Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paha mieli kun mies ei kehu...
06.05.2014 |
Onko se teistä normaalia ettei mies kehu juuri koskaan? Mun mies saattaa kerran tai pari vuoteen sanoa, että näytän hyvälle. Ei muuta. Mun mielestä se on loukkaavaa. Tiedän että näytän ihan perusnätille, mutta miehen seurassa tuntuu että näytän rumalta, jotenkin en tunne enää itseäni nätiksi hänen kanssaan. Olen sanonut monta kertaa että minulle olisi tärkeää kuulla positiivisia sanoja häneltä, että toivoisin että hän voisi joskus huomioida enemmän ja sanoa jotain muutakin ehkä joskus kuin että "näytät hyvältä". Jotenkin niin mielikuvituksetonta sanoa sama lause vuodesta toiseen. Mutta eipä silti mitään tapahdu koskaan, tätä on mennyt jo muutama vuosi. Tuntuu ettei mies piittaa minun toiveistani ollenkaan, tuntuu etten halua kohta enää harrastaa edes seksiä hänen kanssaan kun hän ei viitsi huomioida minua mitenkään. Tuntuu että hänelle vain hänen tarpeillaan on väliä, kunhan saa seksiä niin on tyytyväinen mutta minulle se ei riitä. Minä kaipaan muutakin ja olisihan se kiva joskus alkaa puuhiin, jos kuulisi jotain kivoja sanojakin... Mulla on tästä vaan todella paha mieli, enkä tiedä mitä tälle tekisin. Mies näyttää kyllä muuten välittävän, mutta ei tue juuri mitenkään tai kannusta minulle tärkeissä asioissa, eikä tosiaan huomioi... Mietin vain että miten se olisi mieheltä pois jos tuntisin oloni kivaksi?
Tuntuu etten jaksa kohta enää edes tehdä mitään ulkonäölleni koska olen alkanut tuntemaan itseni rumaksi, vaikka oikeasti tiedostan että olen samanlainen kuin muutkin, mutta itsetunto on huonontunut. Suhteen alussa hän kyllä sanoi kivojakin kohteliaisuuksia. Jotenkin tulee vaan niin paha mieli kun näkee miten puolisot kohtelevat toisiaan missä vain tuolla ja vaikka telkkarissa, esim. miten jotkut miehet sanovat naisiaan niin kauniiksi vaikka painonpudotusohjelmassa kun nämä ovat todella ylipainoisia... Siis että ne miehet näkevät naisensa kauniina vaikka he eivät olisikaan mitään missejä, mutta niin sen minusta pitäisi ollakin. Jos haluaa missin, pitää hommata sellainen eikä tyytyä "huonompaan", tai jotenkin niin se minusta pitäisikin mennä että oma kumppani hyväksytään sellaisena kuin on, "virheiden" vuoksi eikä niistä huolimatta. Tuntuu vain pahalle se, että jos muutkin ihmiset saavat kehuja niin miksi minä en? Onko kellään muulla samanlaista?
Kommentit (68)
"muut miehet ja kaverit ovat sanoneet paljon kohteliaisuuksia joten luotan siihen että olen ihan nätti" Tässä mennään nyt niin metsään että rytisee, en jaksa enää kommentoida kun et ymmärrä pointtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:06"]
Kyllä tuollainen kehumattomuus helposti vaikuttaa itsetuntoon. Itse olen ollut suhteessa, jossa ainoa kehu oli hyvä pillu. No sehän se. Muuten ulkonäkö"kehut" koskivat milloin roikkuvaa persettä, isoa nenää tai harottavia varpaita. Jos ilmoitin, että lausahdus ei kuulostanut kovin kivalta, niin jatkettiin, että vitsillähän minä. Tuollainen vitsi vaan kuluu loppuun aika nopeasti.
Monta kertaa sanoin, että minulle olisi tärkeää pienet huomionosoitukset. Jos kysyin, että näyttääkö tämä mekko hyvältä, niin vastaus oli en mä tiedä tai ihan sama. Ja sellaiset huomionosoitukset on kuulema ihan turhia. Miestä piti kyllä silitellä ja hemmotella ja passata. Jos vaatekaupassa kysyin mielipidettä sovittamistani vaatteista, niin kaikki oli ihan hyviä. Kotona sitten sanoi, että miksi ostit tuon, se toinen olisi ollut parempi.
Nykyinen mieheni muistaa kehua ihan arkipäiväisissäkin asioissa. Kummasti se ilahduttaa mieltä kun toteaa, että näytänpä tänään erittäin viehättävältä tai kehuu, että ruoka oli todella hyvää.
Itsetuntoani tässä edelleen rakentelen, mutta nykyinen mieheni on varmasti omalta osaltaan auttanut sen kehittymisessä parempaan suuntaan. Nykyään saattaa peilistäkin jo katsoa ihan hyvännäköinen (tai ainakin parempi kuin rumilus) nainen.
Mitään palvomisrituaaleja en ole koskaan kaivannut enkä halunnut. En myöskään sitä, että kehut perustuisivat valheeseen. Ex-miehen kanssa joskus menetin hermoni ja kysyin suoraan, että jos mussa ei ole mitään hyvää, niin miksi haluaa kanssani olla. Silloin sitten sanoi, että tykkää minusta juuri sellaisena kuin olen. Mutta siitä huolimatta vinoilu ulkonäöstä ja tekemisistä vaan jatkui. Lopulta tulin siihen tulokseen että se toistuva moittiminen oli se tosi ja kerran vuodessa sanottu "kehu" ei.
Eron jälkeen sitten lupasi maat ja taivaat, että tulisin takaisin ja muistaisi kehua ja huomioida jne. No, en enää mennyt.
[/quote]
Kiitos sinullekin kokemuksesi jakamisesta. Kuulostaa aika tutulle... Tai mulle mies ei ole vinoillut ulkonäöstäni mutta tekemisistäni kylläkin... Juurikin tuntuu, että negatiivista sanoo herkästikin mutta positiivista ei sitten millään. Olisihan se kiva kuulla joskus toki jotain positiivista muustakin kuin ulkonäöstä, ylipäänsä jotain joskus. Juurikin olen miettinyt että jos ei lähes koskaan ole mitään kivaa sanottavaa, niin mitä edes tekee kanssani... Minusta kun positiivinen toisen huomiointikin kuuluu kuitenkin parisuhteeseen, minusta on kivaa ilahduttaa toista muutenkin ja ylipäänsä saada hyvälle mielelle. Parisuhdehan pitäisi olla ihanaa aikaa, vaikka eihän se nyt tietysti jokainen hetki sitä voi olla mutta pääsääntöisesti sellaista että kummallakin on suhteessa hyvä olla ja kivaa. Uskon että seura useinkin vaikuttaa itsetuntoon, vaikka en varmasti voi miestä omasta heikkoudesta syyttää mutta sanotaanko näin että ei hän ole kyllä halunnut olla kannustamassa sitä paremmaksikaan.
t: ap
Mutta eikö tässä nyt ole kyse siitä että ylipäätään teillä ei mene hyvin eli tämä kehumattomuus on vaan jäävuoren huippu?
Totta helvetissä miestenkin pitää kehua naisia. Suomalainen mies on ihan ihme apukoululainen otus jonka huonoa käytöstä pitää muka vain sietää.
Minkä ikäisiä olette ap? Kuulostaa kyllä inhottavalta, jos arkeen ei mahdu enää toisen huomioimista ja tukemista lainkaan :( Kauanko olette olleet yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:17"]
Mutta eikö tässä nyt ole kyse siitä että ylipäätään teillä ei mene hyvin eli tämä kehumattomuus on vaan jäävuoren huippu?
[/quote]
Yhdyn tähän.
" Onko teillä muuten läheisyyttä? En tarkoita pelkästään seksiä. Läheisyyttä arjen keskellä? Aitoa välittämistä. Siihen ei aina tarvita sanoja.
Minkä ikäinen olet? "
Pahoittelen, ei tämä lainaussysteemi toiminut. On meillä sen verran läheisyyttä että halataan varmaan päivittäin ja sanotaan illalla nukkumaanmenossa että "olet rakas" tai "tykkään susta" tai vastaavaa. Mutta tuntuu että sekin on vähenemään päin, tai kuten ollaan joskus katsottu telkkarista kummankin lempisarjaa lähekkäin/sylittäin ja nykyään suurinpiirtein sohvan reunoilla ja ei niinkään paljon jutella enää... Usein kun vaikka puhun jostain aiheesta niin mies vaihtaa toiseen aina, tai sitten keskittyy tietokoneeseen tai telkkariin eikä niinkään halua enää jutella yhtä paljon kuin ennen.. .Toki ei aina tarvita sanoja, ymmärrän sen ja onhan tuossakin paljon läheisyyttä varmasti. Mies ei vain usein halua esim. suudella muulloin kuin silloin kun haluaa seksiä... Tuntuu lähinnä että hän haluaa läheisyyttä silloin kuin haluaa seksiä. Olen 22-vuotias.
t: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:17"]
Mutta eikö tässä nyt ole kyse siitä että ylipäätään teillä ei mene hyvin eli tämä kehumattomuus on vaan jäävuoren huippu?
[/quote]
Varmasti onkin... :( En tiedä kohta enää mitä tehdä, rakastan kyllä miestäni ja uskon että hänkin rakastaa minua mutta tuntuu että suhde muuttuu koko ajan huonompaan suuntaan. Ehkä olen toivonut että saisin jotain merkkejä enemmästä välittämisestä jos mies kehuisikin useammin... Ehkä ne ongelmat on muualla sitten enemmän.
t: ap
20 jatkaa vielä...
Ihan sellainen yksinkertainen sana kuin kiitos auttaa usein. Kissa kiitoksilla elää, mutta pienellä sanalla on suuri vaikutus.Itse ehkä otan senkin tietyissä asioissa kehuna.
Vaikka kyse olisi jostain normaalista arkiaskareesta, niin silti itse huomaan kiittäväni sitä toista askareen tekemisestä. Ja osoitan sillä toiselle, että arvostan hänen panostaan ja tekemistään. Ja toinen tietää siitä, että minulle tuli hyvä mieli, koska itse "säästyin" tekemiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KIITOS kaikille vastanneille, yllätyin että näin monta vastausta tuli ja asiallisiakin useita:) En ehdi edes vastata kaikkiin järjestyksessä kun niin monta viestiä tuli äkkiä, mutta kiitos silti että jaksoitte lukea ja vielä kirjoittaa viestejäkin, mukavaa saada erilaisia näkökulmia asioihin.
Ja pahoitteluni kun tympäännyin muutamaan viestiin jossa kehotettiin kasvamaan aikuiseksi tms., pitäisihän se ymmärtää tällaisella palstalla että kaikki eivät ymmärrä ja ovat vain ilkeitä, olen aika herkkä ihminen. Mutta eiköhän minullakin oikeus tunteisiini ole, on niille sitten jokin järkevä syy tai ei... :)
t: ap
Mun mies kehuu ulkonäköäni jatkuvasti, mutta useimmiten silloin kun olen ns. "pikalookissa", eli 2 min meikki ja hiukset sekaisin. Sanoin juuri miehelle, että miksi se ei kehu ulkonäköäni koskaan kun olen oikeesti ns pynttäytynyt, ja syyksi sanoi sen, että "no koska sä tiedät silloin itsekin näyttäväsi hyvältä". Tottahan se on. Minä kehun myös mieheni ulkonäköä aina kun hän näyttää silmääni erityisen hyvältä.
Exäni ei kommentoinut ulkonäköäni koskaan, ja kyllä se minua harmitti. Tykkään vastaanottaa ja viljellä kehuja, koska ei toisin kuin niiden puute, ne ei pahoita toisen mieltä koskaan. Kokeile sinäkin AP, että muuttuuko miehesi käytös jos alat itse kehumaan häntä?
Tiedän kyllä lähipiiristä, että TODELLA moni mies ei kehua puolisoaan koskaan oikeastaan yhtään mistään. Meillä vallitsee kotona "kehumisen ilmapiiri" ja toisen keittämä aamukahvikin on aika "maailman parasta kahvia". Vähän vitsiähän se jo on, mutta saa molemmat hyvälle mielelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:29"]
20 jatkaa vielä...
Ihan sellainen yksinkertainen sana kuin kiitos auttaa usein. Kissa kiitoksilla elää, mutta pienellä sanalla on suuri vaikutus.Itse ehkä otan senkin tietyissä asioissa kehuna.
Vaikka kyse olisi jostain normaalista arkiaskareesta, niin silti itse huomaan kiittäväni sitä toista askareen tekemisestä. Ja osoitan sillä toiselle, että arvostan hänen panostaan ja tekemistään. Ja toinen tietää siitä, että minulle tuli hyvä mieli, koska itse "säästyin" tekemiseltä.
[/quote]
Olet ihan oikeassa, olen samaa mieltä. Itse kyllä myös kiitän miestä esim. jos on siivonnut vaikka tai tehnyt ruokaa tms. Hän ei kyllä kiitä juuri koskaan mistään, paras oli varmaan kun joskus vuosia sitten tein jotain kotiaskareita ja tämä napisi jostain, ja sanoin että olin tehnyt lähes koko päivän kotitöitä niin tämä heitti jotenkin että "mitaliako siitä odotat"...
t: ap
Ex-mieheni oli juuri samanlainen, niiden kuuden vuoden aikana kun olimme yhdessä hän ei kehunut minua kuin muutaman kerran. Ja nekin kehut olivat tyyliin "olet reipas" kun selviydyin jostain isommasta opiskelu-/työurakasta tai sain uuden duunin.
Ja vaikka miten sanotaan että itsetunnon ja itseensä tyytyväisyyden tulisi tulla omasta itsestäsi niin voin sanoa, että kyllä se nakersi kun oma mies ei koskaan sanonut mitään myönteistä (ei tosin haukkunutkaan). Lopulta minultakin lopahti halu kehua häntä.
Nykyinen mieheni on päinvastainen, kertoo minulle että olen hänen mielestään älykäs, hauska, seksikäs, kaunis yms. Onkin oikeastaan vasta hänet tavattuani kun olen tajunnut miten paljon exän kehumattomuus minua häiritsi ja lannisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:29"]
20 jatkaa vielä...
Ihan sellainen yksinkertainen sana kuin kiitos auttaa usein. Kissa kiitoksilla elää, mutta pienellä sanalla on suuri vaikutus.Itse ehkä otan senkin tietyissä asioissa kehuna.
Vaikka kyse olisi jostain normaalista arkiaskareesta, niin silti itse huomaan kiittäväni sitä toista askareen tekemisestä. Ja osoitan sillä toiselle, että arvostan hänen panostaan ja tekemistään. Ja toinen tietää siitä, että minulle tuli hyvä mieli, koska itse "säästyin" tekemiseltä.
[/quote]
Olet ihan oikeassa, olen samaa mieltä. Itse kyllä myös kiitän miestä esim. jos on siivonnut vaikka tai tehnyt ruokaa tms. Hän ei kyllä kiitä juuri koskaan mistään, paras oli varmaan kun joskus vuosia sitten tein jotain kotiaskareita ja tämä napisi jostain, ja sanoin että olin tehnyt lähes koko päivän kotitöitä niin tämä heitti jotenkin että "mitaliako siitä odotat"...
t: ap
[/quote]
Suunnilleen tuollainen suhtautuminen meilläkin oli kotitöiden osalta. Jos mies teki, niin piti kyllä kiitellä ja kehua, mutta mun tekemänä se oli ihan toissijaista. Mutta auta armias jos jätin tekemättä :) Silloin ehkä ruoanlaitto oli se suurin kynnys. Tai ex-mies ei todellakaan suostunut laittamaan ruokaa, ei edes auttamaan, vaan kaikki valmistuksesta pöydän pyyhkimiseen oli mun hommaa, kun se on kuulema ihan tyhmää. Kovasti kuulema "arvosti" mun tekemistä, vaikka ihan idioottien puuhaahan se on.
Nykyään mulle sanotaan, että mene vaikka lepäämään ja lukemaan, niin minä imuroin. Ja imuroinnin jälkeen mies saa ison suukon ja halauksen ja kiitoksen hymyn kera. Tai jos minä imuroin, niin mies toteaa, että kylläpä olen jaksanut ahertaa.
Monta vuotta tuota exän touhua yritin ymmärtää ja annoin tilaa olla kehumatta tai huomioimatta minua. Säännöllisin väliajoin kuitenkin otin asian puheeksi, koska mun mielestä jotain vastavuoroisuutta pitää olla ja koin olevani vain se antava osapuoli.
Ainoa neuvoni on, että nosta kissa pöydälle (mistähän nämä kissavertaukset nyt tulevat :)) ja kerro, että mikäli mies ei yhtään osoita kiinnostusta sinun toiveisiini niin teet omat päätelmäsi asian suhteen.
t: 20
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:50"]
Voimia ap:n miehelle.
[/quote]
Tämä ei ole muuttunut ketjua luettuani.
Huonon itsetunnon omaava nuori 22.v "naikkonen" janoaa ulkonökökehuja, ja näkee ympärillä muiden kehuja, kun jopa painonpudotusohjelmassa kehutaan.
Ap:n itsetunto niin matalalla, että lattia tulee vastaan tai sitten päivän paras provo.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:50"]
Voimia ap:n miehelle.
[/quote]
Tämä ei ole muuttunut ketjua luettuani.
Huonon itsetunnon omaava nuori 22.v "naikkonen" janoaa ulkonökökehuja, ja näkee ympärillä muiden kehuja, kun jopa painonpudotusohjelmassa kehutaan.
Ap:n itsetunto niin matalalla, että lattia tulee vastaan tai sitten päivän paras provo.
Jätä se.
Mulla oli melkein samanlainen tilanne (ei asuttu yhdessä) mut monista huomautteluista huolimatta mies ei ikinä kehunut (ja oon omasta mielestäni keskivertoa kauniimpi) ei kiittänyt, ei pyytänyt anteeks, ei mitään. Ei halaillut tai hellinyt, ei mitään. Monta kertaa asiasta valitin, mut kun mikään ei ikinä muuttunut (ja mies ei ees kokenut asiassa olevan mitään minkä pitäis muuttua) niin sit ainoo vaihtoehto mun mielestä oli ero, koska en halunnut olla suhteessa jossa en tuntenut oloani hyväks.
Nyt se mies vieläkin vinkuu mua takas, vissiin tajus mitä menetti :) Mut en haluu sitä enää, se oli mun eka poikaystävä ja nyt todellakin tiedän paremmasta ja ihmettelen miks ees jaksoin sitä niinkin kauan.
Sä oot nuori, sul on koko elämä viel edessä, turha tuhlata sitä tommoiseen suhteeseen, jossa ei oo hyvä olla.
Mul on ollut lyhyitä "juttuja" ton jälkeen, ja kaikki muut miehet on kehuneet maasta taivaaseen ja hellineet ja HUOMIOINEET MUA sillä tavalla kuin ansaitsen ja olo on kuin prinsessalla :)
Eli jätä se, saat ja ansaitset parempaa.
(heh ja ennenkuin joku mies 29 tulee huutelemaan, niin mä palvoin sitä miestä. Annoin vapaaehtoisesti hierontaa ja kehuin ja hellisin (sen verran kun se halus vastaanottaa) ja otin oma-alotteisesti suihin vaiks oli leuat jumis viel edellisestä kerrasta jne tein "kaikkeni" sen eteen, ja silti en saanut mitään takas. Eli tässä tapauksessa vika todellakin oli vaan miehen käytöksessä)
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 15:01"]
Kuvailet itseäsi sanoilla "ihan ok ja yhtä nätti kuin muutkin". NAINEN! Nyt ryhtiä. Sä olet uniikki!
[/quote]
Voi kiitos<3
t: ap
Voisit koittaa vähän jaksottaa tai tiivistää tuota kirjoittamistasi, koska minustakin oli vaikea lukea, vaikka kiinnostava aihe...
Minulla samanlaisia kokemuksia. En oikein saa mieheltäni mitään, mutta silti hän olettaa että laitan ruoan, pesen hänen pyykkinsä, annan seksiä aina kun hän haluaa ja tietty synnytän hänelle lapsia. En välttämättä kaipaa kehuja ulkonäöstäni (tiedän olevani kaunis), mutta haluaisin että minua huomioitaisi edes joskus jotenkin. Ostamalla vaikka kukkia, joku pieni lahja tai yllätys...Minuakin on viimeaikoina alkanut tympimään seksi, kun mies pitää sitä niin itsestäänselvyytenä, kuten minuakin varmaan.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:56"]
Äläkä nyt näytä tuota tekstiä miehellesi niinkuin joku ehdotti, tuo teksti on täysin jotain mikä ei liity mieheesi ollenkaan! Selvitä välit itsesi kanssa ennenkuin alat vaatia toiselta mahdottomia. Ja sekin on totta että ei ole toisen ihmisen tehtävä (edes parisuhteessa) pitää toista pystyssä, tukeminen on eri asia.
[/quote]
Hei, olet oikeassa. En toki oletakaan että mieheni nyt nostaisi tätä alentunutta itsetuntoani pilviin, tämä on ihan itseni käsiteltävä että miksi näin on käynyt. Siltikin tuntuu vain pahalle koska tuntuu etten ole niin haluttava enää mieheni mielestä. Mutta tosiaan tuntuu, että muuten arjessa minun tahtoni ja toiveeni jäävät jalkoihin ja en saa tukea tai kannustusta oikeastaan missään, vaikka itse kyllä tuen miestä kun hänellä on välillä raskasta töissä yms....
t: ap