miten tärkeää on pitkä matikka?

Älä vaihda!

Olen ollut sijaisopena vuositolkuilla, lähinnä lukiossa olen kemiaa opettanut... ja se on sentään kumma aine, kun se ei vaan mene jakeluun..!

Ei sinne Yliopistoon tosta vaan vie sinunkaan polkusi. Kyllä siellä alkusyksyllä karvaita kyyneliä itketään taas.

Mutta, mutta: jos sinne ihan oikeasti haluat, niin pidä se linjasi!

Minun ohjeeni on siis lyhyesti: älä vaihda!  Pidä se pitkä matematiikka!  Ei Sinun tarvitse olla matemaattisesti penaalin terävin kynä!!  Isäni on 81-v. ja viikko sitten insinöörin ja Sudenpentujen käsikirjan kanssa meni kolmatta tuntia, kun yhtä pragmaattista kallistuskulmaa laskettiin... Siinä ei kemian taidot paljon auttaneet... Kylmää matematiikkaa...

Mutta Sinuna pitäisin sen rajumman matematiikan!!

Minulla on semmoinen velvoite Älyopistomaailmasta, että pitäisi tutoroida sinne [vielä] yksi (tai siis kolmas).

Ja sitten olen vapaa siitä velvoitteesta..!

Haluatko Sinä joko Kalevantielle tai Hervantaan taikka lääkkikseen sitten sukkana?

Minä ehkä voisin potkaista Sinua vähän alkuun... Siis sinne(!) ja vähän siitä alkuun... =D

Sitten se olisi minulta ohi.

Terveisin

Markku Ruohonen

Yritysturvallisuussuunnittelija, FM

041 784 0991

Suosittelisin käymään pitkän matikan. Ihan vain senkin vuoksi, että tulevaisuuden suunnitelmasi saattavat vielä muuttua vuosien varrella, voi olla että joku päivä tajuatkin, että et sittenkään halua ravitsemusterapeutiksi tai joudut kouluttautumaan toiselle alalle. Toiselle alalle, jossa saatatkin tarvita sitä matikkaa.

Itse kävin pitkän matematiikan, koska tiesin haluavani alalle, jossa siitä olisi hyötyä. Monet ystäväni, jotka aloittivat pitkän matikan, musertuivat siihen ensimmäiseen kutosen tai seiskan arvosanaan ja vaihtoivat lyhyeen. Eivät kuulemma muutenkaan olisi tulevassa jatko-opiskelupaikassa sitä tarvinneet. No, vuodet vierivät ja kas kummaa, urasuunnitelmat muuttuivat monilla ja jälkikäteen monet sanoivat, että olisi kuitenkin kannattanut käydä se pitkä matikka.

Et välttämättä sitä tarvi tulevassa jatko-opiskelupaikassa, mutta ei siitä ole sinulle haittaakaan. Jos päätät vaihtaa lyhyeen matikkaan niin kyllä silläkin varmasti pärjää. Itselläni pitkä matikka oli kautta linjan (16 kurssia taisin käydä) oikeastaan seiskaa tai kutosta, lukuunottamatta yhtä vitosta ja yhtä kymppiä, silti kirjoitin siitä M:n. Vaikka kursseilla tuntui aina että olen paikallaolijoista tyhmimmästä päästä, niin päivääkään en ole katunut, että kävin matikan pitkänä.

Ehdottomasti pitkä. Vaikkakin huonommalla arvosanalla, mutta pitkän matikan kutonen on parempi lähtökohta monen alan opinnoissa kuin lyhyen matikan ysi. Sitäpaitsi pitkän matikan kirjoittamisesta saa joissain hauissa lisäpisteitä, edes lyhyen matikan L ei niitä pisteitä tarjoa...

Pitkällä matikalla ei ole mitään tekemistä ravitsemusterapeutin työssä. Miehenikin luki lyhyen matikan, ja on sosiaalipuolen johtotehtävissä nykyään. Ei ole matikannumeroa kyselty. 

Hyvinpä olen hampaalla pärjännyt lyhyelläkin matikalla.  :D

Ei se pitkä ole oikeasti niin "tärkeä", kuin hoetaan. Ja jos nyt kuitenkin jostain syystä kokee sen niin helvetin tärkeäksi, niin siitä vaan tenttimään ne kurssit, ei siinä montaa viikkoa mene.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 01:50"]Suosittelisin käymään pitkän matikan. Ihan vain senkin vuoksi, että tulevaisuuden suunnitelmasi saattavat vielä muuttua vuosien varrella, voi olla että joku päivä tajuatkin, että et sittenkään halua ravitsemusterapeutiksi tai joudut kouluttautumaan toiselle alalle. Toiselle alalle, jossa saatatkin tarvita sitä matikkaa.

Itse kävin pitkän matematiikan, koska tiesin haluavani alalle, jossa siitä olisi hyötyä. Monet ystäväni, jotka aloittivat pitkän matikan, musertuivat siihen ensimmäiseen kutosen tai seiskan arvosanaan ja vaihtoivat lyhyeen. Eivät kuulemma muutenkaan olisi tulevassa jatko-opiskelupaikassa sitä tarvinneet. No, vuodet vierivät ja kas kummaa, urasuunnitelmat muuttuivat monilla ja jälkikäteen monet sanoivat, että olisi kuitenkin kannattanut käydä se pitkä matikka.

Et välttämättä sitä tarvi tulevassa jatko-opiskelupaikassa, mutta ei siitä ole sinulle haittaakaan. Jos päätät vaihtaa lyhyeen matikkaan niin kyllä silläkin varmasti pärjää. Itselläni pitkä matikka oli kautta linjan (16 kurssia taisin käydä) oikeastaan seiskaa tai kutosta, lukuunottamatta yhtä vitosta ja yhtä kymppiä, silti kirjoitin siitä M:n. Vaikka kursseilla tuntui aina että olen paikallaolijoista tyhmimmästä päästä, niin päivääkään en ole katunut, että kävin matikan pitkänä.

[/quote]

Luin pitkän matikan 7 vuotta sitten ja olen unohtanut KAIKEN. Eli eipä siitä mitään iloa ole, jos haluankin vaihtaa alaa.

Jako, kerto, yhteen ja vähennys. Näillä pärjää.

Pitkästä matikasta saa yleensä hakuvaiheessa enemmän pisteitä, kuin lyhyestä. Voi olla esim, että joudut kirjoittamaan E lyhyestä, että saisit suurinpiirtein samat pisteet, kuin C pitkästä.

Minusta pitkää matikkaa kannattaa käydä vaikka vähän väkisinkin lyhyen sijaan, ihan sen takia, että oppii vähän enemmän analyyttista ajattelua ja ongelmanratkaisua, kuin lyhyttä käymällä. Siitä on apua myöhemmissä opinnoissa, alkaen jo niistä pääsykokeista, vaikkei matikkaa varsinaisesti tarvitsisikaan. Eikä siitä ainakaan haittaa ole myöhemmässäkään elämässä, päätyi sitten mihin hyvänsä. Lisäksi minkä tahansa vaikealta tuntuvan aineen opiskelu lukiovaiheessa kehittää opiskelutekniikkaa, mikä myös auttaa sekä pääsykokeissa, että myös myöhemmin.

Asiallista Sanaa!

-C-

Yleensä matematiikan taidot rapistuu siitä, mitä koulussa tuli luettua. Jos lähtötaso on korkeammalla niin on enemmän varaa unohtaa opetettuja asioita ilman että siitä olisi haittaa.