Lue keskustelun säännöt.
Mun miesystävä on itsekäs, eikö niin??
08.06.2012 |
Olen asunut miesystäväni kanssa yhdessä puolitoista vuotta. Meille tulee yhteiset rahat (eletään tällähetkellä tukien varassa).
Kun käyn ruokakaupassa, niin kaikki mitä ruokakaappiin ostan on tietysti yhteisiä, ja niitä saa syödä molemmat. Jos ostan jotain herkkuja (esim. vanukasta) niin tottakai ostan niitä 2 kpl, koska kaksihan meitä on.
Mutta kun hän käy kaupassa, saattaa aina joskus ostella vain itselleen yhden kappaleen jotain, tai jos ostaa vaikka karkkipussi tms, niin ilmoittaa kaupasta tullessaan, että: NÄÄ ON SIT VAAN MULLE. Ja sellaisella ärsyttävän itsekkäällä äänensävyllä. Tai, että ÄLÄ SIT KOSKE näihin MUN leipiin. Sit se mässyttää niitä mun nenän edessä, eikä tarjoa mulle.
Ei mua se haittaa, että jään ilman niitä herkkuja, VAAN se, että mun mielestä tommonen on aika epäkohteliasta. Mulle on opetettu, että toisille kuuluu tarjota, ja jakaa omistaan. Ja muutenkin ärsyttää, kun pitää muistelle, että mikä muropaketti oli sen ostama (eli VAIN HÄNEN), ja mikä mun ostama (eli yhteinen).
Oon maininnu asiasta, mutta ei oikeen näyttäny ymmärtävän.
Pitääkö mun ruvata opettamaan aikuiselle ihmiselle käytöstapoja? Vai rupeenko itsekkin omimaan omia ostoksiani. En kyllä tiedä, kehtaisinko moista edes tehdä :D
Kertokaas mielipiteitänne? Tämä ei ole mikään maata kaatava asia, mutta silti jotenkin häiritsevää..
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai kokonaan erillisiä. Tietenkin.
mutta kun puhuttiin tästä että on yhteinen kämppä ja yhteinen elämä, niin pitää olla ruoankin yhteistä. Nykyään homma toimii kuten "normaaleissa" perheissä :)
pihit ihmiset ovat ankeita!
meillä ainoa työssä käyvä on mies,mitähän siitäkin tulisi,jos hän rupeis vaatimaan että syötävät olisi vain hänen?? kyllä kun yhessä ollaan,on syötävätkin yhteisiä,mun mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä juoksisin jo kaukana, jos miehellä ilmaantuisi tuollainen piirre...
Iteppä löit mua
Av-mamma lyö miestään, joka sitten alkaa pihtaamaan murojaan ja perunoitaan? Ja nyt av-mies(?) tulee myös palstalle ja räväyttää JYMYPALJASTUKSEN AV-MAMMASTA!
Seuraamme mielenkiinnolla, mihin keskustelu kääntyy =O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iteppä löit mua
Av-mamma lyö miestään, joka sitten alkaa pihtaamaan murojaan ja perunoitaan? Ja nyt av-mies(?) tulee myös palstalle ja räväyttää JYMYPALJASTUKSEN AV-MAMMASTA!Seuraamme mielenkiinnolla, mihin keskustelu kääntyy =O
saas nähä jemmaileeko OMIA herkkuja lapseltaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saas nähä jemmaileeko OMIA herkkuja lapseltaankin.
no on kyllä itsekäs! kävisin kyllä kunnon keskustelun asian tiimoilta.. ja jos lopputulos on edelleen sama niin sitten alkaisin itsekin käydä kaupassa vain itselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän erään aikanaan naimisissa olleen pariskunnan kirjoittaneen jopa maitotölkkeihinsä omat nimensä, heillä kaikki oli vain toisen omaa. Ihmekös, kun eroon tuo liitto päättyi.. :D
Sun mielestä on, miehen mielestä ei.
Tää juttu on muuten ollut palstalla ennennkin, muista jopa sanakäänteet. Ehkä joku puoli vuotta sitten. Taidan palstailla liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin, ei oo opetettu ottamaan toisia huomioon. Hyvin kasvatetut tarjoaa toiselle, ellei toisin oo sovittu.
Onko muutenkin itsekäs? Muitakin kohtaan? Entäs sängyssä?
nyt täälä aletaan jo jakamaan huonekaluja!! minä en saa olla sen sohvalla vaan mun pitää istua omalla tuolillani. pyykkejäni en saa laittaa hänen pyykinkuivaustelineeseen, koska se on hänen ostama. hmm kohta on ruoka-aika, pitäiskö mun laittaa se lattialle syömään, koska keittiönpöytä ja tuolit sattuu olemaan MINUN???? -Ap
Mieheni sisko oli kihloissa ja oli hienot asunnot jne.. Kummallakin oli tapana ostaa kaupasta vaan omia ostoksia ja tarkasti erottelivat kuka ostaa mitäkin. Rasittavan vaikeita ja kummatkin akateemisesti koulutettuja. Erohan siitä tuli, kun raha-asioista aina kiistelivät. Kumpikin pennilleen tarkkoja omista rahoistaan. En itse jaksaisi tuollaista vekslaamista, kun ruokakaupassakin saa riitaa aikaan.
Olen asunut miesystäväni kanssa yhdessä puolitoista vuotta. Meille tulee yhteiset rahat (eletään tällähetkellä tukien varassa).
Kun käyn ruokakaupassa, niin kaikki mitä ruokakaappiin ostan on tietysti yhteisiä, ja niitä saa syödä molemmat. Jos ostan jotain herkkuja (esim. vanukasta) niin tottakai ostan niitä 2 kpl, koska kaksihan meitä on.
Mutta kun hän käy kaupassa, saattaa aina joskus ostella vain itselleen yhden kappaleen jotain, tai jos ostaa vaikka karkkipussi tms, niin ilmoittaa kaupasta tullessaan, että: NÄÄ ON SIT VAAN MULLE. Ja sellaisella ärsyttävän itsekkäällä äänensävyllä. Tai, että ÄLÄ SIT KOSKE näihin MUN leipiin. Sit se mässyttää niitä mun nenän edessä, eikä tarjoa mulle.
Ei mua se haittaa, että jään ilman niitä herkkuja, VAAN se, että mun mielestä tommonen on aika epäkohteliasta. Mulle on opetettu, että toisille kuuluu tarjota, ja jakaa omistaan. Ja muutenkin ärsyttää, kun pitää muistelle, että mikä muropaketti oli sen ostama (eli VAIN HÄNEN), ja mikä mun ostama (eli yhteinen).
Oon maininnu asiasta, mutta ei oikeen näyttäny ymmärtävän.
Pitääkö mun ruvata opettamaan aikuiselle ihmiselle käytöstapoja? Vai rupeenko itsekkin omimaan omia ostoksiani. En kyllä tiedä, kehtaisinko moista edes tehdä :D
Kertokaas mielipiteitänne? Tämä ei ole mikään maata kaatava asia, mutta silti jotenkin häiritsevää..
enkai voi nyt häippästä tämän asian takia, kun meille on lapsikin tulossa...? mies on muuten kunnollinen, ei ryyppää, tupakoi, eikä petä. niin ja silloin kun alettiin lasta yrittämään, niin en ollut huomannut hänessä vielä tuota itsekästä piirrettä. -ap
Testaa miten mies reagoi, kun ostat seuraavaksi kaiken vain sinulle. Samoin vedät sohvaan merkin siitä, kumpi on sinun ja kumpi miehen puoli. Jos tuo on miehesi mielestä ok, niin ota jalat alle ja häivy. Lapsen kasvatus tuskin onnistuu yhdessä.
Tai syöt jotain miehen omaa ja ilmoitat, että kyseessä on miehesi lapsen osuus miehen herkuista.
Meillä on omat rahat ja omat ruuat eikä koskaan vielä ole tullut riitaa rahasta tai siitä, että toinen syö herkkuja. Saattaa tosin johtua siitä, että meillä ei toiselle tarvitse sanoa, että älä syö näitä, nämä ovat minun. Molemmat tietävät, mitä tuli ostettua ja mitä "saa" syödä.
Jos miehellä on muroja, joita haluan, voin koska tahansa mennä kauppaan ostamaan itselleni paketillisen. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa ap:lle? Lopettakoot miehen paapomisen ja ryhtykööt tasa-arvoiseksi. Jos ap ostaa 2 vanukasta, hän myös syö 2 vanukasta.
kuulostaa aika lapselliselta.