Sektiossa olleet, miten hoidite vanhempaa lasta...

sektiot ei juurikaan rajoittaneet mun elämää. Pari viikkoa olin vähän kankeampi ja jouduin haavaa varomaan, mutta käytännössä se ei juurikaan isomman kanssa olemiseen vaikuttanut. Mutta tiedän, että kaikkilla ei niin helppoa ole.



Enemmän hankaluuksia oli sovitella sitä kahden lapsen rytmiä ja oppia tekemään asioita kahden lapsen kanssa, kuin että ongelmia olisi tulisi tullut sektiosta.

Käsittääkseni ensimmäinen viikko pitää olla varovasti ettei nostele mitään hirveän painavaa (toki lasta saa nostella), mutta itse ainakin jo 3-4 päivää sektion jälkeen tein lumitöitä ja imuroin jne. normaalia ilman mitään ongelmia. Joten kyllä se esikoisen hoito siinä sivussa meni ihan helposti! Toki joillakin voi olla paranemisvaikeuksia sektiohaavan kanssa, mutta uskon että yhtä paljon niitä paranemisvaivoja on alatiesynnyttäjillä. Itselläni sektiohaava parani viikossa ihan ongelmattomaksi.

vauvan lisäksi oli 2v ja 3v

mieheni kertoi, että hänet kun leikattiin, ei oikeasti voinut juuri liikkua pariin kuukauteen, mutta leikkaus tietysti oli erilainen.



Onpas hyvä tietää, että tässä ei tarvitse palkata - välttämättä - mitään extrahelppiä :)

eli melkoinen vilpertti melkein 4-vuotias, ja sektio takana. Onneksi oltiin vielä pidetty päivähoitopaikka ihan varuilla, kun pelkäsin juuri sektiota, mutta tarhapaikka oli siis jo ennenkin ollut vain 2 päivää/vkossa eli ihan mieletöntä hyötyä siitä ei ollut ja lapsi sitä paitsi yli kuukauden tauon jälkeen ei kauhean innolla edes sinne mennyt. Meillä vauva oli sairas, ja tarhapaikkaa tarvittiin noin 1-2 kertaa viikossa, kun oltiin sairaalareissuilla.



Sektiosta toivuin viikossa täysin mutta vältin kyllä esikoisen kantamista koko sen 5 viikkoa, mitä suositellaan enkä esim. nostanut turvaistuimiin. Pari kertaa riuhtoi jäähylle mennessään ja puolittain kannoin mutta ei tullut mitään kipuja. Sen sijaan kauppakasseja kun kannoin 2-3 viikkoa sektion jälkeen, niin vatsaan tuli aivan mieletön kramppi enkä sitten vähään aikaan taas kantanut mitään...



Kannattaa vähän sitä omaa kroppaa kuunnella. Vaikka kaikki olisi hyvinkin, niin kyllä siellä iso haava vielä on paranemisvaiheessa eikä siis ihan turhaan kannata ärsyttää.

Olin todella kipeä ja kaikenmaailman järjestelyjä piti tehdä, että pystyin imettämään lapsen jne. silloin kun mies oli töissä. Mä otin vanhemman lapsen mukaan vauvanhoitoon ja jakelin hänelle koko ajan hommia ja kehuin paljon. Jos jätin huomiotta, alkoi hirveä kiukuttelu. Menin ekat kuukaudet tavallaan täysin vanhemman lapsen ehdoilla, vaikka mistään pompottelusta ei ollutkaan kyse. Vauva kuitenkin tarvii vain sen ruuan ja kuivan vaipan.

kysyä neuvolassa, että 'entä jos lapsi riuhtoo, miten saan kuriin', kun kuulostaa, että joudun jotenkin fyysisesti kurittamaan!! vaikka totuus on juuri se, että senkin ikäinen heittäytyy välillä vaikka lattialle eikä suostu tekemään mitään, jos on tarpeeksi pahalla päällä ja todellakin käyttää hyödyksi sen, jos ei äiti jaksa pistää kuriin.



Esim. nyt loppu raskaudesta - mites saan sen leikkimästä omaan sänkyyn kun en voi käydä kantamassa. Onneksi nyt pystyy vielä jotain tekemään ja onhan se mieskin tietysti...



ap

siis ohjeen mukaan... Itse hoidin yhden 5v ja toisen 2½v ihan normaalisti kun pakko oli. Nostin autoon turvaistuimeen ja autoin autosta ulos, pesin pienemmän pehvaa lavuaarissa yms yms. Eli jäähylle taluttaminen ei tule olemana kyllä mikään ongelma, tosin kannattaisiko vaikka kokeilla takavarikkoa? Eli lempilelu kaappiin, kun sana ei kuulu.