Niin ihanaa asua maalla.
Muutimme maalle vuosi sitten. Yhteen Suomen suurimpaan kaupunkiin on matkaa 20km. Käyn kaupungissa töissä ja jumpassa joka päivä, että ei tässä ihan landepaukuiksi olla muututtu.
Pieni kauppa on 1km päässä, 10 km päässä on S-market ja K-market. Prismaan matkaa noin 15km. Neuvola, terveyskeskus, hammashoitola on alle km päässä, samoin koulu ja päiväkoti.
Muutimme tänne kaupungista. Ennen oli aina sovittava, miten lapset menevät kavereilleen ymym. Nyt ne kulkevat itsekkseen, leikkivät puistoissa ja metsissä. Isommat käyvät itsekseen uimassa läheisessä metsälammessa. Kaupassa voivat käydä itsekseen. Luonnossa riittää inspiraatiota, viihtyvät pihassa hyvin. Täällä ihmiset tervehtivät kaikkia, on kylän omia fb ryhmiä, kyläyhdistystä ym. Tuntuu aina ihanalta ajaa kaupungista kotiin.
Vaikka matkaa on hiukan ja ajamista tulee, rakastan tätä kylää, On ihanaa olla maalla rauhassa, mennä viemään roskat pikkuhousuissa ja vaikka miehen kanssa metsämättäälle sekstailemaan, kun lapset nukkuvat:)
Kommentit (2)
Mikäpä siinä, jos on rahaa. Maalla asuminen on elämäntapa ja se kysyy rahaa ja/tai taitavia käsiä ja mielellään kaksi aikuista, jotka jaksavat pyörittää omakotitalo-idyllia maalla. Omakohtaista kokemusta on ja avioeron myötä tämä maaseutuidylli ei omalla kohdallani enää toimi.
Ja vokkia ei tule naapuriin ellei naapuri innostu aasialaisesta ruoasta!