Taivas mitä porukkaa meidän uudessa talossa!
Muutettiin pari kuukautta sitten uuteen paikkaan ja vähän olen ihmetellyt muiden talon naisten asennetta muhun ja meidän perheeseen. No, syy selvisi yhtenä illalla, kun hississä yritin kehittää jutun juurta ja mainitsin olevani töihin menossa (olen yöhoitaja). Naapurin ilme kirkastui - he luulivat että makaan työttömänä kotona ja vien lapseni hoitoon " turhaan" . Kertoi heidän ihmetelleen oikein porukalla, että olen päivisin kotona yöpuvussa. Haloo, tottakai olen! Nyt esim. olen juuri herännyt, syön aamupalaa koneen ääressä, menen kohta suihkuun ja sitten lapsia hakemaan.
Eivät sitten kuitenkaan jaksaneet kyylätä tarpeeksi, että olisivat arvanneet mun olevan yötöissä... Onneksi tää asunto on meille vain väliaikaisratkaisu.
Kommentit (14)
Mulle tulisi varmaan ekana mieleen äidistä, jonka lapset viedään aamulla tarhaan ja itse liikkuu keskellä päivää yöpuku päällä, että hän on masentunut tms. " sosiaalitapaus" ...
Mutta onneksi väärinkäsitykset selviää, kun aukaisee suunsa :)
Eikö masentuneelle äidille voi olla ystävällinen?
opuksi sain työpaikan alle kuukaudessa ja juuri siksi, että pystyin aloittamaan saman tien.
Vierailija:
Eikö masentuneelle äidille voi olla ystävällinen?
Ei tuosta ekasta viestistä käynyt ilmi, miten häntä on kohdeltu... Ihmetteli vain outoa asennetta. Joissain taloissa saattaa olla niin tiiviit " kuppikunnat" naapureiden kesken, että uusi asukas on AINA hieman ihmettelyn/tuijotuksen alla.
Kerroin vain, mikä mielikuva minulle tulee yöpuvussa kekkaloivasta äidistä :)
Eniten muakin harmitaa yletön kyttäily ja selän takana puhuminen. Eikö voisi avoimin mielin tutustua uusiin ihmisiin?
Yöpuvusta: meidän keittiöstä on aika esteettömät näkymät leikkipihalle, joten sieltä kai ovat mut bonganneet.
Nyt muksuja hakemaan!
En voisi kuvitellakaan, että kukaan aikuinen, hyväkäytöksinen ihminen kehtaa tuijotella toisten koteihin, ja yhdessä porukalla hämmästellä sitten toisen mahdollista työttömyyttä tai vastaavaa. Ja vaikka tällaista tapahtuisikin, niin miten hemmetissä joku kehtaa tunnustaa sen avoimesti tälle ihmettelyn kohteelle! Uskomattoman törkeää ja epäkohteliasta.
Ensinnäkin syitä kotona päivisin oloon voi olla vaikka kuinka. Minä esimerkiksi tällä hetkellä vien lapseni aamuisin tarhaan ja palaan kotiin kirjoittamaan graduani. En elä työttömyyskorvauksella tai sosiaalituella, vaan opintotuella ja lainalla (ja miehen palkalla), ja ihan taatusti TEEN TÖITÄ koko päivän (vaikka usein yöpaidassa tai vastaavassa tietokoneen ja kahvinkeittimen väliä luuhaankin). Ihminen voi myös olla sairaslomalla tai vaikkapa tehdä palkkatöitä kotoa käsin (olen itse tehnyt myös tätä)...Ja vaikka kyse ei olisi mistään tällaisesta " yleisesti hyväksytystä" syystä viedä lapsi tarhaan ja palata itse kotiin, niin mitä hemmettiä se naapureille kuuluu? Luulisi, että aikuiset ihmiset osaisivat olla kohteliaita myös masentuneille/työttömille yms. naapureille...
jossa asuttiin vuokralla silloin, kun rakennettiin nykyistä kotia. Tosin siellä äidin rikokseksi riitti se, että kävi töissä eikä hoitanut lapsia kotona.
Mummot täällä kylläkin kyttäilee, ei mammat. Miehelleni oli esim. selitetty, että varmaan petän häntä, koska liikun välillä vieraan miehen kanssa. " Vieras mies" oli veljeni. Huoh, joiltakin puuttuu se oma elämä.
Kuulin sattumalta rapussa keskustelun tähän taloon muuttaneesta nuoresta pariskunnasta (meistä). Mies tituleerattiin työttömäksi pitkätukka-hamppariksi, joka ei ole varmaan rehellistä työtä nähnytkään (mies tekee siis kotona etätyötä). Onneksi eivät ehtineet minuun asti, kun jo ilmaannuin näkyviin :D
Olivat hiukan noloja tajutessaan että kuulin kaiken. En edes vaivautunut sanomaan mitään, nostin vain merkitsevästi kulmiani.
Eli ehkä täällä ei kannattais asiaa setviä.
Tulipahan vain mieleen.
ovat kyttäämässä keskellä päivää ? Ovat tietenkin Mico-Petterin ja Janica-Annican kanssa kotona ?
Yleensä asiat selviää puhumalla kun ihmisiin tutustuu.