Lue keskustelun säännöt.
Laitoin myöhästelevän ystävän odottamaan minua. Onko v-mäistä? ov
17.08.2014 |
Minulla on ystävä joka myöhästyy aina jos ei ole niin "viiden minuutin päälle". Töihin, lääkäriin, elokuviin yms ehtii ajallaan mutta jos sovitaan shoppailemaan lähdöstä tai kyläilystä on aina reilusti myöhässä. Yleensä jopa tunnin tai puolitoista. En edes muista milloin olisi viimeksi ollut vain 30 min myöhässä. Ei koskaan ilmoita mitään vaan vihdoin paikalle raahauduttuaan selittelee että meni vähän pitkäksi kun Pertti (lapsensa) ei suostunut laittamaan kenkiä jalkaa vaan halusi leikkiä legoilla. Pari kertaa on jättänyt kokonaan tulematta, ei edes anteeksipyyntöä. Viime aikoina on alkanut nyppimään tosissaan. Kiva ystävä kun vihdoin on paikalla mutta se ettei loppupäiväksi voi sopia mitään jos on sovittu ystävän kanssa jotain koska ei voi tietää milloin tulee ja kuinka kauan menee.
No, eilen sovittiin että menen oman lapsen kanssa kyläilemään sinne klo 13. Oikeasti ajattelin harkita lähtöä tuossa klo 15 maissa. Jos nyt jaksan ollenkaan lähteä.
Kommentit (152)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kysynyt kaverilta miksi tämä kuvittelee että jättäisit menemättä elokuviin?
Ei kai sen penskan nimi ole oikeasti Pertti?!
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 13:50"]
Haluat vajota samalle tasolle?
[/quote]
Päätin näyttää kuinka ikävältä tuntuu odottaa pitkään. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aika turhaa antaa opetusta jos toinen ei sitä ymmärrä.
Ei ole oikeasti Pertti. On kaveri laittanut viestiä ja kysellyt milloin aion saapua. En ole vastannut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikein. Saattaa jopa oppia jotain, tai sitten ei, vaan suuttuu. Mutta kun sovit hänen kanssaan treffit jonnekin, niin sovi ne niin, että jos haluat kummankin olevan klo 11 paikalla, sanot ajaksi klo 10. Tai sitten sanot sen 11, ja mete itse tuntia-puoltoista myöhemmin paikalle.
Harvoin nuo krooniset myöhästelijät ottaa opikseen. Pikemminkin, jatkavat samaan malliin. Ja perustelevat sen sillä että sinäkin kerran myöhästyit (tämänpäiväinen tahallinen myöhästyminen) joten se on siis ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten saa jatkaa myöhästelyään jonkun muun kaverina jos ei tästä opi.
ap (jota ei haittaa vaikka ystävä lukisinkin tämän)
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 14:00"]Ei ole oikeasti Pertti. On kaveri laittanut viestiä ja kysellyt milloin aion saapua. En ole vastannut.
ap
[/quote] Sano ettet menekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 14:01"]Ihan oikein. Saattaa jopa oppia jotain, tai sitten ei, vaan suuttuu. Mutta kun sovit hänen kanssaan treffit jonnekin, niin sovi ne niin, että jos haluat kummankin olevan klo 11 paikalla, sanot ajaksi klo 10. Tai sitten sanot sen 11, ja mete itse tuntia-puoltoista myöhemmin paikalle.
[/quote] Mä teen just noin yhden kaverin kohdalla:)
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 14:01"]Ihan oikein. Saattaa jopa oppia jotain, tai sitten ei, vaan suuttuu. Mutta kun sovit hänen kanssaan treffit jonnekin, niin sovi ne niin, että jos haluat kummankin olevan klo 11 paikalla, sanot ajaksi klo 10. Tai sitten sanot sen 11, ja mete itse tuntia-puoltoista myöhemmin paikalle.
[/quote] Mä teen just noin yhden kaverin kohdalla:)
[/quote]
Onko kaveri huomannut kikkaasi? Aattelin vaan että voi oppia tulemaan 2-3 tuntia myöhässä jos on huomannut sinunkin tulevan oikeasti myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kroonisesti myöhästelevä ja itsellä on kaveri, joka on joko 30min ajoissa tai sen ++30min myöhässä. Tiedä sitten, onko tuo myöhästyminen tahallista. Itseäni ei siis haittaa joku 15min myöhästyminen, koska julkisilla kuljetaan. Mutta tuossa tyypissä ärsyttää se, että vetää kauheat kilarit, mikäli en ole ajoissa, jos hänkin on (eli puolituntia ennen tapaamista tulee vihapuheluita "missä oot, mikset ole jo täällä". Siksi myöhästyn ko. tyypin kanssa tahallisesti (normisti myöhästyn 5-10min, koska en katso aikatauluja ajoissa... eivätkä ne bussit yleensä tasalta ole missään vaan vähän vaille tai hieman jälkeen..).
Että se näistä kostonkierteistä. (En halua tuomita tuota ap:n tekoa, minusta esim on ok olla hieman myöhässä ja toivoisin ihmisten mieluummin olevan sen 15 myöhässä kuin 15 ajoissa johtuen kroonisesta myöhästelystäni...).
Minä olen tuollainen toivoton myöhästyjä, aina tulee jotain yllättävää lähdön hetkellä, iskee paniikkiripuli tai jotain. Tai sitten olen vain päivän ensimmäiset tunnit niin poikki, etten jaksa. Tai olen arvioinut aikataulun väärin. Ilmoitan kyllä myöhästymisestä.
Minua ahdistaa että vapaa-ajallakin pitäisi olla sekuntiaikataulu, eikö riitä että töissä on? En oikein pysty rentoutumaan, jos pitää juosta pää kolmantena jalkana.
Vastavuoroisesti minua ei haittaa odottaa ystäviäni, minulla on yleensä luettavaa mukana tai ainakin kännyssä nettiyhteys. Mutta jos tajuan, että ystävä tahallaan antaa minun odottaa pitkiä aikoja "opettaakseen", niin se syö ystävyyttä. Minä kun en tahallani ole myöhässä, enkä opi yhtään mitään muuta kuin stressaamaan ko. ystävän tapaamista.
Minusta on ihan ok laittaa kaveri välillä oottamaan. Ei se siitä kyllä välttämättä mitään opi.
Näille muutamalle "toivottamalle myöhästelijälle", jotka täällä puolustelevat, haluaisin kommentoida, että se myöhästely, varsinkin jos se on toistuvaa ja jatkuvaa, on pääasiassa ihan itsestä kiinni. Mun mies on juuri tuolainen, että on aina myöhässä (mikä johtaa valitettavasti siihen, että jos mennään johonkin yhdessä, niin liian usein olen itsekin myöhässä), ja olen sivusta seuraamalla oppinut aika tarkkaan, mitkä syyt siihen myöhästelemiseen johtaa. Ensinnäkin on tietty ihan puhdas väinpitämättömyys, myöhästelijaa ei kiinnosta miltä odottaminen toisesta tuntuu. Toiseksi on suunnitelmallisuuden puute. Miten voi olla niin vaikeaa tsekata vaikka pari tuntia etukäteen, että mihin bussiin aikoo ehtiä. Ja vähän arvioida sitä, että kuinka paljon aikaa menee syömiseen/pukemiseen/meikkaamiseen yms. mitä nyt ennen lähtöä pitää tehdä. Jos tietää, että usein tulee vaikka se paniikkiripuli tai muuta yllättävää, niin sillekin on sit ihan hyvä varata ylimääräistä aikaa. Parempi tehdä hommat vaikka vähän ajoissa, ja jos jää luppoaikaa niin siinä kotona voi sit vaikka lukea lehteä tai surffata netissä. Itse en koe tällaista kevyttä aikatauluttamista ollenkaan stressaavaksi, paljon stressaavampaa se on että tajuaa että tas meinaa myöhästyä ja että nyt on kiire.
Minulla on ystävä, joka myöhästyy oikeastaan aina, vaikka olisi jokin tärkeäkin asia kyseessä (vaikka jokin virallinen tilaisuus). Hän kuitenkin aina ilmoittaa ja on pahoillaan myöhästymisestä, hän ei vain jotenkin osaa lähteä ajoissa tai aina tulee jotain yllättävää. Ihana ystävä eikä myöhästelykään nykyään enää haittaa, koska sen tietää jo etukäteen. Tietenkin jossain elokuvissa tai virallisissa tilaisuuksissa harmittaa minua, mutta hyväksyn sen osaksi ystävääni, onhan minussakin omat vikani.
Mutta. Sinun ystäväsi tavat eivät kuulosta mukavilta. Tuollainen, että myöhästytään noin pitkiä aikoja, ollaan jopa tulematta ollenkaan, ei ilmoiteta eikä olla pahoillaan! Ainakin minusta se kertoo vain siitä, ettei "ystäväsi" arvosta sinua lainkaan. Todella inhottavaa. Itse kävisin suoran keskustelun tuollaisen ihmisen kanssa, että miksi hän tekee tuollaista. Että haluaako tämä ihminen olla minun ystäväni vai mitä leikkiä tämä on. Ei ole mitään järkeä pitää yhteyttä ihmiseen, jonka tapaamiseen liittyy joka kerta pahaa mieltä. Toisaalta voi olla, että tällä "ystävällä" onkin jokin hyvä selitys, vaikkapa mt-ongelmia tai jotain. Mutta jos hänellä ei ole mitään selitystä, niin onhan tuo aivan selvä osoitus siitä, ettei hän arvosta sinua lainkaan eikä siten ole aikasi arvoinen.
Ja vielä. En usko, että antamalla ns. opetuksia saatte mitään ratkaistua. Puhumalla asiat selviävät tai ovat selviämättä. Opetusia antamalla saatte vain riidan aikaiseksi.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 14:47"]Minä olen tuollainen toivoton myöhästyjä, aina tulee jotain yllättävää lähdön hetkellä, iskee paniikkiripuli tai jotain. Tai sitten olen vain päivän ensimmäiset tunnit niin poikki, etten jaksa. Tai olen arvioinut aikataulun väärin. Ilmoitan kyllä myöhästymisestä.
Minua ahdistaa että vapaa-ajallakin pitäisi olla sekuntiaikataulu, eikö riitä että töissä on? En oikein pysty rentoutumaan, jos pitää juosta pää kolmantena jalkana.
Vastavuoroisesti minua ei haittaa odottaa ystäviäni, minulla on yleensä luettavaa mukana tai ainakin kännyssä nettiyhteys. Mutta jos tajuan, että ystävä tahallaan antaa minun odottaa pitkiä aikoja "opettaakseen", niin se syö ystävyyttä. Minä kun en tahallani ole myöhässä, enkä opi yhtään mitään muuta kuin stressaamaan ko. ystävän tapaamista.
[/quote]
Älä sovi liian aikaisia tapaamisia, jos niin ahdistaa.
Mä kuulun myös näihin huolettomiin joille ei ole niin minuutin päälle saapuminen. Jos analysoisin vähän itseäni, niin ei kyse ole oikeastaan itsekkyydestä tai välinpitämättömyydestä niinkuin moni sen täällä on ymmärtänyt, vaan enemminkin siitä mentaliteetista että mikäs kiire valmiissa maailmassa ja kaikki kyllä sutvaantuu itsekseen. Tämä luottamus maailmaan johtaa siihen ettei niitä bussiaikatauluja tule katsottua kun juuri siinä tunti ennen tapaamista. Sitten siinä huomaa, että hitto, bussi lähtee 5 min. Päästä, en ehdi. Seuraavalla myöhästyn 20 minsaa. Kun muutenkin elo on boheemimaista (laskut avaan n. 2vk päästä saapumisesta) niin pikku myöhästyminen ei ole vakava juttu. Ei vaikka olisin se odottelija. Ilmoitan toki aina enkä koskaan tee ohareita tai ole myöhässä tuntia. Olen muutenkin järjestänyt elämäni joustavaksi, työaika liukumalla, sali auki 24h. Sidotut ajat kuten ryhmäliikuntatunnit aibeuttavat ärsytystä kun niissä pitää olla kellonlyömällä...
Olen itse ehkä taipuvainen ajattelemaan, että ihmisessä on kontrolloijan vikaa jos muutamien minsojen myöh. Saavat aikaiseksi tunnereaktion. Mutta tämä ajoissa oleminenhan on muutenkin perin suomalainen hyve.
Mulla on yksi kaveri, joka myöhästyy myös elokuvista ym. Ajattelee vielä, että muutaman kaverin kanssa odotettaisiin teatterin ulkopuolella häntä eikä nähtäisi itse esitystä? En enää näe sitä kaveria ollenkaan muuten kuin isolla porukalla ja varmistan aina, että olen itse viimeisimpien saapuvien joukossa.