G: Onko sinut hoidettu kotona vähintään 3-vuotiaaksi ja mikä on koulutuksesi ja tämän hetkinen elämäntilanteesi?

Olen sosiaalinen, mutta viíhdyn todella hyvin yksinäni. Tarvitsen yksinoloa ainakin ½h päivässä, muuten pää hajoaa.

Kotitöissä on laiska. Kotona ei paljon tarvinnut tehdä muuten kun kesäisin, onneksi nykyisin saa viipaloitua leipää, en koskaan ole kunnon siivua oppinut leikkaamaan (herkkyyskausi meni ohi).

Koulutukseltani olen yo- kokki-sairaanhoitaja.

Mua on aina hoidettu kotona. Tosin 70-luvun alussa äitiysloma oli jotain 4-6kk, jonka jälkeen äitin oli mentävä töihin. Mummo ja muut sukulaiset siis hoitivat, kunnes kouluiässä meille tuli lastenhoitaja. Olen koulutukseltani merkonomi ja työskentelen EU:ssa. En ole mikään erityisen " älykäs" , mutta en tyhmäkään! Mulla on nopeat hoksottimet. Olen erittäin sosiaalinen ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, mutta osaan tarvittaessa puurtaa yksinkin.



Olen elämääni onnellinen 30++ ikäinen sinkku, joka haaveilee perheestä. Jos saan lapsia, haluan hoitaa heidät kotona, koska lapsuus on niin lyhyt aika. Mulla ei ole mitään päiväkotiakaan vastaan; olen ollut päiväkodissa töissä ja siellä eron lasten käytöksessä näki vain niistä, jotka oli tuotu hoitoon niin nuorena kuin 6kk vanhana. Vuoden ikäisenä päiväkodissa aloittaneissa ei ollut mitään käytöseroa niihin, jotka aloittivat 3-vuotiaina.

Minä olen 28v, 4 pienen lapsen kotiäiti. Erittäin onnellinen, sosiaalinen. Ylioppilas, ei muuta koulutusta (vielä).

- akateeminen koulutus

- olen onnellinen

- olen älykäs

- sosiaalinen mutta ujo

- osaan mainiosti toimia ryhmän jäsenenä

Koulutekseltani olen DI, hyvin onnellinen elämässäni, naimisissa ja kaski lasta jotka ovat menneet itse vajaa 2 vuotiaina päiväkotihoitoon.

Vaaka kallistuu varmaan enemmän älykkään puolelle (ja on minulle jtokut siitä maininneetkin silloin tällöin), olen hyvin sosiaalinen luonteeltani ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa sekä olen taitava tiimityöskentelijä.

Eskarin kävin ja sitten kouluun. Äiti oli sen jälkeen vielä kotona, koska mulla on 2 nuorempaa sisarusta.

Mä olen onnellinen nyt, ja niin olin lapsenakin. Ammatiltanin olen sairaanhoitaja ja osaan toimia niin ryhmässä kuin yksinkin. Aika sosiaalinen olen, mutta nautin jos saan olla välillä muutaman tunnin ihan yksin.

Tyhmä en ole, mutta en mikään neropattikaan. Kouluttautuminen " korkealle" , ei ole koskaan kiinnostanut.

Meillä on 2 lasta, ja molempien kanssa olen ollut kolme vuotta kotona.

Kouluts FM, tämän hetkinen tilanne on se, että olen naimisissa, meillä on 3 lasta, asumme ulkomailla, molemmat olemme töissä, mutta oma työni on joustavaa ja osa-aikasta joten lasten ei tarvitse olla pitkiä päiviä hoidossa.



Tunnen olevani hyvin onnellinen, olen kai ihan fiksukin ;-) Hallitsen hyvin sosiaaliset tilanteet, osaan small talkata, osaan mielestäni käyttäytyä jne, mutta viihdyn oikeastaan parhaiten omissa oloissani.



En tiedä kyllä, onko näillä mitään tekemistä tarhanalotusikäni kanssa...



Mä en yhtään usko, että päiväkodin alotus jossain iässä olisi syy tämmöisiin asioihin mitä tässä kysyttiin. Vaikuttavaa voi tietysti olla syy sen takan, miksi lapsi on mennyt tietyssä iässä tarhaan. Luulen myös, että paljon lapsen kehitykseen ym vaikuttaa se, miten esim tarhalasten kohdalla vanhemmat sitten ei-tarha-aikoina lastaan kohtelee ja on tämän kanssa, miten vanhemmat itse suhtautuvat päiväkotiin jne.

ja koulutus on FT, olen tällä hetkellä kotona kaksivuotiaan kanssa ja sosiaalinen, avoin ja ammatillisesti olen menetynytkin -- olen siis koulutustani vastaavassa työssä jossa viihdyn ja etenen ripeästi.

Minulla oli hoitaja kotona, muttei oma vanhempi. Täytyy sanoa, ettei koti ympäristönä tehnyt autuaaksi. Hoitajalla on isompi merkitys kuin fyysisellä ympäristöllä.



Olen muttunut aikuisena sosiaaliseksi ja hyvin itsenäiseksi. Nuorempana olin hyvin epäsosiaalinen ja sulkeutunut. Ammatilatani olen puheterapeutti. Oma jälkikasvu meni päiväkotiin 2-3-vuotiaina.

Olen sosiaalinen, hiukan ehkä epätasapainoinen 28-vuotias. Vanhempieni liitto on kai ollut aina ok, mutta meitä lapsia ei ole oikein " jaksettu" . Se on kai sitten jättänyt jälkensä; sellaista miellyttämisenhalua, jotta saisi hyväksyntää jne.

Olen ääripäisesti joko vahva tai tosi herkkä.

Koulutukseltani FM, tällä hetkellä äitiyslomalla.



Olen pääasiassa onnellinen mutta silloin tällöin taipuvainen masennukseen tai ehkä paremminkin alakuloisuuteen.



En ole koskaan pitänyt itseäni erityisen sosiaalisena. Olen tehnyt kovasti töitä muuttuakseni ja olen sitä mieltä, että jos olisin saanut mahdollisuuden harjoitella sosiaalisia taitoja jo lapsena päivähoidossa, olisin onnellisempi.



Pidän itseäni enemmänkin älykkäänä kuin tyhmänä mutta toivoisin olevani parempi ilmaisemaan itseäni ja ajatuksiani.



Osaan toimia sekä yksin että ryhmässä, mieluiten molempia tapoja hyödyntäen, eikä joko/tai.

Ei ainakaan maaseudulla, jossa olen kasvanut. Näin ollen mitään johtopäätöksiä on vaikea vetää. Tapana oli, että sisarukset, tädit, mummot yms. katsoivat lasten perään kun vanhemmat olivat navetta- ja peltotöissä. On siis makuasia, onko äitini hoitanut minua vai ei. 5 ja 10 vuotta nuoermmat pikkuveljeni ja -siskoni ovat pitkälti minun hotiamiani.



Temperamentti, johon kuuluu sisään- tai ulospäinsuuntautunut, on synnynnänen eikä riipu siitä, kuka ja missä on hoitanut.



Olen älykäs mutta tuskin pääsisin Mensaan, olen menestynyt erittäin hyvin ja osaan toimia ryhmän jäsenenä, vaikka teen työni mieluiten yksin.

Olen luokanopettaja, mielestäni ihan sosiaalinen ja tasapainoinen. Eiköhän tuo minun tilanteeni ole aika ideaalinen ollut lapsena.

Koulutus on AMK, sairaanhoitaja. Olen naimisissa, yksi lapsi. Olen sosiaalinen, melkeinpä lärppäsuu.



Oman lapseni laitan päiväkotiin 1v 3kk ikäisenä, koska menen töihin.

Oletko onnellinen vai onneton? Oletko älykäs vai " tyhmä" ? Sosiaalinen vai epäsosiaalinen?

Osaatko toimia ryhmän jäsenenä vai oletko yksinäinen puurtaja?



Enimmäkseen onnellinen. Sosiaalinen ja epäsosiaalinen: viihdyn yksin, viihdyn ryhmässä. En aina tule kaikkien kanssa toimeen, mutta yritän ainakin. Eikä minun kanssani kaikki tule toimeen. Kotihoidossa meitä oli useampia sisaruksia, joten ryhmää oli siinäkin. Tosin klapistiin aika paljon keskenään ilman paimentamisia. Minäkin kuljin puolitoistavuotiaasta isompien sisarusten perässä...

helpottunut ajan myötä. Uskon, että tähän olisi auttanut esim. jokin harrastus lapsena ja oman ikäisten seura, mutta enhän minä ollut kuin kotona pienempien sisarusten kanssa :(

Ja koulutusta ei ole, masennusta on aina välillä ollut.

ja useampi naapuri, mummo ja sukulainen on minua hoitanut, vanhemman puoleisia, kouluttamattomia ihmisiä suurin osa. Päiväkodissa olin yhden talven 5-vuotiaana. Alkuun päiväkodissa ja koulussa oli vaikeuksia sopeutua isoihin ryhmiin ja pitää puoliaan muiden lasten kanssa, mutta tutuissa porukoissa tulin toimeen kaikkien kanssa. Aikuisena olen tyytyväinen ja sopeutuvainen, tulen toimeen eri paikoissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Kykytaso on hieman lukiolaisten keskiarvon yläpuolella. Koulutus psykologian maisteri. Naimisissa ja 2 lasta.

olen riittävän älykäs ja aika sosiaalinen. Koulutus ylempi korkeakoulutukinto, naimisissa olen, pari lasta. En ole ainakaan yksinäinen puurtaja!



Minut on viety 4-kuisena osapäivähoitoon kun vanhemmat opiskelivat.

Olen ekonomi, ja luonut ihan kivan uran. Älykkyysosamääräkseni on mitattu 168. Olen sosiaalinen, mukana monessa toiminnassa ja järjestöissä. Olen ehdottomasti tiimityöskentelijä, mutta osaan toki toimia yksinkin. Olen erittäin tyytyväinen tämänhetkiseen elämääni.

Vierailija:

Oletko onnellinen vai onneton? Oletko älykäs vai " tyhmä" ? Sosiaalinen vai epäsosiaalinen?

Osaatko toimia ryhmän jäsenenä vai oletko yksinäinen puurtaja?

Olen mielestäni ihan normaaliälykäs, toisissa asioissa vähän blondimpi, toisissa taas viksu. Koulutus AMK. Sosiaalinen olen, vähän ehkä ujo, mutta en enää häiritsevästi. Nuorempana olin kyllä aika ujo piimä. Osaan toimia ryhmässä mielestäni jopa keskivertoa vähän paremmin.



Olen hyvin onnellinen ja muidenkin olen kuullut haukkuvan tasapainoiseksi. Olen myös sitä mieltä, että yksi syy siihen on rauhallinen lapsuus kotona. Tosin suurin syy on varmaan hyvät geenit ;) ja vanhempien upea, sopuisa avioliitto.