Mies ottaa lapset erossa - en jaksa
Olemme todennäköisesti eroamassa lähikuukausien aikana. Anoppini ehdotti, että mies ottaisi lapsrt ja palkkaisi hoitajan, sillä mies tekee kahta-kolmea työtä aamusta iltaan. Anoppi perustelee sitä sillä, että olen kuulemma "hullu" (=hän uskoo miehen valheita minusta). Toisaalta teini-ikäisenä ja parikymppisenä kävin psykologillä, joten siltä osin rrkisterini ei ole puhdas. Miltä kuulostaa?
Kommentit (76)
No ei se sun anoppisi sitä päätä :D
Ai niin, ollaan oltu jo miehen painostuksen vuoksi anoppilassa kuukauden päivät ja alan hajoilla siihen (haluaisin jo kotiin), joten mies yhdessä vanhempiensa kanssa ihmettelee, kun olen niin "hankala" ja he yhdessä ilkeilevät sitten minulle. Mielestäni ei ole normaalia, että yli kolmekymppiset jumittavat koko kesän anoppilassa ja haluaisin vain kotiin. Tämä kesä on ollut täyttä painajaista (sama juttu oli tosin viime ja toissa kesinäkin sekä kaikki joulut).
Onko sinun terveys riittävä tulla toimeen yksinhuoltajana. Lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen laatu. Mitä lapset toivovat. Asuinolosuhteet. Kummalla on apua lapsen hoidossa. Kummalla paremmat edellytykset elättäää lasta.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 14:50"]
Ai niin, ollaan oltu jo miehen painostuksen vuoksi anoppilassa kuukauden päivät ja alan hajoilla siihen (haluaisin jo kotiin), joten mies yhdessä vanhempiensa kanssa ihmettelee, kun olen niin "hankala" ja he yhdessä ilkeilevät sitten minulle. Mielestäni ei ole normaalia, että yli kolmekymppiset jumittavat koko kesän anoppilassa ja haluaisin vain kotiin. Tämä kesä on ollut täyttä painajaista (sama juttu oli tosin viime ja toissa kesinäkin sekä kaikki joulut).
[/quote]
Ei ole kyllä kovin normaalia, että aikuinen ihminen on toisen painostuksesta jossain. Lähde hyvä ihminen kotiin!
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 14:50"]
Ai niin, ollaan oltu jo miehen painostuksen vuoksi anoppilassa kuukauden päivät ja alan hajoilla siihen (haluaisin jo kotiin), joten mies yhdessä vanhempiensa kanssa ihmettelee, kun olen niin "hankala" ja he yhdessä ilkeilevät sitten minulle. Mielestäni ei ole normaalia, että yli kolmekymppiset jumittavat koko kesän anoppilassa ja haluaisin vain kotiin. Tämä kesä on ollut täyttä painajaista (sama juttu oli tosin viime ja toissa kesinäkin sekä kaikki joulut).
[/quote]
Lapsiko olet?!
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 14:53"][quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 14:50"]
Ai niin, ollaan oltu jo miehen painostuksen vuoksi anoppilassa kuukauden päivät ja alan hajoilla siihen (haluaisin jo kotiin), joten mies yhdessä vanhempiensa kanssa ihmettelee, kun olen niin "hankala" ja he yhdessä ilkeilevät sitten minulle. Mielestäni ei ole normaalia, että yli kolmekymppiset jumittavat koko kesän anoppilassa ja haluaisin vain kotiin. Tämä kesä on ollut täyttä painajaista (sama juttu oli tosin viime ja toissa kesinäkin sekä kaikki joulut).
[/quote]
Lapsiko olet?!
[/quote]
16v
Ap
Otatte eron ja lapset ulkoistetaan hoitajalle?
Onhan sekin yksi ratkaisu. Kumpikaan ei "saa" lapsia silloin.
En jättäisi lapsia miehelle. Eikä hän heitä saa vaikka olisit nuorena käynyt psykologilla. Hae tukea itsellesi eroamiseen.
Sitten kun tosiaan olen aivan väsynyt tähän anoppilassa oloon, niin mua pidetään outona. Veikkaan, että mies raahasi mut väkisin tänne, jotta saa "todistusaineistoa" sille, miten outo olen, vaikka syy tympääntymiseen on siinä, että haluaisin viettää kesää oman perheen kesken sekä edes välillä nukkua omassa sängyssäni ja syödä omia ruokia. Anoppilassa appivanhemmat myös jatkuvasti arvostelevat kaikkia tekemisiämme, mikä on raskasta. Mieheni on jotenkin outo, kun ei huomioi toiveitani lainkaan. Olen ollut kärsivällinen ja kiltti, mutta on minullakin rajani.
Jos sinä olet pääasiassa lapset hoitanut, ja olet kykenevä hoitamaan lapset, niin lasten kuuluu jäädä sulle. Ihan järjetöntä että lapset jää isälle jolla ei ole aikaa hoitaa, ja sitten palkataan hoitaja. Ei todellakaan ole lapsille hyväksi. Äläkä mitään anoppia kuuntele, teidän asiat ei hänelle kuulu, eikä hänen tarvitsisi puuttua. Tosin jos oikeasti olet psyykkisesti epätasapainossa, niin voi olla parempi ettet lapsia yksin hoida, mutta jos tämä ei ole totta, niin älä anna lapsiasi paikkaan joss joku vieras hoitaja hoitaisi, eikä oma turvallinen vanhempi.
Lähde vaikka turvakotiin sieltä lasten kanssa ja avaudu tilanteestasi sieltä. Sano, ettei tunnu olevan enää mitään muuta ratkaisua. Aistin ahdistuksesi sun kirjoituksesta. Ihan järkyttävää vallankäyttöä ja kontrollointia mieheltäsi. Ei ole normaalia. Hae apua itsesi ja lastesi takia.
aseellako teitä siellä anoppilassa uhataan kun ette vaan lähde??
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 14:55"]
Otatte eron ja lapset ulkoistetaan hoitajalle?
Onhan sekin yksi ratkaisu. Kumpikaan ei "saa" lapsia silloin.
[/quote]
Joo, on lapsille varmaan järkyttävän hyvä vaihtoehto. Ei ne lapset ole mitään tavaroita, jotka jonkun kuuluu saada. Lasten etua pitää ajatella ennen vanhempien itsekkyyttä. Valitettavasti Suomessa aika monet ero-lapset ovat "tavaroita" joita heitellään miten sattuu paikasta toiseen. Voi lapsi parat!
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 14:55"]
Sitten kun tosiaan olen aivan väsynyt tähän anoppilassa oloon, niin mua pidetään outona. Veikkaan, että mies raahasi mut väkisin tänne, jotta saa "todistusaineistoa" sille, miten outo olen, vaikka syy tympääntymiseen on siinä, että haluaisin viettää kesää oman perheen kesken sekä edes välillä nukkua omassa sängyssäni ja syödä omia ruokia. Anoppilassa appivanhemmat myös jatkuvasti arvostelevat kaikkia tekemisiämme, mikä on raskasta. Mieheni on jotenkin outo, kun ei huomioi toiveitani lainkaan. Olen ollut kärsivällinen ja kiltti, mutta on minullakin rajani.
[/quote]
Minusta se on vähän outoa, että olet siellä anoppilassa. Se antaa sinusta kuvan, että olet joku viaton uhri joka on typistetty avuttoman lapsen aseemaan rajoittavassa vankilassa jota miehen ja anopin sorto aitaa.
Mikä estää sinua lähtemässä kotiin. Sinä olet aikuinen, jolla on oikeus tehdä omia valintoja ja päätöksiä.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 14:51"]Onko sinun terveys riittävä tulla toimeen yksinhuoltajana. Lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen laatu. Mitä lapset toivovat. Asuinolosuhteet. Kummalla on apua lapsen hoidossa. Kummalla paremmat edellytykset elättäää lasta.
[/quote]
Itselleni on tullut hiljattain stressistä rytmihäiriöitä, mutta niitä ei ole diagnosoitu ja muuten olen terve. Käyn normaalisti hyväpalkkaisessa työssä; mies käy kolmessa työssä ja tienaa huomattavasti minua paremmin. Lapset ovat niin pieniä, että he eivät vielä osaa kertoa toiveistaan, mutta tulevat molempien kanssa toimeen. Itse olisin omasta mielestäni tarkempi, lempeämpi ja huolellisempi vanhempi lapsille; mies on lyhytpinnainen ja huolimaton. Mies voisi saada omilta vanhemmiltaan ehkä paremmin apua, tosin hänen vanhempansa elävät toisella puolella Suomea. Omat vanhempani eivät terveyssyistä pysty auttamaan kovinkaan paljon, vaikka he asuvat samassa kaupungissa. Miehellä on enemmän varallisuutta (omistusasunto, osakkeita, erittäin hyvä palkka), kun taas itselläni on suomalainen keskipalkka, ei velkoja, eikä varallisuutta (osakkeet, kiinteistöt ym.) lainkaan. Anoppi ehdotti tosiaan, että mä vain muuttaisin kotoamme pois ja jättäisin lapset miehelleni. Ahdistava tilanne.
Ystävä hyvä, kiitä appivanhempia mukavasta kesälomasta ja ilmoita, että nyt sinun ja lasten on aika mennä kotiin, jotta isovanhemmatkin saavat viettää omaa kesälomaansa ;) Sitten vaan lapset & kamat kainaloon ja kotia kohti. Jos mies haluaa jäädä vanhempiensa kotiin, niin anna jäädä. Jos olette todella eroamassa pian, niin kotona ollessasi tutustut paikkakuntasi tarjontaan tukipalveluita koskien. Mieti itsenäisesti miten pärjäät jatkossa ja millaiset rahkeet sinulla on hoitaa omia lapsiasi. Vaikka sinulle olisikin masennusoireita, niin on ihan mahdollista elää normaalisti. Hae apua niihin vaikeuksiin, joita sinulla nykyään on. Jätä miehesi ja appivanhempiesi alistaminen/kiusaaminen/muu tylytys sikseen ja muista ettei sinun kykyjäsi lasten huoltajana määrittele joskus nuoruudessa käytetyt terapiapalvelut. Eron yhteydessä sovitaan myös lasten huoltajuudesta. Sinun tapauksessasi suosittelen neuvottelemaan yhteishuoltajuudesta lastensuojeluviranomaisten kanssa yhteistyössä, silloin paikalla ovat sinä, miehesi ja viranomaiset (ei appivanhemmat).
Ota hyvä ihminen nyt lapsesi, ja lähde pois sieltä anoppilasta! Miehesi käytös ei ole normaalia jos pitää sua siellä pakosta. Lähde vaikka yöllä lasten kanssa jossei muu auta! Äläkä eron jälkeen missään nimessä anna lapsia miehellesi. Ihan sairasti että jäisivät jollekin ulkopuoliselle hoitajalle!
Kyllä se siitä! Ne ovat sinun lapsiasi, eikä hoitajan. Sulle ne kuuluu.
Älä jätä lapsia miehelle painostuksen alla! Joskus luin lehdestä, että se voidaan katsoa eduksi miehelle jatkossa. Olet ns. häipynyt paikalta/ottamassa eroa jne. Pakkaa nyt lapset ja tavarat ja kiitä lomasta. Tilaa vaikka taksi ja lähde sillä lasten kanssa hotelliin. Tai kotiin jos olette kaukana kotoa. Näytä etteivät he voi määrätä. Myöhemmin kadut jos jätät lapset! Takuulla estävät yhteydenpidon jne. Marssi neuvolaan ja kerro miehen ja hänen va he.pien
painostuksesta avoimesti. Tee aloite hakeaksesi apua perhetilanteeseen. Se on varmasti sinulle eduksi jatkossa.
Kirjoituksesi perusteella sinulla on varsin hyvät mahdollisuudet tulla lastesi lähihuoltajaksi jos niin haluat. Miehesi ja appivanhempasi taitavat vain yrittää käyttää sinuun hyvin ikäviä painostustaktiikoita. Älä lannistu, vaan lähde kotiin ja etsi tukea itsellesi (jos sitä ei ole tulossa esim. omilta vanhemmiltasi). Olet tärkeä lapsillesi, älä mene mukaan sinulle syötettyyn paskanjauhantaan että vain miehesi on lapsille tärkeä ja sinusta voivat luopua. Se ei ole totta, molempia tarvitaan ja viranomaiset voivat auttaa miettimään miten olette molemmat läsnä heidän elämässään jatkossa.
PS. Omakin puolisoni on joskus eroa harkitessamme yrittänyt väittää minulle, että saa lapset koska tienaa enemmän kuin minä ja omistaa kaiken perheemme omaisuuden. Tällaiset puheet eivät ole totta eikä yhteishuoltajuussopimuksia ratkaista sen mukaan kuka on rikkain. Älä pelkää, vaan puolusta omia & lastesi oikeuksia. Paikan päällä riitely ja ahdistuminen eivät auta yhtään, poistu oman kodin rauhaan ja rupea rakentamaan uutta tulevaisuutta sinulle ja lapsillesi, mies ehtii kyllä mukaan neuvotteluihin kunhan huomaa ettet enää alistu mihin tahansa...
Normipäivä.