Kuulin järkyttävän jutun ystävä-miehestä..
..enkä pääse tästä ajatuksesta mitenkään eroon enkä voi puhua tästä kenenkään kanssa (paitsi mieheni, mutta hän ei viitsi asiasta keskustella ja ymmärrän kyllä miksi), niin siksi avaudun nyt teille tästä! Pakko purkautua, eli;
Meillä on erittäin läheinen ystäväpiiri mihin kuuluu useampi pariskunta. Olemme kaikkien kanssa aika tasaisesti läheisiä, vaikka toiset tuntee hieman paremmin toisensa kuin toiset. No, tämä kyseinen pariskunta johon ystävä-mies kuuluu, on meille todella läheinen. Näemme viikoittain (ellei tule jotain esteitä, mutta ainakin pyrimme), näemme useimmiten isolla porukalla, mutta kuitenkin tätä pariskuntaa näemme eniten.
Tällä ystäväpariskunnalla on vuoden ikäinen poika. Heidän vauvauutinen oli aikanaan kaikille suuri yllätys (kukaan ei olisi uskonut että juuri heille, heidän suhteen ja suhdehistorian vuoksi, tulisi niin pikaisella aikataululla vauva kuin heille tuli). Heillä on kuitenkin tätä nykyä onnellinen ja toimiva perhe omakotitaloineen, autoineen ja koirineen.
Tämä mies petti avopuolisoaan hänen ollessa raskaana. Pariskunta oli tuoreeltaan saanut tietää raskaudesta kun mies lähti sitten ulos vanhan inttiporukkansa kanssa, oli baarista löytänyt jonkun tuiki tuntemattoman naisen ja vienyt tämän naisen inttikaverinsa asunnolle kaupungissa. He olivat harrastaneet seksiä ja tämä tuntematon nainen oli tullut raskaaksi. Eli miehellä oli samaan aikaan kaksi naista odottamassa hänelle lasta. Tuntematon nainen päätyi kuitenkin aborttiin ilman miehen painostusta (tai kuulin ainakin ettei mies painostanut), eli tuttavapariskunnan pojalla ei tiedettävästi ole nyt sitten sisarusta jos tuntematon toteutti abortin.
Ystävä-mies ei ole kertonut tästä koskaan kenellekään, mutta hiljattain minun miehelleni ja toisen tuttavapariskunnan miehelle. Minä taas olen ainoa nainen kuka asiasta tietää (olen todella utelias ja nyt kaduttaa että nyhdin tämän salaisuuden ulos miehestäni). On erittäin vaivaannuttavaa nähdä enää tätä kyseistä pariskuntaa. Katson heitä aivan eri tavalla, enkä osaa olla enää ns. normaalisti. Toki on hyvä ettei nainen tiedä, mutta samaan aikaan on kamalaa että esim. minä tiedän eikä hän. Ei ole todellakaan asiani kertoa tälle naiselle mitä tiedän, tapahtumasta on niin kauan jo että onkohan sillä edes merkitystä, mutta sitten taas mua pelottaa että jos nainen joskus saa tietää ja tietää minun tietäneen....... No, meneepä monimutkaiseksi, mutta tämä ahdistaa minua vaikkei asia mulle kuulu!
Kommentit (63)
Mun mielestä on huvittavaa että about joka toinen kommentti on vihainen "niin mitä sitten, ihan perusjuttu, täysin tavallista, ei kuulu sulle" -tyyppinen, vaikka ap selkeästi on ilmaissut ettei ole kertomassakaan kenellekään asiasta :D
Jos nainen on sinulle tärkeä ja pidät häntä ystävänä, miten voit antaa hänen perustaa elämänsä kenties kammottavalle valheelle? Jos tämä naiselle paljastuu jotain kautta ja hän saa tietää sinun ja vieläpä usean muun henkilön tienneen mutta jättäneen hänet itsensä (joka on kuitenkin päähenkilönä tässä tragediassa!) täysin tietämättömäksi asiasta en voi uskoa että hän enää ikinä luottaa sinuun sen jälkeen. Eikä häntä voi siitä syyttää. Sehän olisi törkeä loukkaus häntä kohtaan.
Ensin oma avomies on uskoton ja sitten ystäväpiirikin paljastuu epäluotettavaksi...
Toki kertoessa kannattaa olla varovainen ja hellävarainen, edetä asteittain tunnustellen. Ehkä nainen tietääkin jo muttei ole halunnut puhua siitä teille? Ehkei hän jostain syystä haluakaan tietää kaikkea (onhan niitäkin jotka voivat elää valheellista elämää...)?
Parasta tietysti olisi että sinä/miehesi/ne muut jotka jo tietävät saisivat petturin itsensä tunnustamaan naiselle törkeytensä.
Eli sinä olet saanut tietoosi, että ystäväsi mies pettää häntä, eikä välitä ehkäistä vauvoja saati tauteja? Ja sinä nyt ihan tosissasi meinaat esittää ystävällesi, ettet tiedä asiasta mitään, vaikka kyseessä saattaa pahimmassa tapauksessa olla hänen henkensä?! (Pettäminen käy kerta kerralta helpommaksi, ja seuraavalla kerralla mukaan saattaakin vauvan sijaan tarttua HI-virus...)
Ihan sama kuuluuko asia sinulle pätkän vertaa vai ei, vaimolle todellakin kuuluu kaikki hänen elämäänsä vaikuttavat asiat ja hänellä on oikeus niistä tietää!
Itse olen tullut petetyksi, eikä mikään ole niin järkyttävää, kuin kuukaudesta toiseen epäillä, ihmetellä, yrittää keskustella, soimata itseään mustasukkaisuudesta ja epäluuloisuudesta ja kuvitella tulleensa hulluksi ja vaikka mitä, kun epäilin miehen pettävän mutta hän (ja monet muut) vakuuttivat kaiken olevan hyvin. Hukkasin parhaat vuotesi tuollaiseen paskaan "ei kuulu mulle"-ihmisten takia, ja se on katkeroittanut minut ikiajoiksi. En toivo kenellekään samaa! Pettämisestä ja erosta pääsee kyllä yli aikanaan, mutta ne haavat eivät parane ikinä, kun saa kuulla kaikkien muiden antaneen hiljaisen hyväksyntänsä pettäjän toiminnalle.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:58"]
Olen itse kohdannut vastaavan tilanteen, eli minulle selvisi vahingossa ystäväni miehen pettäneen häntä. En puhunut ystävälleni asiasta koskaan, tämä tapahtui reilusti yli kymmenen vuotta sitten ja pariskunta on edelleenkin yhdessä. Vaikuttavat jopa onnellisilta. En usko miehen pettäneen sen jälkeen. Jos olisin avannut suuni, olisi se saattanut olla liiton loppu. Ja taas olisi yksi nainen jäänyt yksinhuoltajaksi ja lapset joutuneet elämän kahden kodin elämää.
Minä pidin asian omana tietonani, koska kertoessani olisin tavallaan ottanut vastuun heidän elämästään, mikä ei todellakaan minulle kuulu. Ajan kanssa opin elämään tietoni kanssa, eikä se vaivannut minua heidän seurassaan.
[/quote]
Olet hirveä ihminen. Toivottavasti "ystäväsi" saa tietää kaiken joltain lojaalimmalta henkilöltä. Itse en "ystävänäsi" ikipäivänä enää puhuisi sinulle kuultuani että olet salannut noin valtavan tärkeän asian minulta.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:19"]
Eli sinä olet saanut tietoosi, että ystäväsi mies pettää häntä, eikä välitä ehkäistä vauvoja saati tauteja? Ja sinä nyt ihan tosissasi meinaat esittää ystävällesi, ettet tiedä asiasta mitään, vaikka kyseessä saattaa pahimmassa tapauksessa olla hänen henkensä?! (Pettäminen käy kerta kerralta helpommaksi, ja seuraavalla kerralla mukaan saattaakin vauvan sijaan tarttua HI-virus...)
Ihan sama kuuluuko asia sinulle pätkän vertaa vai ei, vaimolle todellakin kuuluu kaikki hänen elämäänsä vaikuttavat asiat ja hänellä on oikeus niistä tietää!
Itse olen tullut petetyksi, eikä mikään ole niin järkyttävää, kuin kuukaudesta toiseen epäillä, ihmetellä, yrittää keskustella, soimata itseään mustasukkaisuudesta ja epäluuloisuudesta ja kuvitella tulleensa hulluksi ja vaikka mitä, kun epäilin miehen pettävän mutta hän (ja monet muut) vakuuttivat kaiken olevan hyvin. Hukkasin parhaat vuotesi tuollaiseen paskaan "ei kuulu mulle"-ihmisten takia, ja se on katkeroittanut minut ikiajoiksi. En toivo kenellekään samaa! Pettämisestä ja erosta pääsee kyllä yli aikanaan, mutta ne haavat eivät parane ikinä, kun saa kuulla kaikkien muiden antaneen hiljaisen hyväksyntänsä pettäjän toiminnalle.
[/quote]
Hyväksynnän? Harva ihminen haluaa sekaantua toisten parisuhdedraamoihin.
Pelkästään eroavan pariskunnan molempien osapuolien tarnoiden kuuntelu on raastavaa, molemmilla on vahva oma käsitys miten asiat meni, totuus lienee jossain puolivälissä. Eron jälkeen yleensä toinen parisuhteen osapuoli jää pois, esim. ap:n tapauksessa kuulostaa siltä että meihet ovat ystäviä keskenään ja naiset ovat tavanneet tätä kautta.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:22"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:58"]
Olen itse kohdannut vastaavan tilanteen, eli minulle selvisi vahingossa ystäväni miehen pettäneen häntä. En puhunut ystävälleni asiasta koskaan, tämä tapahtui reilusti yli kymmenen vuotta sitten ja pariskunta on edelleenkin yhdessä. Vaikuttavat jopa onnellisilta. En usko miehen pettäneen sen jälkeen. Jos olisin avannut suuni, olisi se saattanut olla liiton loppu. Ja taas olisi yksi nainen jäänyt yksinhuoltajaksi ja lapset joutuneet elämän kahden kodin elämää.
Minä pidin asian omana tietonani, koska kertoessani olisin tavallaan ottanut vastuun heidän elämästään, mikä ei todellakaan minulle kuulu. Ajan kanssa opin elämään tietoni kanssa, eikä se vaivannut minua heidän seurassaan.
[/quote]
Olet hirveä ihminen. Toivottavasti "ystäväsi" saa tietää kaiken joltain lojaalimmalta henkilöltä. Itse en "ystävänäsi" ikipäivänä enää puhuisi sinulle kuultuani että olet salannut noin valtavan tärkeän asian minulta.
[/quote]
Miksi pitää sekaantua toisten liittoihin?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:21"]
Haloo Ap! Ei ole ensimmäinen kerta kun miehet saavat avioliiton ulkopuolisia lapsia.
Itse sain tietää vasta kymmenenvuotiaana (suvun juoruämmältä), että minulla on samanikäinen siskopuoli jossain Suomessa. Isäni vahvisti asian, kun kysyin häneltä ihmeissäni. Olihan se shokki, mutta tälläistä elämä vain on.
Olet mielestäni täysin ulkopuolinen tuossa kuviossa, joten unohda koko asia.
[/quote]
Äh, miksei kukaan ymmärrä mun pointtia!
Pointtini ei ole se ettei tällaista tapahtuisi ikinä missään koskaan, tai että tämä asia kuuluisi minulle, tai että juoruilisin asian nyt eteenpäin, ei! Mun pointti on se että joudun elämään tällaisen tiedon kanssa ja esittää tietämätöntä aina kun näen kyseisen pariskunnan, mikä on usein!
No, olisi pitänyt arvata että "vauvapalsta ei petä koskaan", jätän tämän ketjun kun ihmisillä ei ole sisälukutaitoa.
Kiitos.
Ap.
[/quote]
Sitä tilannetta kutsutaan aikuistumiseksi. Joudut pitämään sisälläsi ikäviä asioita jotta et satuttaisia muita ihmisiä.
[/quote]
No ei ole mitään aikuistumista vaan kyynistymistä ja moraalista luopumista. Kerro ap sille naiselle. Totuus voittaa aina.
Mitä hiton lässytystä täällä on?? Mä kertoisin 100% varmuudella ja haluaisin EHDOTTOMASTI tietää jos kyseessä olisi minä. Jos jostain syystä olisin reppana kynnysmatto ja jäänyt suhteeseen missä mua on petetty, niin kuittaisin vaan et joo tiedän tän asian, en halua puhua siitä mutta kiitos huolenåidostasi, arvostan sitä. Arvostaisin myös jos pitäisit tämän asian itselläsi.
Täällä on riehunu jotain "pettäminen on ok ja pettäjää ei saa käröyttää"-luusereita
viime aikoina paljon, joten en ihmettele tätä kantaa täällä. Itse en tekisi näin. Totuus ei pala tulessakaan.
Jos teitä petettäisiin, olisitteko vaan: "Joo ihan normaali asia, kukaa ei oo kuollu, so what ihan sama et mies petti!" Epäilen...
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:58"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:33"]
Kyllähän se asia ap:lle kuuluu, kun on asian kuullut. Jännä miten kaikki automaattisesti kommentoi "ei kuulu sulle".
Joo totta, kannattaa miettiä onko järkevää kerto asiasta, koska ei tosiaan voi olla varma onko edes totta. Ehkä itse kertoisin silloin jos kahden kesken tämän naisen kanssa tällainen tulisi puheeksi. Jos vaimo esim epäilisi jotain tms... Kertoisin vaan, että tällaisen asian olen kuullut, en tiedä pitääkö paikkansa. Mutta ensin pitäisi tietää haluaako vaimo ylipäänsä tietää mahdollisesta pettämisestä, koska ihme kyllä, kaikki ei halua.. Elävät mielummin valheessa.
[/quote]
Siinä meillä on oikea kyökkipsykologi, hah.
Ap pakotti miehensä asian, jota ei olisi pitänyt kertoa. Ap:n on ihan turha itkeä asiaa, saati sekaantua asiaan millään lailla. Ap:n rangaistus on se, että hän joutuu nyt itse elämään tämän tiedon kanssa. Ei aina kannattaisi olla utelias...
Pettäjämies kärvistelee nyt omantunnontuskiensa kanssa. Hänen lapsensa äiti eli avovaimo on kenties onnellisimmillaan elämässään. Kenen mielestä ap:llä on mitään oikeutta missään tilanteessa mennä sorkkimaan toisten elämää? Minusta ei edes siinä tilanteessa, että petetty nainen häneltä jotain kysyy.
Saattaa olla, että tämä liitto jatkuu ihan onnellisena vuosikausia, mies on kenties ottanut opikseen ja panostaa täysillä suhteeseen. Se, mitä petetty nainen ei tiedä, ei voi häntä satuttaa.
Olen itse kohdannut vastaavan tilanteen, eli minulle selvisi vahingossa ystäväni miehen pettäneen häntä. En puhunut ystävälleni asiasta koskaan, tämä tapahtui reilusti yli kymmenen vuotta sitten ja pariskunta on edelleenkin yhdessä. Vaikuttavat jopa onnellisilta. En usko miehen pettäneen sen jälkeen. Jos olisin avannut suuni, olisi se saattanut olla liiton loppu. Ja taas olisi yksi nainen jäänyt yksinhuoltajaksi ja lapset joutuneet elämän kahden kodin elämää.
Minä pidin asian omana tietonani, koska kertoessani olisin tavallaan ottanut vastuun heidän elämästään, mikä ei todellakaan minulle kuulu. Ajan kanssa opin elämään tietoni kanssa, eikä se vaivannut minua heidän seurassaan.
[/quote]
Pettäjä kenties itsekin? Toiset eivät ole niin kylmiä ja tunteettomia, että haluaisivat saatika pystyisivät elämänsä elämäänsä valheessa. Minusta sellainen elämä on yhtä tyhjän kanssa.
Minä olen tuntenut erään naisen pitkään ja ollut siitä jonkin verran kiinnostunutkin, kaunis, mukava ja ihan fiksuksi luulin?
On naimisissa, ok talo, autoja ym.on niin rakastunut ym. Mutta kuulin että sen äijä petti sitä raskaana ollessa ja äijä jäi kiinnikin, muija ollut kokoajan ihankuin mitään ei olisi tapahtunut, jotenkin tuli paskan maku koko pariskunnasta?
Vai voisikohan muijalta nyt irrota pillua kun ukkokin petti?
Tissit ja pillu nyt on pilattu raskaudella joten ei taida kiinnostaa.
Se joka sanoi että avovaimo ehkä onnellisimmillaan elämässään, niin mä haluaisin tietää ehkä heti tai en ikinä, koska tuo aika mustuisi saman tien silmissäni vain möykyksi jos saisin tietää että mies pettänyt.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:16"]
Tiedätkö kun meitä vaimoja ja äitejä on niin monenlaisia. En itse arvostaisi jos joku vastaavassa tilanteessa säälisi minua salaa saati toisi asian julki. Minua ei kiinnostaisi mieheni toilailut, koska nauttisin siitä onnesta joka meillä nyt on. Ehkä tuntisin mieheni niin hyvin, että olisin vaistonnutkin jotain, mutta olisin päättänyt rakentaa meille perheen ja kodin, lapseni vuoksi. Ehkä joku ajattelee, että pistäisin pääni pensaaseen. Ehkä joku muu ymmärtäisi, että elämässä sattuu ja tapahtuu.
mitä sinä siis haet? Haluatko rikkoa perheonnen asialla, josta olet vain kuullut? Voitko todistaa miehen saaneen lapsen tai edes pettäneen? Mitä sinä oikeastaan tiedät? Sen minkä miehesi kertoo ystävä eihän kertoneen. Kuulopuheita siis.
[/quote]
Hahaha vittu oot luuseri :D Miehesi hieroo vapaasti kusivehkeitään vaikka missä bakteeriåesissä ja sä vaan kuittaat asian "elämässä sattuu ja tapahtuu" :D:D hahah mahtaa perheonni kukkia kun molenmmat vanhemmat on jälkeenjääneitä. Kirsikkana kakun päällä syytät aina sitä naista kun se oma kiimakoirasi juoksuissaan panee kaikkea paitsi sun levähtänyttä römpsääsi. Tässäkin ap ois se "perhe-onnen"-rikkoja (hehehe ihan perheonnen vaan kelpais) eikä se pippeliään vieraisiin piilotteleva.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:05"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 17:58"]
En oikein ymmärrä, miksi se sinua viavaa ja mikset voi olla heidän kanssaan kuin ennenkin? Elämässä sattuu ja tapahtuu. Mies voi olla hyvinkin pahoillaan tapahtuneesta. Juttu on ollutta ja menyttä. Ei sinun kuulu menettää yöuniasi tuon takia, asia ei kosketa sinua ollenkaan. Minusta miehesi teki törkeästi kun petti kaverinsa luottamuksen ja kertoi sinulle. Sinullekin olisi pitänyt riittää, kun miehesi sanoi varmaankin että on luvannut olla kertomatta. Siihen kohtaan pitää älytä lopettaa tiedon nyhtäminen. Jos olet tyypillinen juorueukko, mennä paukautat jutun miehen vaimolle ennemmin tai myöhemmin.
[/quote]
En ole yöuniani menettänyt, kiitos huolenpidostasi.
Tämä asia vaivaa minua vain kun olen heidän seurassaan ja he puhuvat lapsestaan tai raskausajasta tai yhteisestä onnestaan, mitä ikinä. Näin heitä tänään brunssilla ja siksi asia on jälleen mieleni pinnassa. Me jaetaan mieheni kanssa kaikki, niin lapselliselle kuin se kuulostaakin, ja siksi halusin tämän asian tietää (heti jälkikäteen tietty toivoin etten tietäisikään). Mieheni olisi toki pitänyt pitää salaisuus, mutta hän ei ole kertonut muille kuin minulle.
Mitä juoruiluun tulee, hienosta (en tiedä mistä revitystä) diagnoosistasi huolimatta, en juoruile asioita eteenpäin. Jos niin tekisin, miksi avautuisin täällä jos voisin mässäillä asialla ystävieni kanssa?
[/quote]Kerroi tämän jo koko palstalle. Tunnistin itseni.
Minun kaveri et enää ton jälkeen olis kun tietoa pimität!
Mies oli siis itkeneen näköinen. Hän selvästi katuu tekoaan. Ehkä oppi kerrasta. Olen yleensä rehellisyyden kannattaja, mutta tässä tapauksessa en kertoisi ja pilaisi naisen onnea. Kaikki tekevät joskus virheitä, ei sen takia kannata perhettä rikkoa.
Jos mies hairahtuu uudelleen, sitten pistäisin hänet kertomaan.
Ap tässä vielä hei.
-En ole omasta mielestäni vihjannut missään kommentissani, että olisin kertomassa avovaimolle mitä tiedän. Tiedostan, että viestin tuoja ammutaan aina, eikä ole minun asiani sekaantua heidän suhteeseensa.
-Ystävä-mies kertoi pettäneensä siis kerran, hänellä ei omien sanojensa mukaan ole suhdetta siihen yhen illan juttuun.
-Minuakin on petetty ja tiedän, että pettämistä tapahtuu. Annoin pettämisen omalle poikaystävälleni aikanaan anteeksi. Jos mieheni pettäisi minua odotusaikana saattaen samalla toisen naisen raskaaksi (aivan sama tekisikö nainen aborttia vai ei), en voisi jatkaa mieheni kanssa. Tämän vuoksi asia tuntuu minulle niin suurelta, kun kuvittelen asian omalle kohdalle enkä itse kestäisi tilannetta.
-Ystäväpariskunta ei siis ole naimisissa, mutta heillä on yhteinen asuntolaina, yhteinen autolaina, yhteiset lemmikit, yhteinen lapsi, jne. joten minun mielestäni ei voi puhua vain seurustelusta, he ovat avopari.
-Koen omatunnon tuskaa ja halusin tulla keskustelemaan tänne teidän kanssanne (virhe). Koen omatunnon tuskaa siitä, että "en voi" kertoa ystävä-naiselle sitä mitä tiedän, enkä kenellekään muullekaan koska minunkaan ei kuuluisi tietää tästä asiasta mitään (oma vika, tiedän).
Kyllä mä haluaisin, että mulle kerrotaan. Ei oo mikään pikkujuttu. Jos olis totta, niin tottakai mies lähtis vähän äkkiä.. Tai minä lapsen kanssa.
Hankala tilanne jos kerrot menetät miehesi luottamuksen ja luultavasti myös nämä ystäväsi. Ehkäpä asia ei kuitenkaan sinulle kuulu.
Tiedätkö kun meitä vaimoja ja äitejä on niin monenlaisia. En itse arvostaisi jos joku vastaavassa tilanteessa säälisi minua salaa saati toisi asian julki. Minua ei kiinnostaisi mieheni toilailut, koska nauttisin siitä onnesta joka meillä nyt on. Ehkä tuntisin mieheni niin hyvin, että olisin vaistonnutkin jotain, mutta olisin päättänyt rakentaa meille perheen ja kodin, lapseni vuoksi. Ehkä joku ajattelee, että pistäisin pääni pensaaseen. Ehkä joku muu ymmärtäisi, että elämässä sattuu ja tapahtuu.
mitä sinä siis haet? Haluatko rikkoa perheonnen asialla, josta olet vain kuullut? Voitko todistaa miehen saaneen lapsen tai edes pettäneen? Mitä sinä oikeastaan tiedät? Sen minkä miehesi kertoo ystävä eihän kertoneen. Kuulopuheita siis.