Lue keskustelun säännöt.
Apua! Onko kellään muulla analyyttista, vaikeita kyseleviä, "entä jos" -tyyppisesti pohtivaa lasta?
08.06.2012 |
Meidän 8-v. on ollut tällainen 5-vuotiaasta asti. Hän pohtii elämää syvällisesti, kysyy vaikeita kysymyksiä eikä kelpuuta helppoja tai pehmitteleviä vastauksia.
Minua ärsyttää kun neuvotaan, että lapselle pitää vastata vain siihen mitä hän kysyy ja tehdä se ikätasoisesti. Joskus niin toivoisin, että lapsi hyväksyisi ensimmäisen vastauksen eikä aina kyselisi lisää... Meillä on keskusteltu läpi mm. se mitä rangaistuksi eri rikoksista seuraa, miksi ihmiset tekevät rikoksia, voiko ihminen tappaa toisen ihmisen, voiko aikuinen tappaa lapsen jne.
Eräs käymämme alkoholiin liittyvä keskustelu on tyypillinen esimerkki siitä, miten lapsen pohdinta etenee:
- Saanko mäkin tuota? (lasissa siideriä)
- Tämä on aikuisten juomaa, lapsille on mehua.
- Miksi se on vain aikuisten juomaa, miks lapset ei saa?
- Siinä on sellaista ainetta joka ei sovi lapsille.
- Miksei se sovi lapsille?
- No se ei ole lapsille terveellistä.
- Onko se sitten aikuisille terveellistä?
- Aikuiset voivat kyllä ottaa sitä vähän.
- Mutta jos aikuset ottaa paljon, onko se sitten terveellistä?
- Ei ole jos ottaa liikaa. Siksi minä otankin vain vähän.
- Mitä aikuisille käy jos ne juo paljon?
- No siitä tulee sellainen humala, eikä se ole kivaa.
- Tuleeko lapsillekin humala?
- No lapset ei juo siideriä, koska se on vain aikuisille.
- Mutta jos joku lapsi kuitenkin juo sitä, niin mitä sille sitten käy?
jne jne
Onko muilla tällaista? Olin ihan ällistynyt, kun lapsen kaverin äiti nauroi kerran, ettei lapsi tiedä alkoholista mitään. Heillä oli kuulemma myös kerrottu sen olevan aikuisten juomaa, johon lapsi oli todennut että aha, ja jatkanut leikkejään...
Kommentit (63)
Mun mielestä ihan normaaleja ja olennaisia kysymyksiä.
mikä tuossa nyt muka oli niiin erikoista?? En tajua...
t. 4:n äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enemmän siihen suuntaan, että "miten itse ajattelet, että tämä asia voisi olla" tai "mitä luulet, miksi tällä tavalla on joku alkanut toimia"?
Siinä ehkä itse pääsee helpommalla, jos lapsi suostuu keksimään itse yhteyksiä, eikä tarvitse kaikkea selittää auki.
Esikoisemme (tytär). Noiden kanssa vielä pärjää kuten alkoholikysymys. Olen ihan suoraan sanonut että lapsilla vielä semmoinen elin kuin maksa ei osaa poistaa sitä juomassa olevaa alkoholia ihmisestä pois joten siksi lapsen ei ole hyvä sitä juoda yhtään mutta aikuinen voi vähän ottaa.
Mutta meillä vaikeimpia on teologiset kysymykset. Tytär on ollut 4-vuotiaasta asti kiinnostunut esim. siitä missä hänen tietoisuutensa on ollut ennen kuin hän syntyi, mihin se menee kun ihminen kuolee, onko olemassa Jumalaa, onko aika oikeasti olemassa vai aistimmeko me vain niin - mitä hittoa näihin agnostikkoäiti vastaa?
Mutta meillä vaikeimpia on teologiset kysymykset. Tytär on ollut 4-vuotiaasta asti kiinnostunut esim. siitä missä hänen tietoisuutensa on ollut ennen kuin hän syntyi, mihin se menee kun ihminen kuolee, onko olemassa Jumalaa, onko aika oikeasti olemassa vai aistimmeko me vain niin - mitä hittoa näihin agnostikkoäiti vastaa?
Lapsi kysyi suoraan, että loiko Jumala maailman vai oliko ihminen ennen apina. Kerran taas hän kysyi, onko Jumala olemassa vai onko se ihmisten keksintöä. Vastasin siihen ehkä vähän epävarmasti, että no minä uskon että Jumala on. Lapsi ihan hermostui: - niin niin mutta ONKO se?
Olisi helpompaa olla tosiuskovainen tai ateisti vastatakseen näihin, mutta kun ei itsekään tiedä vastauksia...
ap
Voin kyllä adoptoida ja ottaa pois teidän käsistä kaikki tuollaiset mukulat jos ei teille kelpaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ihan riittävän usein joudun turvautumaan googlen apuun, kun 5-vuotiaani haluaa keskustella mun kanssani auringonpilkuista, metomorfoosista, fotosynteesistä tai jostain aiheesta x, josta joudun ensin googlettamaan, että mikä tää aihe mahtaa suomeksi olla :D Pohtii myös sen tyyppisiä juttuja kuten "Miksi aurinkoon aina piirretään viivoja ympärille, vaikka auringosta tuleekin lämpösäteilyä, eikä mitään viivoja?" yms.
Mutta toisaalta, poika tokaisee yleensä kaikille, jotka menevät möläyttämään, ettei tiedä jotain: "Katotaan kuuklesta" :P
Onni on tietotekniikan aikakausi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä sitten jos-tyyppi.
Sanommekin että tytöstä tulee tutkija tai joku analyytikko. Puhuu ja mietiskelee eri vaihtoehtoja niin paljon, että tulee usein ärähdeltyä vastauksia väsyneenä. Se vähän harmittaa. Tyttö täyttää loppuvuonna 10v. Todistuksen neljän numeron ka oli 9,25 eli älyä löytyy.
Mä olen luullut, että kaikki lapset ovat tällaisia. Miksi 8-vuotiaalle ei voi kertoa etanolin vaikutuksista kehoon.
Mun mielestä toi keskustelu kuulosti ihan 4-vuotiaan kanssa käytävältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ateisti, mutta en halua syöttää suoraan omaa ajatusmaailmaani tytölle. Kerroin sitten, mitä itse uskon (jumala, kuolema yms.-aiheet), mutta että ihmiset uskovat asioista eri tavoin. Mielenkiintoisia keskusteluja kyllä; lapset osaavat olla yllättävän filosofisia silloin kun eivät keskity vain nenänkaivuuseen.
kuopus on vielä liian pieni. Keskimmäinen keskustelee päiväkodissa evoluutiosta ja esikoinen kertoi eksarin rädille yhden jos toisenkin faktan diabeteksesta ja ihmisen valkosoluista.
Olen itsekin ollut tuollainen lapsi ja onneksi minulla oli äiti joka osasi selittää minulle yksinkertaisesti mutta tarkasti mistä on kyse. Samaan pyrin itsekin ja jos en tiedä haemme yhdessä tiedon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ei näppistä enää nähnyt ja kirjoitti miten sattuu...
Vanhimmalla oli miksi kausi joka meni ohi. Keskimmäinen on edelleen sellainen joka kyseenalaistaa ja hyvin usein kuulen "mut mitäs jos". Ikää on 11 vuotta. Vanhempi sisar ei ole ollut samanlainen vaikka olikin kysely kausi, se meno ohi. Keskimmäinen on kai sitten meidän perheen pohdiskelija?
Nuorin on niin pieni että ei osaa vielä sanoa mutta voisin vannoa että sillekin tulee se kausi kun kysytään aina että "miksi"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania lapsia teillä! Tulisipa meidänkin neidistä tuollainen, sitä saisi itsekin vähän pohtia asioita kun lapsi kyseenalaistaan kaikkea. Mutta niinhän se menee, aikuisilta ne pienet oppii.
Itse olen aluasta asti ajatellut olevani mahdollisimman rehellinen lapselle. Rehellinen, mutta kertoa että on olemassa muitakin tapoja. Esim jos lapsi kysyisi onko Jumalaa, (itse en usko) koittaisin kertoa että toiset uskovat että on ja toiset eivät usko. Kuten on olemassa myös monia eri uskontoja. Jotenkin itse olen hieman katkera, kun minulla ei tälläisiä vanhempia ollut. Monissa asioissa valehdeltiin (tajusin myöhemmin) tai ohitettiin olan kohautuksella.
Jotenkin se on niin hienoa saada olla tiennäyttäjä jollekin. Mielestäni pienelläkin on oikeus omaan pohdintaan ja lasta täytyy kannustaa ajattelemaan. Varovaisesti ohjata omalle tielleen. Saada nähdä kuinka meillä tuo uskontoasia nousee tapetille, itse olen kovin jyrkkä sen suhteen, mutta lapseni tekee kuten parhaaksi näkee. Tästä syystä en tule kertomaan ettei Jumalaa ole, vaikken itse niin usko.
Älköö ottako stressiä ja kyllä lapsellekin saa näyttää ettei kaikkea tiedä. :)
Mun mielestä ihan normaaleja ja olennaisia kysymyksiä.
Ja mitä toi tarkoittaa, että vain siihen mitä kysytään ja ikätasoisesti? En minä nyt enää lukutaitoisen kanssa keskustellessa lähde erityisesti helpottamaan tasoa sen enempää kuin esim. anopin kanssa. Kyllä ne käsitteet tulee selitettyä, mitä ei tunneta.
ja ihanaa kun on olemasa GOOGLE! ;)
Sanommekin että tytöstä tulee tutkija tai joku analyytikko.
Juu. Varmasti tulee tutkija tai ainakin joku analyytikko, ainakin perintötekijöistä päätellen.
Ap:n lapsi olikin 8 eikä 5, kuten epähuomiossa luin.
Nyt ihmettelen itsekin miksei lapselle voi totuudenmukaisesti selittää mitä on alkoholi ja mitä se tekee. "Aikuistenjuomaa" kuullostaa tyhmältä. Tuon ikäiselle jo kertoisin minkälainen ihminen on humalassa, varmasti tulee näkemään jossain humalaisia ja ihmettelee miksi aikuinen käyttytyy noin.
Omat lapseni ainakin kyselevät ja vaativat perusteluja.
Olen itse myös kova puhumaan ja analysoimaan asioita ja meillä puhutaan paljon.
Tuo alkoholiesimerkki oli ehkä huono, koska monet takertuivat siihen ja kyselivät, miksi en voi kertao alkoholin faktoja. Tietenkin voin ja olen kertonutkin. Tuo keskustelu oli vain ESIMERKKI siitä, miten lapsen pohdinta etenee. Lisäksi se käytiin lapsen ollessa 6 v, vaikka hän on nyt jo 8 v. Siksi vastasin ensin, että se on aikuisten juomaa, enkä mennyt suoraan kylmiin faktoihin. :)
Ihana oli tuo jonkun suklaakeskustelu. Kuulosti niin tutulta. Meillä viimeisin pohdiskelu liittyi siihen, miksi raha on olemassa. Miksi ei voisi olla sellainen yhteiskunta, jossa kaikki saavat ilman rahaa sen verran tavaroita kuin tarvitsevat? Noissa keskusteluissa joutuu itsekin miettimään omaa suhtautumistaan vaikkapa sitten kapitalismiin...
Niin, ja olen eri mieltä siitä, että tällainen pohdiskelu on "ihan normaali lapsen kyselykausi", kuten jotkut ovat kommentoineet. Kyllä lasten luonteissa on selkeitä eroja. Meillä on kaksi muutakin lasta, eivätkä he pohdi asioita näin pitkälle koskaan. Toki hekin kyselevät, myös vaikeita asioita, mutta heidän luonteestaan puuttuu entäs jos -elementti. Ehkä se on hyväkin. Joskus mietin, onko 8-vuotiaalla taipumusta neuroottisuuteen, kun kaikki pitää miettiä loppuun asti ja epätodennäköisimmänkin kautta...
ap