3v ja uniulinat...

Illat menneet ihan ranttaliksi.



On jano, nälkä, pissahätä, riekkuu, huutelee, pelottaa... Annan tilkan vettä ennen nukkumaanmenoa, käydään iltapissalla ja iltapalan saa joka ikinen ilta, ei voi olla mikään niistä.



Asiaa on ja sit kun käsken pistää pään tyynyyn alkaa ulina. Pelottaa, sängyn alla on mörköjä, koira käy "tarkastamassa" eikä kyllä ikinä hauku -> tyttö on tyytyväinen - hetken. Lopulta ulisee ihan muuten vaan(?) Huutaa äitiä, eikä mitään asiaa oikeastaan ole, ellei nyt lasketa sitä, että on nälkä ja jano ja pissahätä ja kohta uus pelotus ties missä. Tai unilelu hukassa. Ellei ole just se unilelu hukassa, niin joku toinen varmaan on tai vähintään haluu junaradan sänkyyn. Ja kun en ylläripylläri anna, niin huutaa taas. *huoh*



Meneehän tää ohi? Meneehän?