutta jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta todennäk. se että teillä kaikilla olisi enemmän yhteistä aikaa. Ja usein se päivähoito on lapsillekin antoisaa, harvemmin se pahasta on.

pienempää minä käytän puistossa päivittäin. Näkevät ihan saman määrän muita lapsia kuin päiväkodissa olevatkin. Hoidamme lapset limittäin, viikonloput ovat yhteistä aikaa.

Ihmisillä on siis mahdollisuus pitää lapset kotona kouluikään asti, mutta silti halöuavat itsekkäästi laittaa nämä päivähoitoon oman parisuhteen takia!!! Eikö tuo ole sitä itsekkyyttä pahimmillaan?

työelämälle ja sille järjettömälle idealle, että lasten sataprosenttisesti kotonahoitaminen kouluikään asti olisi jotenkin ihanteellisempaa.

Mikä sua vaivaa??



Eikö ole tärkeintä että tehdään niinkuin PERHEELLE ITSELLEEN tuntuu parhaimmalta???



Jos tekee töitä viikonloput ja illat ja kumppani päivät niin siinä on vapaa-aika (siis yhteinen aika) aika nollissa! Musta ihmisen pitää voida nukkua, harrastaa seksiä, lukea päivän juorulehti ja käydä kuntoilemassa TYÖN LISÄKSI.



Pitää antaa aikaa välillä itselleen, kumppanilleen ja joka lapselle erikseen.



Jos joku ei näe tätä tärkeäksi niin ei sitten. En ymmärrä miksi se kuitenkaan on pahaksi jos me nähdään tämä hyväksi: Itse teen 3- vuorotyötä ja mies reissaa.

sairastuu,ja vanhemmille soitetaan niin kumpikaan ei töissä vaan rilluttelemassa yhdessä.

Helpottunut olen, kun ei mitään hirveän syyllistäviä viestejä ole tullut!



ap

Voisin sanoa, että voisit viedä hoitoon mikäli lapsi osaa puhua. Eli kertoa mitä hän haluaa ja mitä ei ja miltä hänestä tuntuu.



Jos ei osaa puhua niin on EHDOTTOMAASTI liian pieni kenenkään muun hoidettavaksi kuin isän tai eädin.

Siis minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että limittäin hoitaminen on typerää ja vie lapselta enemmän kuin pari-kolme päivää hoidossa!!! Lasten koti on vanhempien parisuhteessa. Miten voi olla sitä suhdetta, jos ikinä ei nähdä? Miten lapset oppii käsittämään perheensä, joa aina äiti tai isä on pois? Eihän se voi mitenkään olla hyväksi perheelle, parisuhteelle ja lapsille.



Eli minusta te ap teette typerän ja älyttömän teon, jos hoidatte lapset limittäin ilman yhteistä aikaa perheenä. Vähintään ne 2 hoitopäivää lapsille ja yhteistä aikaa perheelle.

ja aiotaan hoitaakin siihen asti, että lapset menevät kouluun. Eli ei ole lapset ulkopuolella hoidossa, eivätkä mene. Meille tämä on tärkein juttu.

Aivan sama mitä me av-mammat ja muut ajattelevat.

Eli perheellä ei yhteistä aikaa ollenkaan, se ei ole kenenkään etu, ja tosi raskasta.



Ei se lapsen paras ole koskaan yhdestä asiasta kiinni, ts. ei esim. päiväkodin välttäminen ole lapsen paras jos kotitilanne siitä kärsii, vanhempien suhde esim.

molemmilla on täysipäivätyö, tai edes melkein. äidin ja isän suhde on lapsen henkinen koti, vanhemmilla on pakko olla yhteistä aikaa, jos perheen haluaa voivan hyvin. Ilman muuta osittain päiväkotiin