Voiko esiintymisjännityksen poistaa?
Olen itse jännittäjä, mutta tarvittaessa rauhoittava + betasalpaaja auttoivat. Nyt 17-vuotias poikamme on alkanut kärsiä jännityksestä. Mistä tämä johtuu, kun mitään muuta neuroottista ei ole ja voiko tämän poistaa jollakin vippaskonstilla? Mitä näistä asioista tulisi ajatella? - Mieheni eli lapsen isä pitää luentoja aivan rennosti ja vaivatta jännittämättä lainkaan.
Kommentit (12)
Kiitos, kakkonen, annoit lohtua poikamme tilanteen pähkäilyyn.
Samanlaista kokemusta. Ekoissa julkisissa esiintymisissä meinasi happi loppua mutta kun kokemusta kertyy niin jännittäminen vähenee. Ei siihen oikein muuta keinoa ole.
Vanhat kunnon pamikännit tehoaa aina.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 22:50"]
Olen itse jännittäjä, mutta tarvittaessa rauhoittava + betasalpaaja auttoivat. Nyt 17-vuotias poikamme on alkanut kärsiä jännityksestä. Mistä tämä johtuu, kun mitään muuta neuroottista ei ole ja voiko tämän poistaa jollakin vippaskonstilla? Mitä näistä asioista tulisi ajatella? - Mieheni eli lapsen isä pitää luentoja aivan rennosti ja vaivatta jännittämättä lainkaan.
[/quote]
Esiintyessä kannattaa hengittää ensinnäkin rauhallisesti nenän kautta, pallealla, jolloin rauhoittuu. Sellainen on myös aika hyvä keino, että kun esiintyessä helposti tulee ajatus: "Kaikki keskittää huomionsa minuun, tarkkailee minua, huomaakohan ne jännitykseni", niin kääntääkin tämän ihan käytännössä toisinpäin. Eli kun menee esiintymään, niin kääntää oman huomion yleisöön, ja tarkkailee siitä jotain yksityiskohtia, kuten millaisia vaatteita yleisössä on tai ihan mitä vaan. Ja luo itselleen myös mielikuvan, että itse on se tarkkailija, ei tarkkailtava. Silloin se koko idea kääntyy päinvastaiseksi, kuin että itse olisi siinä silmätikkuna.
Minulle nämä keinot auttoivat, kun aikanaan jännitin haitaksi asti esiintymistä.
Treenii ja kokemusta. Pikkuhiljaa tuska helpottaa.
Kun on hyvin perillä esittämästään asiasta, eli tietää mistä puhuu, vähentää sekin jännitystä.
Kokemus auttaa. Itse aikoinaan menin aikuisopettajaksi sen takia, että katsoin sen avulla pääseväni jännityksestä.,pääsinkin, ja vielä samalla uralla, ja päivittäin mietin, että kukaan ei arvaakaaan miten olen tätä pelännyt.
jotenkin ajattelen, että jännitys on sitä että keskittyy itseensä. Kun oppii ajattelemaan pelkkää asiaa, eli ei mieti miten omat kädet ona tai miltä näyttää, niin se on ratkaisevaa. Omalle itselleen pitää oppia nauramaan, jos mokaa.
Lapsena ja nuorena jännitin esiintymistä. Nyt esiintymiskokemusta pitkältä ajalta ja ei enää jännitä isotkaan ryhmät.
Nuoren kannattaa tulla tälle alalle.
opettaja
10 jatkaa.
Kutonen selittikin asian jo hienosti. Juuri noin.
Mitä enemmän esiintyy, sen vähemmän jännittää.
Eihän mitään vippaskonsteja ole. Lääkkeitä on, kuten jo tiedätkin. Bentsot ja beetasalpaajat lähinnä.
Lievillä tapauksilla kuten itselläni, auttaa ikä ja kokemus. Nuorena minäkin saatoin jopa pyörtyä jos jouduin puhumaan luokan eteen. Mentyäni työhön jossa piti esiintyä, käytin alkoholia tukena jonka kanssa pystyin aluksi selviämään esiintymistilanteista. Mutta jossain kolmikymppisenä vaan alkoi jännittäminen loppua, ja nyt nelikymppisenä en jännitä enää yhtään.