Paha mieli kun mies ei kehu...

Grow up!

Mä olen ihan samanlainen kuin sinä ja samassa tilanteessa. Omalta kohdaltani ongelma on siinä, että mulla on niin huono itsetunto, että haluaisin miehen kehuvan mua, että uskoisin sitten joskus olevani ihan nätti/kaunis/kiva jne. Mun mielestä tuollaiset pienet kehumiset ovat myös toisen huomioimista. Mies on taas sitä mieltä, että riittää, että hän tyyliin kerran elämässä kehuu mua, koska on sen jälkeen edelleen samaa mieltä, niin miksi sitä pitäisi koko ajan toitottaa. Sanoo sitten kyllä, jos tilanne muuttuu. Hänelle ei myöskään ole yhtään luonnollista kehua muita, ei kehu esim. lapsia ikinä. Itse taas kehun sekä lapsia että miestä että ihan vieraitakin ihmisiä, jos jotain kehumisen aihetta on. On mulle hyvinkin luonnollista. Mutta en tajua, miksei mies voisi edes joskus kehua mua, kun tietää, miten hyvä mieli mulle siitä tulee. Ja itselle tulee typerä olo, kun joudun häneltä "kerjäämään" niitä kehuja.

Aion nyt sanoa rehellisen mielipiteeni, mutta tarkoitukseni ei ole loukata sinua. Tekstistäsi huokuu heikko itsetunto. Pidä huolta itsestäsi oman itsesi vuoksi! Ei miehesi sinun kauneuttasi määritä, niinkuin ei kukaan muukaan. Vahva itseluottamus on kaunista, kyllähän sinä tiedät olevasi hemaiseva vaikkei miehesi sitä sinulle kertoisikaan ;)

Kaikki ihmiset eivät ole kehujatyyppiä, toisille se tulee luonnostaan ja toisille ei. Ehkä miehesi mielestä on niin itsestäänselvää että olet kaunis, ettei hän viitsi sitä toitottaa päivittäin? Vähän niinkuin toiset sanovat "rakastan sinua" päivittäin, toiset sanoivat sen viimeksi 15 vuotta sitten. 

Toki on kiva kuulla kehuja omalta mieheltä. Kehutko sinä paljon miestäsi? Voithan sanoa miehellesi että olisipa kiva kun kehuisit välillä, koska sinulle on niin tärkeää kuulla juuri omalta mieheltäsi ne sanat :) 

Kehutko itse miestä? En kysy tätä syyllistävässä mielessä mutta tuollaisilla asioilla voi olla vaikutusta; ehkä mies ajattelee ettet sinäkään kaipaa kehuja kun hänkään ei niin tee.

-Mies 29v-

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:37"]

En jaksanut lukea

[/quote]

Kiitos tiedosta, jaksoit kuitenkin kommentoida tyhjänpäiväisiä:D

t: ap

No ei ne mitään kehu muutkaan. Pääasia ettei hauku ;)

Kasva aikuiseksi... ja hommaa itsetunto. Kukaan mies ei jaksa tuollasta kauaa.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:47"][quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:37"]

En jaksanut lukea

[/quote]

Kiitos tiedosta, jaksoit kuitenkin kommentoida tyhjänpäiväisiä:D

t: ap

[/quote]

En mäkää jaksanut lukea loppuun. Turhan päivästä vinkumista alusta puoleenväliin saakka ja todennäköisesti loppuun.

Eikös tuo nyt naisnäkökulman mukaan oikeuta pettämään tai laittamaan mies kiertoon.

Voimia ap:n miehelle.

Jos sulla on huono olo itselläsi, huokuu se ulos päin. Olisi valehtelua kehua sellaista. Käänteisesti: ihmisen tyytyväisyys itseensä säteilee kauas ja sellaisen seurassa viihdytään. Mitkään kehumiset eivät edes ole tarpeen siinä tilanteessa.Hyvä fiilis pyrkii leviämään.

Ymmärrän sua hyvin, mun mies kehuu ja huomioi paljon ja musta Se on ihanaa. Olen niin onnellinen miehestäni :)

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:37"]

Onko se teistä normaalia ettei mies kehu juuri koskaan? Mun mies saattaa kerran tai pari vuoteen sanoa, että näytän hyvälle. Ei muuta. Mun mielestä se on loukkaavaa. Tiedän että näytän ihan perusnätille, mutta miehen seurassa tuntuu että näytän rumalta, jotenkin en tunne enää itseäni nätiksi hänen kanssaan. Olen sanonut monta kertaa että minulle olisi tärkeää kuulla positiivisia sanoja häneltä, että toivoisin että hän voisi joskus huomioida enemmän ja sanoa jotain muutakin ehkä joskus kuin että "näytät hyvältä". Jotenkin niin mielikuvituksetonta sanoa sama lause vuodesta toiseen. Mutta eipä silti mitään tapahdu koskaan, tätä on mennyt jo muutama vuosi. Tuntuu ettei mies piittaa minun toiveistani ollenkaan, tuntuu etten halua kohta enää harrastaa edes seksiä hänen kanssaan kun hän ei viitsi huomioida minua mitenkään. Tuntuu että hänelle vain hänen tarpeillaan on väliä, kunhan saa seksiä niin on tyytyväinen mutta minulle se ei riitä. Minä kaipaan muutakin ja olisihan se kiva joskus alkaa puuhiin, jos kuulisi jotain kivoja sanojakin... Mulla on tästä vaan todella paha mieli, enkä tiedä mitä tälle tekisin. Mies näyttää kyllä muuten välittävän, mutta ei tue juuri mitenkään tai kannusta minulle tärkeissä asioissa, eikä tosiaan huomioi... Mietin vain että miten se olisi mieheltä pois jos tuntisin oloni kivaksi?

Tuntuu etten jaksa kohta enää edes tehdä mitään ulkonäölleni koska olen alkanut tuntemaan itseni rumaksi, vaikka oikeasti tiedostan että olen samanlainen kuin muutkin, mutta itsetunto on huonontunut. Suhteen alussa hän kyllä sanoi kivojakin kohteliaisuuksia. Jotenkin tulee vaan niin paha mieli kun näkee miten puolisot kohtelevat toisiaan missä vain tuolla ja vaikka telkkarissa, esim. miten jotkut miehet sanovat naisiaan niin kauniiksi vaikka painonpudotusohjelmassa kun nämä ovat todella ylipainoisia... Siis että ne miehet näkevät naisensa kauniina vaikka he eivät olisikaan mitään missejä, mutta niin sen minusta pitäisi ollakin. Jos haluaa missin, pitää hommata sellainen eikä tyytyä "huonompaan", tai jotenkin niin se minusta pitäisikin mennä että oma kumppani hyväksytään sellaisena kuin on, "virheiden" vuoksi eikä niistä huolimatta. Tuntuu vain pahalle se, että jos muutkin ihmiset saavat kehuja niin miksi minä en? Onko kellään muulla samanlaista?

[/quote]

Miksipä et näyttäisi tätä viestiä miehellesi ja kertoisit suoraan mitä ajattelet etkä puhuisi kukkasin: "Kaipaan helliä sanoja" -tyyliin?

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:51"]

Jos sulla on huono olo itselläsi, huokuu se ulos päin. Olisi valehtelua kehua sellaista. Käänteisesti: ihmisen tyytyväisyys itseensä säteilee kauas ja sellaisen seurassa viihdytään. Mitkään kehumiset eivät edes ole tarpeen siinä tilanteessa.Hyvä fiilis pyrkii leviämään.

[/quote]

Nimenomaan. Ihmiset jotka ovat itseensä tyytyväisiä ovat usein parasta seuraa ja kauniita joka tavalla. 

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:46"]

Aion nyt sanoa rehellisen mielipiteeni, mutta tarkoitukseni ei ole loukata sinua. Tekstistäsi huokuu heikko itsetunto. Pidä huolta itsestäsi oman itsesi vuoksi! Ei miehesi sinun kauneuttasi määritä, niinkuin ei kukaan muukaan. Vahva itseluottamus on kaunista, kyllähän sinä tiedät olevasi hemaiseva vaikkei miehesi sitä sinulle kertoisikaan ;)

Kaikki ihmiset eivät ole kehujatyyppiä, toisille se tulee luonnostaan ja toisille ei. Ehkä miehesi mielestä on niin itsestäänselvää että olet kaunis, ettei hän viitsi sitä toitottaa päivittäin? Vähän niinkuin toiset sanovat "rakastan sinua" päivittäin, toiset sanoivat sen viimeksi 15 vuotta sitten. 

Toki on kiva kuulla kehuja omalta mieheltä. Kehutko sinä paljon miestäsi? Voithan sanoa miehellesi että olisipa kiva kun kehuisit välillä, koska sinulle on niin tärkeää kuulla juuri omalta mieheltäsi ne sanat :) 

[/quote]

Kiitos vastauksestasi:) Voin myöntää että itsetuntoni on heikentynyt, sehän minua tässä myös vaivaakin. Aiemmin se oli aika hyvä, ehkä koska kuulen usein kehuja muilta mutta jotenkin minua on alkanut vaivaamaan se että mies ei kehu, eli tunnen itseni siksi rumaksi. Vaikka tavallaan tiedostan että olen ihan yhtä ok ja nätti kuin muutkin, niin tuntuu että miehen seurassa tunnen itseni rumaksi. Tämä varmasti johtuu heikosta itsetunnostani tällä hetkellä, en tiedä miten sitä voisin vahvistaa. Toki tiedostan järjellä etten ole vain sitä mitä mieheni on mieltä, mutta jotenkin tuo vain tuntuu loukkaavalle. Ja kyllä minä kehun myös miestäni, niin ulkonäköä kuin hänen luonnettaan ja osaamistaan eri asioissa. Tosin nyt viimeaikoina on sekin jäänyt vähemmälle, tuntuu että olen enemmänkin antavana osapuolena tässä suhteessa enkä niinkään saajana. Siis että tässä ei ole oikein mitään vastavuoroisuutta. Kaipa sillä olen jättänyt nyt viime aikoina miehenkin kehumiset vähemmälle kun ei hänkään viitsi minulle mitään sanoa. Eihän tuo toki mitenkään hyvä juttu ole. Ja tosiaan olen miehelle sanonutkin jo joitain kertoja, että minulle olisi tärkeää kuulla häneltä joskus jotain positiivista sanottavaa että ne ilahduttaisivat minua paljon, mutta ei hän siitä ole piitannut koska ei ole sanonut mitään. Mutta niin, pitäisi saada taas tuo itsetunto kohdilleen ja olla vain piittaamatta, mutta vaikeaa se on. Olisihan sitä mukava tuntea olevansa kaunis ja haluttu oman miehen silmissä, jotenkin vain vaikea tuntea niin kun ei saa mitään positiivista huomiota.

Äläkä nyt näytä tuota tekstiä miehellesi niinkuin joku ehdotti, tuo teksti on täysin jotain mikä ei liity mieheesi ollenkaan! Selvitä välit itsesi kanssa ennenkuin alat vaatia toiselta mahdottomia. Ja sekin on totta että ei ole toisen ihmisen tehtävä (edes parisuhteessa) pitää toista pystyssä, tukeminen on eri asia.

Onko teillä muuten läheisyyttä? En tarkoita pelkästään seksiä. Läheisyyttä arjen keskellä? Aitoa välittämistä. Siihen ei aina tarvita sanoja.

Minkä ikäinen olet?

Meillä mies kehuu mun ulkonäköä päivittäin, mutta mä en osaa samalla tavalla kehua miestä. Jotenkin koen, että ulkonäön kehuminen on hirveän pinnallista ja aiheuttaa kohteelle paineita pysyä hyvännäköisenä, ainakin mulla on näin. Mieluummin ottaisinkin kehuja vastaan luonteesta.

Kuvailet itseäsi sanoilla "ihan ok ja yhtä nätti kuin muutkin". NAINEN! Nyt ryhtiä. Sä olet uniikki! 

No huhhuh minkälaisia vastauksia tänne on tullut:) Niin siis aiemmin minulla on ollut hyvä itsetunto ja tiedostan kyllä nytkin järjellä että olen ok näköinen. Monet miespuoliset kaverit ja muut miehet ovat sanoneet minulle paljon kohteliaisuuksia joten luotan siihen että olen ihan nätti. Mutta ongelmahan tässä on se, että oman mieheni seurassa en niin tunne enää, tai koko ajan harvemmin. Kyllä ymmärrän että hyvä itsetunto näkyy ja näin, ei kyse ole siitä että minulla olisi aina ollut huono itsetunto ja haukkuisin itseäni aina rumaksi. Vaikka se itsetunto on hyvä, niin mies ei kehu silloinkaan joten tässä ei ole kyse siitä mielestäni.

Musta on jotenkin koomista että kehotetaan kasvamaan aikuiseksi ja että "voimia miehelleni". Ai hänelle tarvitsee toivottaa voimia, jos tyttöystävä on muutaman kerran sanonut että toivoisi häneltä useammin positiivista huomiota? En tiedä millaisten miesten kanssa porukka täällä seurustelee, mutta minä olen tottunut ja haluan sitä, että miehet huomioivat naisiaan myös välillä. Se voi tarkoittaa kauniita sanoja tai tekoja joskus. Ei minusta ole kyllä mitenkään väärin toivoa mieheltäni kauniita sanoja useammin ja pahoittaa mieltäni siitä, kun niitä ei tule, pyynnöstäkään huomiotta.

(Vähän silleen tuolla logiikalla, eihän mieskään saisi sitten pahoittaa mieltään siitä jos minä en haluaisi enää seksiä? Koska jos seksi ei minulle ole tärkeää kuin kerran puolessa vuodessa, niin sehän sitten pitäisi riittää toisellekin osapuolelle? Ehkä minun toiveeni voisivat olla yhtä tärkeitä kuin miehenkin toiveet, minä haluan kauniita sanoja ja hän seksiä. ;D)

t: ap ja numero 15 oli myöskin ap

Kyllä tuollainen kehumattomuus helposti vaikuttaa itsetuntoon. Itse olen ollut suhteessa, jossa ainoa kehu oli hyvä pillu. No sehän se. Muuten ulkonäkö"kehut" koskivat milloin roikkuvaa persettä, isoa nenää tai harottavia varpaita. Jos ilmoitin, että lausahdus ei kuulostanut kovin kivalta, niin jatkettiin, että vitsillähän minä. Tuollainen vitsi vaan kuluu loppuun aika nopeasti.

Monta kertaa sanoin, että minulle olisi tärkeää pienet huomionosoitukset. Jos kysyin, että näyttääkö tämä mekko hyvältä, niin vastaus oli en mä tiedä tai ihan sama. Ja sellaiset huomionosoitukset on kuulema ihan turhia. Miestä piti kyllä silitellä ja hemmotella ja passata. Jos vaatekaupassa kysyin mielipidettä sovittamistani vaatteista, niin kaikki oli ihan hyviä. Kotona sitten sanoi, että miksi ostit tuon, se toinen olisi ollut parempi.

Nykyinen mieheni muistaa kehua ihan arkipäiväisissäkin asioissa. Kummasti se ilahduttaa mieltä kun toteaa, että näytänpä tänään erittäin viehättävältä tai kehuu, että ruoka oli todella hyvää.

Itsetuntoani tässä edelleen rakentelen, mutta nykyinen mieheni on varmasti omalta osaltaan auttanut sen kehittymisessä parempaan suuntaan. Nykyään saattaa peilistäkin jo katsoa ihan hyvännäköinen (tai ainakin parempi kuin rumilus) nainen.

Mitään palvomisrituaaleja en ole koskaan kaivannut enkä halunnut. En myöskään sitä, että kehut perustuisivat valheeseen. Ex-miehen kanssa joskus menetin hermoni ja kysyin suoraan, että jos mussa ei ole mitään hyvää, niin miksi haluaa kanssani olla. Silloin sitten sanoi, että tykkää minusta juuri sellaisena kuin olen. Mutta siitä huolimatta vinoilu ulkonäöstä ja tekemisistä vaan jatkui. Lopulta tulin siihen tulokseen että se toistuva moittiminen oli se tosi ja kerran vuodessa sanottu "kehu" ei.

Eron jälkeen sitten lupasi maat ja taivaat, että tulisin takaisin ja muistaisi kehua ja huomioida jne. No, en enää mennyt.