Miksi on aina niin tärkeää itse ansaita kaikki rahansa?

Kun ei mulle, niin ei sullekaan-ajattelu.

Yleensä puolison tulot ja omaisuus on ihan ok ja siitä voi hyötyä ja siitä nauttia, kunhan omilta vanhemmiltaan ei ole saanut mitään.

Tämä ajattelu on myös aika jännä.

Minäkin haluaisin antaa lapsilleni paremmat lähtökuopat kuin mitä itse sain. Jos tukea, edes henkistä, olisi kotoa saanut olisi kaikki voinut mennä ihan toisin. Olisin ehkä valmistunut nuorena ja ymmärtänyt kuinka tärkeää on luoda opiskellessa verkostot.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:03"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:59"]

No siksi on tärkeää ansaita omat rahansa kun minä en ainakaan ole kotoa mitää saanut. Mistä sitä rahaa sais jos ei itse tienaisi? Tyhmä aloitus. 

[/quote]

pointtina olikin, että JOS kotoa sitä rahaa saa, niin miksi se on paha? Miksi on muka hienompaa kituuttaa opiskeluajat ja tehdä jotain myöhemmän työllistymisen kannalta merkityksettömiä hanttihommia, jos vanhemmat haluavat auttaa taloudellisesti? 

[/quote]

Ne "merkityksettömät hanttihommat" usein kasvattavat sitä nuorta ihmisenä.  Siellä, kun tutustuu niihin "merkityksettömiä hanttihommia" työkseen tekeviin ihmisiin ja tekee itsekin tällaista työtä, niin ymmärtää ehkä vähän paremmin sitten näitä köyhemmistäkin oloista tulevia erilaisia ihmisiä.

Kuvailemasi kaltainen tilanne, jossa nuoren koko elämä rahoitetaan omistuasuntoja ja uusia autoja myöten, niin ettei ikinä tarvitse käydä edes kesätöissä, tekee ihmisestä usein aika kuplassa kasvaneen. Näiden ihmisten tuntuu olevan vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samoja mahdollisuuksia ja lähtökohtia elämään kuin heillä ja he usein myös avoimesti halveksivat köyhempää osaa väestöstä. Yleistä on esim. ajatus, että köyhät on köyhiä, koska ovat vaan laiskoja ja tyhmiä.

[/quote]

Itse en halua lasteni tekevän töitä opiskelujen ohella, vaan keskittyvän siihen tärkeimpään eli opiskeluun ja nauttivan nuoruudestaan ja opiskelijaelämästään. Töissä ehtii valmistumisen jälkeen olemaan sitten vuosikymmeniä. 

Opiskelujen loppuvaiheessa oman alan työt ovat tietysti eri asia.

On hienoa jos ihminen saa apua ja tukea. Surullista on jos koko elämän pitää pärjätä vain yksin. Tämä pätee varsinkin henkiseen, mutta myös aineelliseen apuun.

Ihan toinen asia on sitten se, miten löytää oma "tiensä". Se, että pitää ponnistella auttaa yleensä löytämään sen oman suunnan paljon paremmin kuin helppo elämä. Usein (tai mitä nyt olen itse nähnyt) ne perheet jotka ostavat lapsille paljon, usein myös sitovat heidät jollain lailla perheen piiriin, toisin sanoen rahan vastalahjana on itsenäisyys perheen kertomilla ehdoilla. Ja useinhan tämä sopii jälkikasvullekin, koska se on helppa, ei tarvitse rikkoa rajojaan ja ponnistella. Ja no problem, sitten elellään sellaisa elämää. Ja iloitaan "sievoisesta omaisuudesta". Sitten on olemassa toisenlaisiakin vaihtoehtoja, ja joskus pakkojakin. Minä en ole päivääkään kasvattanut lapsiani omaisuuden keräämiseen, vaan sen oman tien löytämiseen. Rohkeuteen. Kun he lähtevät, pystymme tukemaan heitä jonkin verran, mutta tuskin asuntoa ostamaan. Eikä se ole tarpeenkaan. Itse muistan opiskeluajan huiman tunteen, sen kun etsit itse kotisi, olet omillasi ja alat rakentaa omaa elämää opiskelukavereiden kanssa. Ei siinä omistusasutoja kukaan kaivannut. Omien jalkojen löytäminen on siis melestäni tärkeämpää kuin omaisuuden kerääminen. Joskus ne tietysti osuvat samalle ihmisellekin. Mutta joskus myös ne joille raha on tärkeää, eivät sitten kasva ihmisenä kovinkaan pitkälle. Ja se on huono juttu se.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:00"]

 Minä en ole päivääkään kasvattanut lapsiani omaisuuden keräämiseen, vaan sen oman tien löytämiseen. Rohkeuteen. Kun he lähtevät, pystymme tukemaan heitä jonkin verran, mutta tuskin asuntoa ostamaan.

[/quote]

Tässä on se pointti. Mitä en voi, ei olekaan tärkeää. Se on valinta (muka).

Mitta entä jos voisit? Ihan tuosta noin vain ostaa sen asunnon? Pysyisitkö "filosofiassasi?

Tämä ärsyttää itseäni, että ihmiset selittävät kaiken aina omana valintanaan. Jos heidän taloudelliset mahdollisuudet olisivat ihan toiset, valinnatkin olisivat toiset. Vannon.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:03"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:59"]

No siksi on tärkeää ansaita omat rahansa kun minä en ainakaan ole kotoa mitää saanut. Mistä sitä rahaa sais jos ei itse tienaisi? Tyhmä aloitus. 

[/quote]

pointtina olikin, että JOS kotoa sitä rahaa saa, niin miksi se on paha? Miksi on muka hienompaa kituuttaa opiskeluajat ja tehdä jotain myöhemmän työllistymisen kannalta merkityksettömiä hanttihommia, jos vanhemmat haluavat auttaa taloudellisesti? 

[/quote]

Ne "merkityksettömät hanttihommat" usein kasvattavat sitä nuorta ihmisenä.  Siellä, kun tutustuu niihin "merkityksettömiä hanttihommia" työkseen tekeviin ihmisiin ja tekee itsekin tällaista työtä, niin ymmärtää ehkä vähän paremmin sitten näitä köyhemmistäkin oloista tulevia erilaisia ihmisiä.

Kuvailemasi kaltainen tilanne, jossa nuoren koko elämä rahoitetaan omistuasuntoja ja uusia autoja myöten, niin ettei ikinä tarvitse käydä edes kesätöissä, tekee ihmisestä usein aika kuplassa kasvaneen. Näiden ihmisten tuntuu olevan vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samoja mahdollisuuksia ja lähtökohtia elämään kuin heillä ja he usein myös avoimesti halveksivat köyhempää osaa väestöstä. Yleistä on esim. ajatus, että köyhät on köyhiä, koska ovat vaan laiskoja ja tyhmiä.

[/quote]

Tämä kiteytti niin hyvin mun ajatukset aiheesta. Hyvä kirjoitus!

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:27"]

Tavallisesti siihen asetetaan vastakohdaksi yhteiskunnan tuilla loisiminen. Sen rinnalla arvostetaan omaa ahkeruutta ja itsensä elättämistä paljon enemmän. Lapsilisät ja opintotuet luonnollisesti kuuluvat kaikille, mutta opintojen päätyttyä tuille lössähtäminen ja varsinkin töistä kieltäytyminen on halveksittavaa.

[/quote]

Minusta tuntuu, että paljon halveksittavampaa on elää vanhempien/suvun kuin yhteiskunnan varoilla.

[/quote]

Mutta eihän tässä ole järkeä? Parempihan se on kaikille, jos perheet elättävät itse lapsensa jos siihen kerran psytyvät.

[/quote]

Siinä taas ihmiset ajattelevat, että lapsi on vetelä kuin vehkapaska ja käyttää hyväkseen vanhoja vanhempiaan. Se ei ole kunnioitettavaa.

Sanotaan nyt vaikka Kimi Räikkönen, kun tänään on formulakisa ja hän tuli mieleeni. Jos hän saa lapsia ja myöhemmin hänen lapsensa ovat opiskelijoita perusopintotuella solukämpässä - tuskin? Halveksiiko joku, jos opiskelisivat vaikka kalliissa yksityiskoulussa ja asuisivat  omistusasunnossa? No ei!

Missä se raja menee, kuka "saa" ja kuka "ei saa"?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:27"]

Tavallisesti siihen asetetaan vastakohdaksi yhteiskunnan tuilla loisiminen. Sen rinnalla arvostetaan omaa ahkeruutta ja itsensä elättämistä paljon enemmän. Lapsilisät ja opintotuet luonnollisesti kuuluvat kaikille, mutta opintojen päätyttyä tuille lössähtäminen ja varsinkin töistä kieltäytyminen on halveksittavaa.

[/quote]

Minusta tuntuu, että paljon halveksittavampaa on elää vanhempien/suvun kuin yhteiskunnan varoilla.

[/quote]

Mutta eihän tässä ole järkeä? Parempihan se on kaikille, jos perheet elättävät itse lapsensa jos siihen kerran psytyvät.

[/quote]

Siinä taas ihmiset ajattelevat, että lapsi on vetelä kuin vehkapaska ja käyttää hyväkseen vanhoja vanhempiaan. Se ei ole kunnioitettavaa.

[/quote]

Mutta miksi yhteiskunnan tuilla vetelehtiminen on enemmän ok? 

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:09"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:03"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:59"]

No siksi on tärkeää ansaita omat rahansa kun minä en ainakaan ole kotoa mitää saanut. Mistä sitä rahaa sais jos ei itse tienaisi? Tyhmä aloitus. 

[/quote]

pointtina olikin, että JOS kotoa sitä rahaa saa, niin miksi se on paha? Miksi on muka hienompaa kituuttaa opiskeluajat ja tehdä jotain myöhemmän työllistymisen kannalta merkityksettömiä hanttihommia, jos vanhemmat haluavat auttaa taloudellisesti? 

[/quote]

Ne "merkityksettömät hanttihommat" usein kasvattavat sitä nuorta ihmisenä.  Siellä, kun tutustuu niihin "merkityksettömiä hanttihommia" työkseen tekeviin ihmisiin ja tekee itsekin tällaista työtä, niin ymmärtää ehkä vähän paremmin sitten näitä köyhemmistäkin oloista tulevia erilaisia ihmisiä.

Kuvailemasi kaltainen tilanne, jossa nuoren koko elämä rahoitetaan omistuasuntoja ja uusia autoja myöten, niin ettei ikinä tarvitse käydä edes kesätöissä, tekee ihmisestä usein aika kuplassa kasvaneen. Näiden ihmisten tuntuu olevan vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samoja mahdollisuuksia ja lähtökohtia elämään kuin heillä ja he usein myös avoimesti halveksivat köyhempää osaa väestöstä. Yleistä on esim. ajatus, että köyhät on köyhiä, koska ovat vaan laiskoja ja tyhmiä.

[/quote]

Tämä kiteytti niin hyvin mun ajatukset aiheesta. Hyvä kirjoitus!

[/quote]

Minä tein nuorena useana kesänä vapaaehtoistyötä ulkomailla. En tiedä olisiko palkallinen vessanpesu ja ruuanlaitto tehnyt minusta paremman ihmisen kuin mitä palkaton teki.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:27"]

Tavallisesti siihen asetetaan vastakohdaksi yhteiskunnan tuilla loisiminen. Sen rinnalla arvostetaan omaa ahkeruutta ja itsensä elättämistä paljon enemmän. Lapsilisät ja opintotuet luonnollisesti kuuluvat kaikille, mutta opintojen päätyttyä tuille lössähtäminen ja varsinkin töistä kieltäytyminen on halveksittavaa.

[/quote]

Minusta tuntuu, että paljon halveksittavampaa on elää vanhempien/suvun kuin yhteiskunnan varoilla.

[/quote]

Mutta eihän tässä ole järkeä? Parempihan se on kaikille, jos perheet elättävät itse lapsensa jos siihen kerran psytyvät.

[/quote]

Siinä taas ihmiset ajattelevat, että lapsi on vetelä kuin vehkapaska ja käyttää hyväkseen vanhoja vanhempiaan. Se ei ole kunnioitettavaa.

[/quote]

Mutta miksi yhteiskunnan tuilla vetelehtiminen on enemmän ok? 

[/quote]

Niin. Ei hirveän kekseliäs tarvitse olla tämän ymmärtäkseen, mutta kukaan ei myönnä.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:06"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:00"]

 Minä en ole päivääkään kasvattanut lapsiani omaisuuden keräämiseen, vaan sen oman tien löytämiseen. Rohkeuteen. Kun he lähtevät, pystymme tukemaan heitä jonkin verran, mutta tuskin asuntoa ostamaan.

[/quote]

Tässä on se pointti. Mitä en voi, ei olekaan tärkeää. Se on valinta (muka).

Mitta entä jos voisit? Ihan tuosta noin vain ostaa sen asunnon? Pysyisitkö "filosofiassasi?

Tämä ärsyttää itseäni, että ihmiset selittävät kaiken aina omana valintanaan. Jos heidän taloudelliset mahdollisuudet olisivat ihan toiset, valinnatkin olisivat toiset. Vannon.

[/quote]

Vanno vaan, mutta ihmisillä on arvoja ja ihanteita joiden kanssa rahalla ei ole mitään tekemistä. Minä en ostaisi opsikelija lapsilleni asuntoa vaikka voisin. Enkä autoa. On erittäin tärkeää, että nuoret tajuavat missä maailmassa elävät, mistä asioista se arkinen talous koostuu jne. Se että mamma betalar jättää nuorille epärealistisen kuvan elämästä; kaikkea saa vaikka ei tekis mitään. Lapsuudenperheelläni on paljon  perhetuttuja jotka ostivat lapsilleen asunnon. Monet kiukuttelevat edelleen aikuisena vanhemmilleen kuin pikkulapset, ammatillinen menestys ei ole ollut kummoista jne- toisin sanoen varsinaista itsenäistymistä ja aikuiseksi kasvamista ei ole tapahtunut. Vaikka on hienot talot, autot, sievoiset summan sitä rahaa. Rahan totaalinen puute tekee onnettomaksi, mutta raha ei tee onnelliseksi. Joten, vaikka olisi kuinka paljon rahaa, lapseni saisivat silti rakentaa sen oman tiensä. Olen nähnyt niin paljon esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos näin ei ole. Toivon että lapseni löytävän todellisen merkityksen elämälleen. Sitäkään ei raha tuo. Ps, en ikinä osta heille myöskään mopoautoa. Ei ole rahasta kiinni vaan arvoista.

Ketju on juuttunut lillukanvarsiin, joten laitetaanpas lainausta oikeasti älykkäältä ja kiistattoman menestyneeltä henkilöltä:

“We should do away with the absolutely specious notion that everybody has to earn a living. It is a fact today that one in ten thousand of us can make a technological breakthrough capable of supporting all the rest. The youth of today are absolutely right in recognizing this nonsense of earning a living. We keep inventing jobs because of this false idea that everybody has to be employed at some kind of drudgery because, according to Malthusian Darwinian theory he must justify his right to exist. So we have inspectors of inspectors and people making instruments for inspectors to inspect inspectors. The true business of people should be to go back to school and think about whatever it was they were thinking about before somebody came along and told them they had to earn a living.”

-Richard Buckminster Fuller

Mitä järkeä muuttaa "omilleen" asumaan, jos vanhemmat maksaa vuokran ja kaikki muut vaate- ja biletysrahat? Itselle tää oli ainakin tärkeää silloin aikoinaan, kun kotoa muutin pois. Melkein sama asua kotona, kun vanhemmat kustantaa senkin lystin.

Musta tuntuu jotenkin vähän pahalta ottaa rahaa vastaan vanhemmilta, kun muistan ettei niillä koskaan mitään ylimääräistä ole ollut. Tosin nythän tilanne on eri, kun kaikki lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Mulle vanhemmat on aina sanonu, että pyydä vaan jos tarvit rahaa, kyllä me autetaan jos tiukka paikka tulee. Haluan silti, että mun vanhemmat käyttäisivät enemmän itseensä sitä rahaa, kun sitä nyt kerrankin on. Ovat sen kuitenkin kovalla työllä ansainnu.

Jos mun vanhemmat olisi rikkaita, niin silloinhan raha ei olisi niin tärkeää ja varmaan mielissäni ottaisin vastaan oman asunnon. Nyt tuntuu, etten ikinä voisi sellaista ottaa vastaan, käyttäisivät itseensä ne rahat.

Niinhän sitä sanotaan, että rahasta tulee tärkeää silloin, kun sitä ei ole.

"Itse en halua lasteni tekevän töitä opiskelujen ohella".

No, minä itse en halunnut äitini päättävän siitä, mitä teen opiskeluikäisenä. En ole kade, vaan näin kavereilla minkä napanuoran ne vanhempien ostamat kämpät ja rinnakkais-Visat loivat. Sain kotoa kyllä apua ja jonkin verran rahaakin. Ja kuten yllä joku kirjoitti, hanttihommissa tapasin ihmisiä vähän toisilta elämänpoluilta. Sain tavata. 

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:03"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:59"]

No siksi on tärkeää ansaita omat rahansa kun minä en ainakaan ole kotoa mitää saanut. Mistä sitä rahaa sais jos ei itse tienaisi? Tyhmä aloitus. 

[/quote]

pointtina olikin, että JOS kotoa sitä rahaa saa, niin miksi se on paha? Miksi on muka hienompaa kituuttaa opiskeluajat ja tehdä jotain myöhemmän työllistymisen kannalta merkityksettömiä hanttihommia, jos vanhemmat haluavat auttaa taloudellisesti? 

[/quote]

Onhan se huomattavasti vaikeampaa ja siten monien mielestä hienompaa rakentaa koko paketti itse tyhjästä. Aloittajakin korostaa ahkeruuttaan ja kovaa työtään, mikä on elävä esimerkki siitä, että ihmiset tyypillisesti haluavat ajatella olevansa oman onnensa seppiä ja itse älyllään ja ahkeruudellaan ansainneensa kaiken. Todellisuudessa kodin perinnöllä - ei pelkästään rahallisella - on hyvässä ja pahassa aivan keskeinen merkitys.

Itse sain kasvaa ehjässä ja kannustavassa kodissa, enkä usko, että olisin ilman sitä päässyt elämässä yhtään mihinkään. On moni huonoista oloistakin ponnistanut, mutta on heillä takamatka niin melkoinen, etten voi huonommin pärjänneitä siitä syyllistää tai kehtaa wt:ksi haukkua. Rahaa en mukaani saanut, mutta korkoa korolle -efektin huomioiden omaisuutta olisi nyt muutama saturainen enemmän, jos olisin heti ensimmäisetkin kesätyötienestit päässyt sijoittamaan, eikä leijonanosa tuloista olisi kulunut vuokriin tai asuntolainoihin.

Vanhempien suhteet ovat sitten parhaimmillaan ihan oma lukunsa. Sopivasta suvusta oleva koulukaverini istui pörssiyhtiön hallituksessa silloin, kun itse vielä taistelin ensimmäisen oman alan kesätyöpaikkani löytämiseksi. Silloin viimeistään tajusin, että ei tämä elämä mikään reilu peli ole. Enkä sano tätä kateuden nimissä tai väheksyäkseni ap:n vaurastumista.

Ap kirjoitti kyllä näin: "Itse olen hyvin ahkera ja työlläni ansainnut ihan sievoisen omaisuuden, mutta sain myös kotoa lähtiessäni yhtä sun toista. Opintoni rahoitettiin ja minulle ostettiin asunto. Oli hienoa aloittaa elämä niin, kultalusikka suussa niinkuin sanotaan. Siitä lähdin sitten vaurastumaan ja olen kovalla työllä ja ahkeruudella nyt tilanteessa, että voin tehdä omille lapsilleni samoin: antaa kunnon pesämunan heille käyttöön, kun he pian lähtevät omilleen. Hekin ovat hyvin kunnianhimoisia ja ahkeria."

Mistään loisimisesta ei tässä ollut kyse, ei ap:n eikä hänen lastensa.

Kukaan ketjuun kirjoittavista ei tietenkään perikään mitään?

Mulle se, että olen aina tienannut oman elantoni, on ihan pärjäämisen ja omilla jaloilla seisomisen merkki.  Vanhemmat sen esimerkin antoivat kotoa meille lapsilla ja hyvin meni perille. He itse eivät sota-ajan lapsina saaneet mitään ilmaiseksi.  Töitä piti ahkerasti tehdä ja säästäväisyys meni joskus ihan itaruuden puolelle. Toisaalta heille on ollut kunnia-asia jättää jälkipolville perintöä. Eli kyllä mekin on vanhemmilta tukea saatu, ja vastaavasti meidän lapset saa suhteessa taas vähän enemmän, koska meillä on taloudellisesti parempi tilanne kuin omilla vanhemmilla.

Osa lasten kavereista elää perheen sijoitusasunnoissa tai muuten leveästi, mutta ei tässä porukassa ole juurkaan sellaisia, jotka keskittyisivät lepäilemään laakereillaan. Kaikki opiskelevat ja/tai tekevät töitä. Osa on saanut perintöjä, mutta lapset ovat itse todenneet aika viisaasti, että mieluummin heistäkin olisi  iso osa pitäneet ne vanhempansa pidempään.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 13:29"]

Kukaan ketjuun kirjoittavista ei tietenkään perikään mitään?

[/quote]

Kyllä he perivät, mutta eihän perintöä ole pakko ottaa vastaan. Jos haluaa tulla omalla työllään toimeen, minusta se kannattaa viedä loppuun saakka. Perintöä ei tarvitse ottaa vastaan, eikä itsekään hankkia mitään omaisuutta lapsille myöhemmin perinnöksi. Perintö nousee helposti 500 000e ja yli, joten kannattaa miettiä tarkkaan!! Sellaista helppoa rahaa, ansaitsematonta ja itsenäisyyttä uhkaavaa ei kannata ottaa vastaan.