Lue keskustelun säännöt.
Jatkuva stressi raskausaikana
10.03.2014 |
Hei! Kysyisin mielipiteitä stressiasiaan... Olen kuukausikaupalla, lähes viimeisen vuoden potenut stressiä töistäni, olen jatkuvasti ärtynyt, väsynyt ja tuntuu ettei aika riitä millään kaikkeen ja kokoajan kasataan lisää töitä minulla vaikka olen sanonut, etten tiedä miten ehdin kaiken tehdä nykyisten päälle. Olen ainoa henkilö firmassa joka hoitaa päivittäisiä toimistoasioita, ja alallamme ollaan hyvin paljon tekemisissä viranomaisten kanssa, ja joka päivälle löytyy joitakin aikarajallisia-asioita jotka on hoidettava tasan viimeistään silloin. Muistettavia asioita on äärimmäisen paljon ja joka päivä on tehtävä varmistuksia näiden suhteen. Herään aamuöisin vatvomaan työasioita (todellisia ja ei-todellisia) enkä pääse niistä ajatuksista eroon vaikka tarkastaisin asian kalenterista ja selittäisin itselleni ettei mitään ole menossa pieleen. Enkä edes ole minkään sortin perfektionisti...
Iltapäivisin poden närästystä (en juo töissä kahvia), sydämentykytyksiä ja toisinaan kuulen ulkomaailman äänet aaltoilevina korvissani hetken aikaa (hiljenee, kovenee).
En ehkä olisi asiasta niin huolissani, ellen olisi jo raskauden puolivälissä vkolla 22. Olen sanonut neuvolassa tilanteestani, mutta verenpaineessa minulla ei koskaan ole ollut valittamista joten neuvolan kanta on, ettei stressi tällöin ole haitallista. Onko asia todella näin? Että pitäisi olla supistuksia ja verenpaine koholla, ennenkuin stressi on todettavissa?
En tosin tiedä mitä tekisin sairaslomallakaan, sillä kaikki työni kasautuisivat sen ajan ja olisin pahemmassa jamassa kuin alkujaan, mutta voisi tehdä hyvää työnantajalle huomata tilanne kun kerran suoraan sanominenkaan ei auta..
Mielipiteitä...?
Kommentit (13)
Tätä juuri tarkoitan, kun tuntuu ettei saikkua saa ellei ole veranpaine koholla. Onko tosiaan näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä saikkua neuvolalääkäristä saakaan. Omani ovat työterveyshuollosta, terveyskeskuksesta ja yksityiseltä haettuja vastaavassa tilanteessa. Syinä sitten unettomuutta, masennusta ja todennettuja yläselän ongelmia (mm. skolioosi). Jos ongelma ei ole niinkään raskaudessa, vaan töissä, nin työterveyshuolto on se taho, jonka kanssa tuota lähdetään purkamaan.
Suosittelen myös meditaatioharjoituksia stressinpoistajana.
Stressi ei tosiaan vauvaa tapa eikä vaaranna. Ikävää kun on ikävää olla, mutta et kyllä ole saikkupotilas.
Stressi ei tosiaan vauvaa tapa eikä vaaranna. Ikävää kun on ikävää olla, mutta et kyllä ole saikkupotilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 10:47"]
Stressi ei tosiaan vauvaa tapa eikä vaaranna. Ikävää kun on ikävää olla, mutta et kyllä ole saikkupotilas.
[/quote]
Jaa, no tutkimusten mukaan stressi voi kyllä vaikuttaa sikiöön.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että stressi todellakin vaikuttaa vauvaan. Itselläni oli kova stressi koko raskausajan. Vauva (esikoinen) syntyikin yllättäen 3 viikkoa ennen laskettua aikaa. Oli sekä painoltaan että syntymäajaltaa juuri keskosuuden rajalla. Uskon vakaasti, että syynä oli juurikin kova stressi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitoksia kommenteista, en niinkää toivoisi tietenkään olevani saikkupotilas (koska edelleen sen ajan kaikki kasaantuu pahentaen tilannetta), mutta pohdin vaikutusta vauvaan ja sitä pitääkö tosiaan olla verenpaine koholla jota minulla ei koskaan ole vaikka kaikki muut oireet löytyvät ja iltapäivät ovat painajaista kun yritän saada kaiken tehtyä ja kotiin päästyä en jaksa muuta kuin maata sohvalla sillä aamuyöstä alkaa taas heräily vatvomaan mitä jäi tekemättä. hartioista, lapaluista ja rintakehästä löytyy myös kipupisteitä, hieronta tuntuu kuin kylmää neulepuikkoa työnnettäisiin sisään näissä kohissa. Ehkä juttelen tästä neuvolassa ensi viikolla tai sitten varaan aikaa työterveyteen. Kolme kuukauttahan tässä enää olisi odotettavaa, en vain halua riskeerata lapsen terveyttä työlle.
Työssäni myös oletetaan että töitä tehdään kotoa käsin sairaslomalla niin paljon kun pystyy, eli sähköposteja ja puheluita paukutetaan ellei erikseen ilmoita että aion nyt nukkua 2h.
Käy työterveyshuollossa keskustelemassa asiasta. Äidin stressi todellakin vaikuttaa sikiöön. Ja koska olet jäämässä noin 10 viikon päästä töistä pois, kyllä yrityksessäkin pitäisi olla jo jotain sijaisjärjestelyjä olemassa. Nyt kannattaisi sijaista perehdyttää hommiin ja samalla työkuormasi vähenisi.
Kuulostaa työuupumukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse mietin tuota aikoinaan ja päätin lopettaa työt. Työ tosiaan stressasi minua niin paljon, että itkin illat ja viikonloput sitä, että piti mennä aamulla töihin, enkä pystynyt nauttimaan mistään kun laskin vain tunteja töiden alkuun. Taisin olla viikolla 17 kun tein viimeisen työpäivän.
Joo käy ihan lääkärillä kertomassa tilanteesi. Mä olen ensimmäisessä raskaudessa saanut sairaslomaa viikolta 17 lähtien raskaan ruumillisen työn vuoksi. Silloin kyllä supisteli. Nyt tästä toisesta olen ollut sairaslomalla viikosta 25, syynä unettomuus, stressi ja iskiaskivut. Lääkärit on oikein tyrkyttäneet sairaslomaa, kun olen kertonut voinnistani. Ei siinä mitään verenpaineita kysellä.. neuvolassa eivät ota kantaa mihinkään, ihan turha laitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se vauva saa osansa niistä stressihormooneista ihan samalla tavalla kuin odottava äitikin.
Ottaako työterveyshuoltosi raskaana olevia vastaan? (Meillä ei, neuvolan kautta sairaslomat). Kyllä minusta unettomuus ja henkinen paine ovat ihan päteviä syitä sairaslomalle. Ehkä et osaa olla vastaanotolla tarpeeksi vakuuttava, koska et itsekään ole vakuuttunut sairasloman tarpeellisuudesta?
Mieti kumpi on tärkeämpää, oma ja vauvan hyvinvointi vai työ. Sitten haet saikkua sen verran kuin tarvotset, ja kasaantuneet työt pistät saikun jälkeen tärkeysjärjästykseen ja teet minkä ehdit, muut jätät tekemättä.