Varatut: mitä teette jos joku pyytää esim. kahville?

No aika harvoin se on epäselvää, mitä toinen haluaa, joten ei siinä ole paljoa miettimistä. Ja vaikka olisikin, niin voi hyvin olettaa jotain ja toimia sen mukaan.

Sitä paitsi, jos puolituttu pyytää "kahville, tai jonnekin" on se aika selvää, että hän haluaa nimenomaan tutustua kahdestaan ja minusta ne on treffit. Jos taas on ollut puhetta jostain tapahtumasta, konsertista tms. ja hän pyytää sinne seuraksi, niin se on eri asia. Sinnehän voi sitten ottaa vaimon mukaan, niin tulee varmaan selväksi.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 15:55"]

Kysyn,että voinko ottaa vaimoni mukaan.

[/quote]

Kysyisin varmaan kanssa että haittaako jos avomies tulee kanssa, koska muutenkin teemme kaiken yhdessä. :)

up

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 15:38"]

Voi vastata, että voidaan lähteä, mutta onko kutsu edelleen voimassa, jos kerron seurustelevani/olevani muuten suhteessa.

[/quote]

Tuo ois muuten hyvä, mutta monet eivät "pakit" saatuaan uskalla myöntää, ettei kyseessä ollut iskuyritys, joten vastaukseksi tulee automaattisesti "Joo siis tottakai, ihan kaverina vaan ajattelin". Sitten on tosi vaivaannuttava kahvihetki, kun kumpikaan ei oikeastaan haluaisi olla paikalla.

Itse en kyllä lähde puolituttujen, saati sitten vieraiden miesten kanssa kahdestaan kahville, oli motivaatio kutsun takana mikä tahansa. Ei kuulu mielestäni parisuhteeseen tutustua varta vasten muihin miehiin. Eri asia on tietysti joku opiskelu- tai työkaveri, jonka kanssa mennään tauolla opiskelu-/työpaikan kahvilaan viettämään hetkeksi luppoaikaa. Se nyt on vaan normaalia sosiaalisuutta. Mutta vapaa-ajalla kahvittelua en kyllä harrastaisi kuin korkeintaan sellaisen miespuolisen kaverin kanssa, jonka tiedän olevan itsekin varattu, ja siinä tapauksessa, ettei tuo aika ole mitenkään omalta kullaltani pois.

Yleissääntönä voinee todeta, ettei mies halua jutella vapaa-ajallaan naisen kanssa kuin treffimielessä. Naiset eivät ymmärrä miesten maailmaa, joten mitä annettavaa  (kuin sitä yhtä) naisella miehelle olisi, ei mitään. Erityisesti sen takia naisen tulee kertoa sidonnaisuuksistaan AINA vapaa-ajan kahvikutsun kuultuaan, muuten mies ihmettelee, että miksi akka lähti tärskyille, kun kotona odottaa kuitenkin tossun alla oleilija.

"Tänään ei käy, kun olen menossa anoppilaan/katsomaan mieheni kanssa keittiökaakeleita/parijoogaan, mutta ehkä ensi viikolla?"

Kerran lähdin kahville, koska luulin että se toinen osapuoli halusi olla vain kaveri. No näin ei ollutkaan ja kahvitellessamme sitten kerroin siviilisäädystäni, niin hän suuttui. Kai sitä ensikerralla pitää jo esimmäistä kertaa jutellessa kertoa olevansa varattu.

Samaa oon miettiny :D tosin en kyllä tykkäis, jos mies kävis tuntemattomien naistenkans kahvittelee :D

No jos mulla on vähänkään sellainen tunne, että kahville pyytelijä ajattelee sitä treffeinä, niin en lähde. Jos pyytelijä ei tiedä aviosäätyäni, voin sanoa, että olen naimissa ja mieheni ei varmaan pitäisi siitä, että treffailen muita.

Viesteihin voi jättää vastaamatta.

Työkaverit nyt yleensä tietää siviilisäädyn. Toki voi kahvilla käydä työpaikalla kahviaikaan, se on vähän eri asia kuin lähteä illalla kaupungille kahville.

Kyllä mä olen usein lähtenyt kahville kun joku pyytää, oli se sitten nainen tai mies. Kyllähän siinä sitten keskustelun lomassa käy ilmi, että on varattu. En yleensä sano sitä niillä sanoin, vaan tulee vain jutuissa ilmi esim ''meillä tehdään just keittiöremppaa'' tai jotenkin muuten. Jos joku laittaa viestiä niin vastaan  yleensä kyllä takaisin (paitsi tietty hyypiöille), mutta en lähde mihinkään seksuaaliseen mukaan ja jos jotain sellaista tulee niin tuolloin hyvin selvästi ilmaisen olevani varattu. Mun mielestä vastakkaisen sukupuolen kanssa tekemisissäoleminen ei ole pahaa varattuna, kunhan ilmaisee asian jotenkin ettei toinen elättele toiveita.

Poikkeuksena ehkä baarit, siellä usein tulee heti sanottua kiitos mutta ei kiitos kun on niin selkeästi nähtävissä millä asialla se toinen juttelemaan tulee.

Voi vastata, että voidaan lähteä, mutta onko kutsu edelleen voimassa, jos kerron seurustelevani/olevani muuten suhteessa. Pahinta on jättää tuo kertomatta, koska silloin ainakin mies olettaa, että nainen on sinkku. Olen tavannut naisia, joille kertominen oli vaikeaa, koska se kuulemma loukkaa pyytäjää. Aikamoista skeidaa, johon ei TODELLAKAAN kannata sortua.

No harvemmin enää nykyisin kukaan pyytää, mutta jos näin käy niin menen. Nuorempana olin mustavalkoisempi ja kieltäydyin kohteliaasti. Enkä ole miestäni pettämässä, mutta jutteluahan Se vaan on. Eikä haittaa jos mies tekee samoin,

Kertoo että on varattu, että treffeille ei lähde mutta jos kutsu on kaverillinen niin mielellään.

Menen kahville. Tuntuisi nololta alkaa heti "epäilemään" iskuyritystä. Olen aika yksioikoinen ihminen ja oletan, että jos ihminen haluaa kahville hän tarkoittaa haluavansa kahville eikä jotain muuta. Jos haluaa jotain muuta, saa sanoa sen. Jos käy ilmi, että tarkoitti muuta kuin sanoi, se voidaan sitten oikaista tai saattaa asia selvitä itsestäänkin. (Saatan esim. mainita ohi mennen miehestäni tarkoituksella tms. Tosin nykyään tätä ongelmaa ei ole, kun on sormuskin, mutta silloin joskus tuli näin tehtyä.)

Olen koko aikuisikäni ollut miesvaltaisissa opiskelu- ja työpaikoissa, joten olisi vaikuttanut aika idiootilta ilmoitella erikseen olevansa varattu joka jannulle, jonka kanssa on syystä tai toisesta päätynyt kahville/syömään/baariin/reissuun/jotain.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 15:37"]voin sanoa, että olen naimissa ja mieheni ei varmaan pitäisi siitä, että treffailen muita.

[/quote]

Jos noin sanot, niin voi tulla tunne, että haluaisit itse treffailla muita, mutta et tee sitä, koska "mies ei halua".

Olisi ollut erittäin mukavaa jos mies olisi kertonut olevansa varattu kun ensimmäisen kerran pyysin häntä ulos!!!! Aikamoinen soppahan siitä sitten kehkeytyi ja mielipahaa.

tuo on hyvä vastaus että onko kutsu silloin voimassa jos kerron että olen varattu. 

mun mies sanoi että voi lähteä, koska miehet ottaa pyytäessään riskin että toinen on varattu eikä aina ole kyse muusta kuin yleisestä kiinnostuksesta. mun mielestä on ok käydä muiden kanssa kahvilla esimerkiksi. 

mutta entäpä jos itsekin kokee sen toisen hieman iinnostavaksi ja haluaa tutustua vaikka on varattu? 

No kyllä voin mennä (riippuu ihan ihmisen persoonasta, koenko hänet kahvittelun ja tutustumisen arvoiseksi, kiinnostaako hänen luonteensa noin yleisesti ihmisenä), mutta kyllä sen aika nopeasti usein aistii, onko miehellä jotain muutakin mielessä kuin vaan rupattelu... Silloin kyllä teen selväksi, että olen varattu, sanon että voin kyllä silti lähteä kaverina, siinähän se totuus tulee sitten ilmi kiinnostaako miestä enää lähteäkkään.

Mielestäni reilua tehdä ajoissa selväksi olevansa varattu, turha sitä miestäkään kiusata ja antaa haaveksia mistään muusta.

Kyllä mulla on pari yläasteelta jäänyttä hyvää poikakaveria jonka kanssa synkkaa vieläkin, mieheni kyllä tietää näistä eikä se häntä haittaa, kyllä nyt kavereita olla saa. En kyllä heidän kanssaan viihteelle lähde tms.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 15:38"]

Voi vastata, että voidaan lähteä, mutta onko kutsu edelleen voimassa, jos kerron seurustelevani/olevani muuten suhteessa.

[/quote]

Tämä on hyvä. Pitää antaa kysyjälle mahdollisuus säilyttää kasvonsa. "Siis joo toki joo, ihan kaveripohjalta mä ajattelin, olis kiva käydä ja jutella ja ja.."

En minä ainakaan heti epäile mitään iskuyritystä, jos kahville pyydetään. Kyllä kahvi on vain kahvia ja kevyt rupattelu työkaverin tms. kanssa on paitsi ok, myös oikein suotavaa. Siinä höpötellessä voi tietysti sanoa jotain arkipäivästä, kuten tuolla joku neuvoikin, jossa mainitaan oma perhe-elämä. Näin asia tulee selväksi alleviivaamatta ja kumpikin säilyttää kasvonsa, eli jos jotain taka-ajatuksia kahville pyytäjällä on ollut, niin ihan helposti ne saadaan sieltä siivottua ja pysytään asialinjalla.