Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Auttakaa, hermot riekaleina! 1v9kk mm. syömättömyys
18.08.2014 |
Aargh! en jaksa enää väsätä yhtään annosta joka jää jälleen koskemattomaksi! olen koittanut venyttää pinnaa ja miettiä että mulla on kuitenkin ihana ja kaikinpuolin terve lapsi, mutta nyt alkaa hermot mennä. Joka jumalan ruokailu sama homma, ei halua syödä itse, syötettynä työntää vaan lusikan pois. Leipää ei syö enää, ei myöskään vihanneksia. Mainittakoon, että vielä kuukausi sitten kaikki ihmettelivät, kuinka hän on niin kaikkiruokainen ja syö aina lautasen tyhjäksi, alkuun itse ja sitten syötettynä, oli kyse sitten ihan mistä kotiruuasta tahansa. Maitoa joisi ja varmaan haluaisi elää sillä. Tätä kestänyt nyt pari viikkoa, puuroa ehkä huijaamalla saanut syötettyä lusikallisen silloin tällöin.
Meillä on tasan säännölliset ruokailuajat, ja niiden ulkopuolella ei napostella, vettä saa janojuomaksi välissä. Olen yrittänyt, etten tee tästä ruokajutusta mitään numeroa, vaan jos (=kun) ei maistu, kysyn onko valmis ja tähän vastaa kiitti. Pääsee ruokapöydästä leikkeihinsä. Ruoka on tarjolla joka aterialla, mutta lempiruuatkaan ei enää maistu. Leluja tai kirjoja ei ruokapöytään tuoda. Syömme yhdessä, saa meiltä vanhemmilta esimerkin kyllä.
Luulin alkuun että kyse on puhkeavista hampaista (useampi hammas juuri työntymässä esiin), mutta eilen lintsi-reissun päätteeksi käytiin mäkkärissä ja jopas maistui ranskalaiset ja hampurilaisesta tykkäsi haukkailla (tämä oli ihan eka kerta kun sai oman hampurilaisen, meillä käydään mäkkiruuilla muutenkin ehkä kerran kaksi vuodessa).
Myös nukkumaanmeno on yhtäkkiä muuttunut, aiemmin jäi itsekseen katselemaan kirjaa ja nukahti, nyt karjuu täyttä huutoa kunnes nukahtaa, ja koska en huudattamaan ole suostunut niin olemme lipsuneet siihen että aikuinen odottelee vieressä unen tuloa. Muutenkin lapsi on tosi kiukkuinen ja kitisevä koko ajan pitkin päivää, heti heräämisestä nukahtamiseen. Mikään ei ole hyvin vaikka on lempileluja esillä jne.
Jos joku sanoo, että tämä on normaali kehitysvaihe ja kuuluu asiaan, niin hyvä, voin huokaista helpotuksesta ja odottaa tilanteen muuttuvan. Mutta jos ei ole, niin mitä teen ja mihin otan yhteyttä? Otan kaikki vinkit kiitollisina vastaan. Tai myös ne, koita jaksaa, kestää aikansa kommentit (jos näin todella on).
Kommentit (13)
ai niin, ja piti vielä mainita, että meillä ei ole koskaan mistään ruuasta sanottu "yäk", tai "etkö tykkää tästä, onko pahaa" jne. uusiin makuihin on kannustettu tyyliin, maista mitä herkkua, nam nam! ja ihan kaikki on tähän mennessä mennytkin, itse tehdystä hernekeitosta maksa- ja lanttulaatikkoon ja halusi maistaa jopa mustaa makkaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maito on tarkoitettu vasikoille - ja kyllähän se nälkäänsä itkee. Vähennä maitotarjoilua, kyllä se syö kun tarpeeksi nälkä tulee.
Lapsi syö kun on syödäkseen. Oma esikoiseni on välillä syönyt tosi heikosti. Silti kasvaa käyrällään ja kehittyy normisti. Nyt jo 12.
Ruoasta stressaaminen stressaa lasta eikä se sitten ainakaan syö...
Se on ohimenevä vaihe. Meilläkin oli nyt kesän ajan syöminen tosi onnetonta. Oli kyllä superärsyttävää, mutta yritin olla menettämättä hermoja ja tekemättä asiasta numeroa. Kukaan lapsi ei ole nälkään kuollut, silloin kun ruokaa kuitenkin on säännöllisesti tarjolla. Meillä oli just 1,5v. neuvola ja suureksi yllätyksekseni lapsen paino oli kuitenkin noussut ihan hienosti. Nyt on alkanut syöminen sujumaan taas paremmin. Keksisin alkaa laittaa ketsuppia ruokaan, niin alkoi paremmin maistumaan. Muukin ruoka uppoo jo ihan hyvin eli oli tosiaan vain sellainen vaihe.
Nukkumisesta en osaa sanoa, kun meillä on ollut vauvasta asti huono nukkuja. Vasta nyt on alkanut nukahtaa klo 21 maissa ja vieläkin nukahtaminen voi kestää puolikin tuntia.
Anna olla syömättä. Joku vaihe, joka menee ohi! Lapsi säännöstelee itse omaa ravinnonsaantiaan. Tulee aika, kun syö taas paremmin. Maidolla pärjää loistavasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä. Sain vastauksena että säännöstele maitoa, ja maidolla pärjää loistavasti! mitenköhän tässä nyt tekisi :) maitoa kyllä tosiaan juo (lähes) joka aterialla. Uskon myös, että iltanukahtaminen on hankalaa siksi, että hänellä on nälkä. Tosi kurjaa, mutta en kyllä haluaisi alkaa tämän ikäistä enää opettaa siihenkään, että sänkyyn vielä tuodaan maitomukia tai muuta, ja johan hampaatkin on siinä vaiheessa pesty. Meillä varmaan auttaisi toi ketsuppihomma, tai voisin sitä kokeilla mutta kelpaakohan sen jälkeen enää mikään ilman ketsuppia??
Tervetuloa uhmaikä ja lapsen omat mielipiteet? Enpä osaa auttaa asiassa, kun oma lapseni on ollut huono syömään siitä lähtien kun on syöty kiinteitä ja painaa 3-vuotiaana juuri ja juuri 11 kg. Revi siitä. Tarjoat ruokaa ja lapsi syö ehkä lusikallisen tai yhden haukun verran ja siinä se. Maidolla tosiaan voisi elää ja herkkuja kerjää jatkuvasti. Kokeile joskus jotain ihan uutta ruokaa. Lempiruokiinkin voi kyllästyä. Jos on ihan oikeasti ongelmia painon kanssa, selvää alipainoa ja syömättömyyttä, niin ravitsemusterapeutti olisi varmaan se, jonka luona voisi käydä juttelemassa, mutta eipä nekään mitään ihmeitä pysty tekemään. Tämä ei nyt kauheasti lohduta varmaan, mutta jos tuota on jatkunut vasta 2 viikkoa, niin ehkä menee ohi. Nirsoileeko samalla tavalla, jos joku muu tarjoilee ruokaa? Minä voisin ulkoistaa tuon syöttöpuuhan ihan mielelläni kenelle tahansa muulle, koska olen täysin kypsä siihen, että joka ateria on ihan yhtä tyhjän kanssa. Ehkä jos syö kerran päivässä jotain mitä voi kutsua ateriaksi, niin hyvä. Muuten se on vaan sitä yksi haukku, irvistys ja morjens, kun ei malta istua edes ruokapöydässä muutamaa sekuntia pidempään ennen kuin alkaa valua tuoliltaan, pyörii siinä, könyää pöytää vasten tai kiipeää pöydälle, juoksee olohuoneeseen, nappaa ruokia mukaansa syödäkseen olohuoneessa tai missä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 1v11 kk on samanlainen, joskin tätä ruokakutvotusta on jatkunut jo 5 kk. On päiviä, että lapsi ei oikeasti syö mitään kiinteää, ja silloinkin kun syö hyvin, määrä on alle 5 lusikallista ruokaa, sekin menee huijamalla puolivahingossa.
Kaikki tiedossa olevat keinot on kokeiltu väkisinsyöttämistä lukuunottamatta, mutta kun ei maistu niin ei. Nyt teen jo niin, että ruoka-aikana en edes vaivaudu ottamaan ruokaa omalle lautaselleni, koska aina saan syödä pienimmäisen "jämät", eli hipaisemattoman lautasellisen ruokaa.
meillä on normaalit ruoka-ajat, ja niistä kiinni pidetään. Välinaposteluja/maitohörppyjä tms. ei heru, minkäänlaisia.
Nyt tilasin ylim. neuvolan ja asiaa pitää jo lähteä selvittämään. Minä epäilen jotain ruoka-allergiaa, joska mukana on myös kutiavaa taiveihottumaa ja maha tosi usein kuralla.
Voihan nuo asiat selittää aina jollain muullakin: lapsi toki on hiekkakasalla juonut kuravellit, syönyt raakoja marjoja, syönyt valillä runsaasti kypsiäkin, tehnyt kertaheitolla paljon hampaita, olipa kipeänäkin loppukeväällä paljon, jne.
mutta olipa syy mikä tahansa, turhauttaa kyllä edes tarjota sapuskaa, kun oletus on jo valmiiksi, ettei sitä syö. Huolestuttaa kyllä myös tuleeko tästä jo jotain puutostiloja.
Kumma kyllä, lapsi on terveen oloinen, varsin virkeä, normaali ja oppivainen lähes kaksivuotias. Millä energialla, kysyn vaan...
Ei ole väliä kuka syöttää tai syödäänkö vaikka mummolassa, sama homma. Tai jos on muita lapsia, ennemmin ei malta sitäkään vähää sitten syödä. Täytyy nyt ainakin alkaa kokeilla sitä ketsuppia... vaikka vähän pelleilyksi alkaa mennäkin. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka ei ole omia lapsia, viihdyn täällä mamma palstalla.. koska mammat on jotenkin niin avuliaita täällä..
varmaan lasten sivutuotos tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko korvat tarkistettu? aristaa niitä ja sen takia ei halua syödä? ja käy korviin kipeää kun menee makuuasentoon ja siksi karjuu ja itkee?
ei kyllä meidän lapsi ainakaan oo koskaan mäkkärissä tms tykännyt oikein mistään, pari ranskalaista saattaa maistaa äidiltä. kolme kertaa käyty. ikää3v. :D mielummin syö normaali kotiruokaa.
olisiko vain ollut sillon niin paljon touhua ja ulkoilua että nälkä iski.
Alue: Aihe vapaa
niin ja en oo lähtenyt siihen että yrittäisin tarjota mitään vaihtoehtoista jos ei maistu, vaan tarjonnut ruokaa ja jos ei kelpaa, niin sitten "kiitti". tosiaan miksikään sirkuspelleksi en aio ruveta (joskin musta tuntuu nyt jo siltä kun teen annoksia ja kaadan ne sit koiran kuppiin). ap.