Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaako muita vanhempien vanheneminen?
08.04.2014 |
Isäni on 65v ja äiti vähän nuorempi. Olen aikoinaan seurannut sivusta miten heidän vanhempansa vanhenivat ja olivat vuosia laitoksissa. Eivät tienneet mitään maailmanmenosta :(
On alkanut jo kovin ahdistaa kaikki vanhempien terveysongelmat, väsymiset jne. Kauheaa ajatella näin, mutta toivon heidän kuolevan ennemmin vaikka sydänkohtaukseen 75 vuotiaana kuin elävän "vihanneksena" vuosikausia laitoksessa.
Olen itse vasta 35v ja murehdin jo miten pitää pian hoitaa sekä omia lapsia että vanhuksia...
Kommentit (10)
Isäni kuoli viime syksynä 70-vuotiaana. Kuukausi ennen kuolemaansa vielä harvensi metsää ja ajeli moottoripyörällä.
Se hiipumisvaihe olisi voinut olla hyödyksi luopumisprosessissa. Vaikka hänellä oli joka paikkaan levinnyt syöpä, meni silti koko lailla saappaat jalassa. Surullista oli/on.
Toisaalta ehkä hänelle parempi, luulen että olisi hänelle ollut kidutusta olla muiden hoidettavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sun vanhemmathan on vielä nuoria. Täällähän mammat kirkuu raivona, kun anoppi 78v ei suostu ja jaksa ottamaan viittä lasta viikoksi lomalle, kun muka on niin väsynyt, itseäkäs paska, joka lulee et.tä.
Eihän 65 vuotias voi olla vielä väsynyt, vaan sen pitää hoitaa lapsenlapsia
Kuule ap, nauti vanhempiesi seurasta niin kauan kuin voit ja ota asia kerrallaan sitten kun sen aika on! Oma isäni kuoli 63-vuotiaana lyhyehkön syöpäsairauden jälkeen, eli sinun iässäsi mulla ei enää ollut isää. Siitä on nyt vähän yli 10v, mielelläni vieläkin hänen kanssaan juttelisin ja vanhenemistaan seuraisin. Elämä päätti toisin. Tätä taustaa vasten siis haluan tuon kommenttini sanoa. Päivä kerrallaan!
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 03:18"]
Olen itse vasta 35v ja murehdin jo miten pitää pian hoitaa sekä omia lapsia että vanhuksia...
[/quote]
Odotapas sita tunnetta, kun muutaman vuoden paasta tajuat, etta vanhempiesi mentya seuraavana vuorssa olet sina. Oma kuolevaisuus konkretisoituu vanhempien elaman loppuvaiheessa.
Kaipa kaikki toivoisivat omille laheisilleen ja itselleen helppoa loppua. Elama kuitenkin meneen niin kuin menee. Joissain tilanteissa sen eteen voi tehda jotain (vaatia saattohoitoa, kivunhoioa jne) ja joissain taas ei (eutanasiaa ei ole eika se omaisten kannalta mitaan helpottaisi vaikka tulisikin). On vaan elettava se lapi.
Ei ahdista. Se on luonnollista. Olen seurannut isovanhempani dementoitumista ja hidasta hiipumista. Ei siinäkään ollut mielestäni mitään ahdistavaa. On luonnollista, että joidenkin osalle tulee sellaista sairautta, vanhana, joidenkin osalle jotain toista sairautta. Joku kuolee yllättäen sydänvaivoihin tms. Kaikki on yhtä luonnollista ja kuuluu elämän kirjoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Pelottaa miten jaksan ha selviän hautajaisista. Vanhempani ovat minulle niin tärkeitä ja rakkaita. Miten sitä kestää sitä surua sitten? Kaikki me kuollaan, tiedän sen mutta myös oma kuolema pelottaa. Onko loppuni kivulias, kuolenko yksin kotiini. Isovanhempanikin ovat kuolleet kaikki alle 75vuotiaina :(
Mua ahdistaa oma vanheneminen ja kuolema. Ei ole perhettä, sukulaisia eikä yhtään ystävää. Olen sellainen kaikkien hyljeksimä ihminen. Esim. sairastuessa kukaan ei ole auttamassa minua. Toivottavasti minulla on vahvuutta tehdä itsemurha ennen vanhuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 03:59"]Mua ahdistaa oma vanheneminen ja kuolema. Ei ole perhettä, sukulaisia eikä yhtään ystävää. Olen sellainen kaikkien hyljeksimä ihminen. Esim. sairastuessa kukaan ei ole auttamassa minua. Toivottavasti minulla on vahvuutta tehdä itsemurha ennen vanhuutta.
[/quote]
Älä puhu itsemurhasta. Minua ihmetyttää miksi sulla ei oo ketään edes kaveria ? Ootko erakko
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 04:06"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 03:59"]Mua ahdistaa oma vanheneminen ja kuolema. Ei ole perhettä, sukulaisia eikä yhtään ystävää. Olen sellainen kaikkien hyljeksimä ihminen. Esim. sairastuessa kukaan ei ole auttamassa minua. Toivottavasti minulla on vahvuutta tehdä itsemurha ennen vanhuutta.
[/quote]
Älä puhu itsemurhasta. Minua ihmetyttää miksi sulla ei oo ketään edes kaveria ? Ootko erakko
[/quote]
en tarkoituksella. Ihmiset vain eivät oikein pidä minusta. Minua on kiusattu, koulussa, yliopistossa, töissä ja jopa perheeni kohteli minua niin törkeästi (jatkuvaa moittimista, arvostelua ja mitätöintiä), että katkaisin lopulta välit. Jotenkin ihmiset aavistavat usein, kuinka hauras ja haavoittuvainen olen. Ikään kuin jähmetyn, jos joku on ilkeä tai aggressiivinen minua kohtaan. Syyt löytyvät taustoistani ja perheestäni.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 04:12"][quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 04:06"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 03:59"]Mua ahdistaa oma vanheneminen ja kuolema. Ei ole perhettä, sukulaisia eikä yhtään ystävää. Olen sellainen kaikkien hyljeksimä ihminen. Esim. sairastuessa kukaan ei ole auttamassa minua. Toivottavasti minulla on vahvuutta tehdä itsemurha ennen vanhuutta.
[/quote]
Älä puhu itsemurhasta. Minua ihmetyttää miksi sulla ei oo ketään edes kaveria ? Ootko erakko
[/quote]
en tarkoituksella. Ihmiset vain eivät oikein pidä minusta. Minua on kiusattu, koulussa, yliopistossa, töissä ja jopa perheeni kohteli minua niin törkeästi (jatkuvaa moittimista, arvostelua ja mitätöintiä), että katkaisin lopulta välit. Jotenkin ihmiset aavistavat usein, kuinka hauras ja haavoittuvainen olen. Ikään kuin jähmetyn, jos joku on ilkeä tai aggressiivinen minua kohtaan. Syyt löytyvät taustoistani ja perheestäni.
[/quote]
Toivon että löydät jonkun elämääsi