Helluntaiseurakunta/Vapaakirkko

tai mystistä.

Kielilläpuhuminen on Raamatussa ilmoitettu armolahja. Ei siinä ole mitään pahaa. Itsekin rukoilen kielillä, en tosin seurakunnan kokouksessa.

hei ap, en nyt tiedä mitä sä oikein haluaisit tietää. Millä tavalla sä koet menettäneesi läheisesi?



Mä en taida osata sulle mitään "pelottavia" juttuja uskosta kertoa, kun en itse ole kokenut niissä mitään pelottavaa. Minusta uskovat ei ole sen kummempia kuin muutkaan ihmiset, mutta ehkä mä sitte olen jäävi sanomaan kun itse olen uskovainen ;)

usein ihminen joka tulee uskoon, niin alkuvaiheessa etenkin saattaa ulkopuolisesta tuntua, että ihminen muuttuu täysin. Kyllä sun läheinen on edelleen se sama oma itsensä, mutta usko vaikuttaa hänen arvoihinsa ja ajatteluunsa kyllä. Millä tavalla sä koet että se säätelee hänen koko elämänsä?

hei mikset menisi vaikka alfakurssille tän läheisesi kanssa? siellä ei tarvitse uskoa mihinkään, vaan saa kuulla ja keskustella sekä kysellä ihan avoimesti kaikesta kristinuskon asioista. Sitä kautta näkisit myös, että ei se usko niin ihme juttu ole, vaan ihan tavallisia ihmisiä uskovaisetkin on :)



siis nämä alfakurssit on kursseja kristinuskon perusteista ja niitä järjestetään eri puolilla suomea eri seurakunnissa.

hei mikset menisi vaikka alfakurssille tän läheisesi kanssa? siellä ei tarvitse uskoa mihinkään, vaan saa kuulla ja keskustella sekä kysellä ihan avoimesti kaikesta kristinuskon asioista. Sitä kautta näkisit myös, että ei se usko niin ihme juttu ole, vaan ihan tavallisia ihmisiä uskovaisetkin on :)

siis nämä alfakurssit on kursseja kristinuskon perusteista ja niitä järjestetään eri puolilla suomea eri seurakunnissa.

ja linkki oli http://www.alfakurssi.net

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alfa-kurssi



tuo olikin näköjään joku vanha linkki...siis jonkun seurakunnan oma, mutta tässä wikilinkki:



http://fi.wikipedia.org/wiki/Alfa-kurssi

hei mikset menisi vaikka alfakurssille tän läheisesi kanssa? siellä ei tarvitse uskoa mihinkään, vaan saa kuulla ja keskustella sekä kysellä ihan avoimesti kaikesta kristinuskon asioista. Sitä kautta näkisit myös, että ei se usko niin ihme juttu ole, vaan ihan tavallisia ihmisiä uskovaisetkin on :)

siis nämä alfakurssit on kursseja kristinuskon perusteista ja niitä järjestetään eri puolilla suomea eri seurakunnissa.

Kun olen itse puhunut esim. vapaakirkkolaisten kanssa, ei todellakaan ole tullut tunnetta, että ihan tavallisia ihmisiä ovat. Vaan päinvastoin ennakkoluuloni ovat saaneet vahvistuksen: konservatiivisia ja tuomitsevia arvoja, naiivi suhtautuminen, uskonto ja jumala pitää tunkea joka asiayhteyteen... lisäksi jotkut pyrkivät käännyttämään muita ja tuputtamaan omaa uskontoaan muillekin. Kristillisissä kouluissa kuulemma opetetaan biologian tunnilla kreationismia - näin kertoi vapaakirkkolainen tuttava, ja se oli yksi syy, miksi halusi lapsensa juuri kristilliseen kouluun.

Ymmärrän, että ap on huolissaan ja hädissään. Usein juuri uskoontulleilla voi mennä uusi aate överiksi - se voi kyllä myöhemmin tasoittua, tai sitten ei. Jotkut jopa paranevat sekoiluistaan ajan kanssa. Vaikea tilanne, en tiedä mitä itse tekisin tai ajattelisin. Tsemppiä!

Laiha lohtu kuitenkin, ettei helluntailaisuus tai vapaakirkko sentään pahimpia mahdollisia kristinuskon "haaroja" ole.

Hei!



Suurkiitos vastauksistanne! Niin, en ehkä "paljastumisen pelossa" halua kertoa kaikkea. En itsekään haluaisi, että minusta täällä keskusteltaisiin. Toisaalta minustahan täällä keskustellaan, koska muinulla se ongelma on! :) Läheiseni on elämäänsä tyytyväinen.



Hän on kuitenkin muuttunut paljon. Ennen hän oli rennompi, nauravaisempi. Nykyään hän on totisempi, vakavoitunut, vaikka välillä näen hänen "vanhan itsensä". Hän on ollut jo jonkin aikaa uskossa, joten kyse ei enää niin alkuvaiheesta. Tosin suurin hurmoksellisuus ehkä vähentynyt. Hän ei todellakaan ole enää sama oma itsensä.



"Elämän säätelyllä" tarkoitan, että vapaa-aikaa määrittää nykyään uskovaiset piirit ja niiden "pakolliset" tapaamiset, jumalanpalvelukset jne. (omasta mielestäni jopa liiaksikin).



Itse en luokittelisi kielilläpuhumista armolahjaksi, anteeksi kauheasti. Se on minusta pelottavaa. Tästä en oikein voi puhua uskovaisten kanssa kasvokkain, koska en halua loukata ketään. En nytkään oikein osaa pukea sanoiksi ajatuksiani, jotka ovat enemmän sillä suunnalla, että joidenkin aivot ovat vain herkempiä muodostamaan yliluonnollisia kokemuksia. (En tiedä hänen puhuneen kielillä.)



Ja jos on itse uskossa ja puhuu kielillä ym. ei varmaankaan näe siinä ongelmaa. En itsekään tiedä mitä tällä haen, ehkä rauhaa omalle sielulleni. Ehkä haluaisin kuulla omituisia piirteitä, joistain hengellisistä kokouksista, mutta kuitenkin jonkun todistuksen, että näissä piireissä ei "sekoa". Että hän pärjää...

luonnollista tietenkin on, että ihminen haluaa olla samankaltaisten arvojen omaavien parissa.

Eikö moni vakavoidi vanhetessaan? ei ole välttämättä siis kiinni tuosta kirkossa käymisestä.

Oletko kuullut kielilläpuhumista? Miksi se on mielestäsi pelottavaa?

Hei!

Suurkiitos vastauksistanne! Niin, en ehkä "paljastumisen pelossa" halua kertoa kaikkea. En itsekään haluaisi, että minusta täällä keskusteltaisiin. Toisaalta minustahan täällä keskustellaan, koska muinulla se ongelma on! :) Läheiseni on elämäänsä tyytyväinen.

Hän on kuitenkin muuttunut paljon. Ennen hän oli rennompi, nauravaisempi. Nykyään hän on totisempi, vakavoitunut, vaikka välillä näen hänen "vanhan itsensä". Hän on ollut jo jonkin aikaa uskossa, joten kyse ei enää niin alkuvaiheesta. Tosin suurin hurmoksellisuus ehkä vähentynyt. Hän ei todellakaan ole enää sama oma itsensä.

"Elämän säätelyllä" tarkoitan, että vapaa-aikaa määrittää nykyään uskovaiset piirit ja niiden "pakolliset" tapaamiset, jumalanpalvelukset jne. (omasta mielestäni jopa liiaksikin).

Itse en luokittelisi kielilläpuhumista armolahjaksi, anteeksi kauheasti. Se on minusta pelottavaa. Tästä en oikein voi puhua uskovaisten kanssa kasvokkain, koska en halua loukata ketään. En nytkään oikein osaa pukea sanoiksi ajatuksiani, jotka ovat enemmän sillä suunnalla, että joidenkin aivot ovat vain herkempiä muodostamaan yliluonnollisia kokemuksia. (En tiedä hänen puhuneen kielillä.)

Ja jos on itse uskossa ja puhuu kielillä ym. ei varmaankaan näe siinä ongelmaa. En itsekään tiedä mitä tällä haen, ehkä rauhaa omalle sielulleni. Ehkä haluaisin kuulla omituisia piirteitä, joistain hengellisistä kokouksista, mutta kuitenkin jonkun todistuksen, että näissä piireissä ei "sekoa". Että hän pärjää...

Hei! Suurkiitos vastauksistanne! Niin, en ehkä "paljastumisen pelossa" halua kertoa kaikkea. En itsekään haluaisi, että minusta täällä keskusteltaisiin. Toisaalta minustahan täällä keskustellaan, koska muinulla se ongelma on! :) Läheiseni on elämäänsä tyytyväinen. Hän on kuitenkin muuttunut paljon. Ennen hän oli rennompi, nauravaisempi. Nykyään hän on totisempi, vakavoitunut, vaikka välillä näen hänen "vanhan itsensä". Hän on ollut jo jonkin aikaa uskossa, joten kyse ei enää niin alkuvaiheesta. Tosin suurin hurmoksellisuus ehkä vähentynyt. Hän ei todellakaan ole enää sama oma itsensä. "Elämän säätelyllä" tarkoitan, että vapaa-aikaa määrittää nykyään uskovaiset piirit ja niiden "pakolliset" tapaamiset, jumalanpalvelukset jne. (omasta mielestäni jopa liiaksikin). Itse en luokittelisi kielilläpuhumista armolahjaksi, anteeksi kauheasti. Se on minusta pelottavaa. Tästä en oikein voi puhua uskovaisten kanssa kasvokkain, koska en halua loukata ketään. En nytkään oikein osaa pukea sanoiksi ajatuksiani, jotka ovat enemmän sillä suunnalla, että joidenkin aivot ovat vain herkempiä muodostamaan yliluonnollisia kokemuksia. (En tiedä hänen puhuneen kielillä.) Ja jos on itse uskossa ja puhuu kielillä ym. ei varmaankaan näe siinä ongelmaa. En itsekään tiedä mitä tällä haen, ehkä rauhaa omalle sielulleni. Ehkä haluaisin kuulla omituisia piirteitä, joistain hengellisistä kokouksista, mutta kuitenkin jonkun todistuksen, että näissä piireissä ei "sekoa". Että hän pärjää...

kielilläpuhuminen tuntui minustakin kummalliselta, kunnes sain tuon armolahjan. Ei siinä ole mitään ihmeellistä tai pelättävää. Jumalan Pyhä Henki antaa sanat, joilla voin rukoilla niin että Jumala ymmärtää. Kielillä rukoilu rakentaa rukoilijaa. Siitä tulee ainakin minulle hyvä olo ja se vahvistaa uskoa. Kielillä rukoilemista kykenee täysin hallitsemaan itse siten että voi päättää koska aloittaa ja koska lopettaa. Ei se ole mitään hallitsematonta hurmoksellisuutta. Kielillä puhuva on ihan täysin järjissään. Itse esim saatan rukoilla kielillä hiljaa itsekseni kun teen kotitöitä. Niin että muut eivät edes kuule mitään.

mutta jos se iloisuus, mitä ennen oli, tuli jostain bailaamisesta tai vastaavasta pinnallisesta, niin on ymmärrettävää, että hän on vakavampi kuin silloin. Hän ottaa elämän tosissaan. Tämä oli vain arvaukseni.

hei mikset menisi vaikka alfakurssille tän läheisesi kanssa? siellä ei tarvitse uskoa mihinkään, vaan saa kuulla ja keskustella sekä kysellä ihan avoimesti kaikesta kristinuskon asioista. Sitä kautta näkisit myös, että ei se usko niin ihme juttu ole, vaan ihan tavallisia ihmisiä uskovaisetkin on :)

siis nämä alfakurssit on kursseja kristinuskon perusteista ja niitä järjestetään eri puolilla suomea eri seurakunnissa.

Kun olen itse puhunut esim. vapaakirkkolaisten kanssa, ei todellakaan ole tullut tunnetta, että ihan tavallisia ihmisiä ovat. Vaan päinvastoin ennakkoluuloni ovat saaneet vahvistuksen: konservatiivisia ja tuomitsevia arvoja, naiivi suhtautuminen, uskonto ja jumala pitää tunkea joka asiayhteyteen... lisäksi jotkut pyrkivät käännyttämään muita ja tuputtamaan omaa uskontoaan muillekin. Kristillisissä kouluissa kuulemma opetetaan biologian tunnilla kreationismia - näin kertoi vapaakirkkolainen tuttava, ja se oli yksi syy, miksi halusi lapsensa juuri kristilliseen kouluun.

Ymmärrän, että ap on huolissaan ja hädissään. Usein juuri uskoontulleilla voi mennä uusi aate överiksi - se voi kyllä myöhemmin tasoittua, tai sitten ei. Jotkut jopa paranevat sekoiluistaan ajan kanssa. Vaikea tilanne, en tiedä mitä itse tekisin tai ajattelisin. Tsemppiä!

Laiha lohtu kuitenkin, ettei helluntailaisuus tai vapaakirkko sentään pahimpia mahdollisia kristinuskon "haaroja" ole.

no ikävää, että sulla on tullut tuollainen kuva uskovista (tai ilmeisesti siis tässä tapauksessa vapaakirkollisista), toki olen minäkin tavannut kuvaamasi kaltaisia ihmisiä, mutta eivät he kohdallani kuitenkaan enemmistö ole olleet.

Mietin tuota kun sanoit että haluavat käännyttää/tuputtaa uskoaan... Niin tokihan se on sinällään normaalia, että etkö sinäkin, jos vaikkapa löytäisit ihmelääkkeen syöpään haluaisi tarjota sitä lääkettä myös vaikkapa syöpää sairastavalla läheisellesi. Tämä nyt sinällään on ontuva esimerkki, mutta tarkoitan sitä, että uskoon tultuaan moni kokee saaneensa elämäänsä jotain niin hyvää, että tahtoo toki kertoa siitä muillekkin ja toivoo heidänkin sen löytävän elämäänsä. Evankeliumihan on sanan mukaisesti hyvä uutinen. Hyvä uutinen siitä, että on Jumala Jumala joka rakastaa.

kreationismista sen verran, että sekään ei ole ihan mustavalkoinen juttu, käsitykseni mukaan kristillisissä kouluissa kyllä käydään läpi molempia vaihtoehtoja ja ymmärretään sekin, että ne eivät ole pois toisensa sulkevia. Raamattu ei ole varsinaisesti biologian oppikirja... vaan se pointti käsittääkseni luomisen taustallakin on, että on älykäs luoja kaiken takana. Sitten ne nippelijutut eli miten kaikki on tapahtunut, niitähän voidaan teoretisoida vaikka kuinka. Tähän aiheeseen en niin syvällisesti ole perehtynyt mutta siitä on monia tiedemiesten hyviä kirjoja kyllä saatavissa .

Muistuu kyllä hyvin mieleen oma kouluaika, kun biologian opettaja opettaessaan vaati niitä jotka uskovat Jumalan olleen maailman luoja viittaamaan. Olin ainoa luokaltani joka viittasi.. Liekö sitten hänen tarkoituksena ollut vaan osoittaa minut joukosta, että saadaan mukava kiusaamisen aihe muille oppilaille (tuo hölmö uskoo johonkin Jumalaan...) Minulle evoluutio teoria ei siis ole vastakkainen kreationismin kanssa...vaan molemmilla on oma asemansa.

Aivan, tuomitsevuus! Kiitos, kun muistutit! Tätä oli alkuvaiheessa paljonkin, mutta keskustelumme auttoivat. Mm. homoseksuaalisuudesta, juurikin evoluutiosta jne. Aivan päinvastaisia käsityksiä, mitä esim. koulussa opetetaan, suuri enemmistö ajattelee, tiede todistaa.



Toinen häiritsevä asia oli aivopesu. Itse koen, että läheiseni on juurikin aivopesty/houkuteltu tähän mukaan. Tietenkin hänellä on oma tahto, mutta kuitenkin. Koen etenkin Alfa-kurssin tällaiseksi aivopesuksi, ei kiitos. En koe haluavani vastaavanlaiselle kurssille. Hän ei ole minua yrittänyt käännyttää kuitenkaan.



Tämä koko asia hieman itkettää. :( Olen alkanut miettimään miten tulevan lapseni saisi kasvatettua niin, ettei hän "hurahda" mihinkään uskonlahkoon.



Pakko myöntää tosin, että uskonto kyllä korostaa terveitä elämänarvoja ja monet uskovat yrittävät elää hyvin/ystävällisesti eli uskoontulo on tuonut myös hyviä asioita. Kiitos kaikkien panoksesta keskusteluun!



-ap

ystäväsi on jonkin verran vakavampi kuin ennen, tapaa ihmisiä, joiden parissa viihtyy, uskoo maailman luomiseen?

Aivan, tuomitsevuus! Kiitos, kun muistutit! Tätä oli alkuvaiheessa paljonkin, mutta keskustelumme auttoivat. Mm. homoseksuaalisuudesta, juurikin evoluutiosta jne. Aivan päinvastaisia käsityksiä, mitä esim. koulussa opetetaan, suuri enemmistö ajattelee, tiede todistaa.

Toinen häiritsevä asia oli aivopesu. Itse koen, että läheiseni on juurikin aivopesty/houkuteltu tähän mukaan. Tietenkin hänellä on oma tahto, mutta kuitenkin. Koen etenkin Alfa-kurssin tällaiseksi aivopesuksi, ei kiitos. En koe haluavani vastaavanlaiselle kurssille. Hän ei ole minua yrittänyt käännyttää kuitenkaan.

Tämä koko asia hieman itkettää. :( Olen alkanut miettimään miten tulevan lapseni saisi kasvatettua niin, ettei hän "hurahda" mihinkään uskonlahkoon.

Pakko myöntää tosin, että uskonto kyllä korostaa terveitä elämänarvoja ja monet uskovat yrittävät elää hyvin/ystävällisesti eli uskoontulo on tuonut myös hyviä asioita. Kiitos kaikkien panoksesta keskusteluun!

-ap

ap, omasta kokemuksestani sanoisin, että minulle usko, on kyllä ollut elämässä hyvä kantava voima. Kun koko elämä on tuntunut romahtavan, niin se mihin on voinut tarttua, on että Jumala ei hylkää. Ja uskolla on kyllä ollut mielenterveyttä säilyttävä vaikutus (toki uskovistakin löytyy myös mielenterveysongelmista kärsiviä) mm silloin kun menetin kaiken "maallisen" elämässäni.

Aivan, tuomitsevuus! Kiitos, kun muistutit! Tätä oli alkuvaiheessa paljonkin, mutta keskustelumme auttoivat. Mm. homoseksuaalisuudesta, juurikin evoluutiosta jne. Aivan päinvastaisia käsityksiä, mitä esim. koulussa opetetaan, suuri enemmistö ajattelee, tiede todistaa. Toinen häiritsevä asia oli aivopesu. Itse koen, että läheiseni on juurikin aivopesty/houkuteltu tähän mukaan. Tietenkin hänellä on oma tahto, mutta kuitenkin. Koen etenkin Alfa-kurssin tällaiseksi aivopesuksi, ei kiitos. En koe haluavani vastaavanlaiselle kurssille. Hän ei ole minua yrittänyt käännyttää kuitenkaan. Tämä koko asia hieman itkettää. :( Olen alkanut miettimään miten tulevan lapseni saisi kasvatettua niin, ettei hän "hurahda" mihinkään uskonlahkoon. Pakko myöntää tosin, että uskonto kyllä korostaa terveitä elämänarvoja ja monet uskovat yrittävät elää hyvin/ystävällisesti eli uskoontulo on tuonut myös hyviä asioita. Kiitos kaikkien panoksesta keskusteluun! -ap

kykenisit täysin estämään sen mahdollisuuden, että hän voisi tulla uskoon :). Minusta kovasti yritettiin kasvattaa kotona uskonnotonta, mutta ei onnistunut. Silti tulin uskoon :)

Kysymys ei ole pelkästään ystävästä. Läheinen, joka pysyy vierelläni elämäni loppuun asti. Haluan myös, että hänellä on kaikki hyvin. Siksi "pakollinen" tilaisuus olikin lainausmerkeissä. Koen siis itse, että piirit velvoittavat osallistumaan, pitävät jäsenensä aktiivisina jne.



Kenties ne ihmiset, jotka ovat kasvaneet uskovaisessa perheessä eivät näe asiassa ongelmaa? Muutos on varmaankin suurempi, jos ihminen ei ennen ole ollut uskovainen tai kukaan muukaan lähellä oleva.



Kiitos sinulle, joka kerroit kielillä puhumisesta. Tuo kuulostaa enemmänkin kauniilta ja rauhoittavalta. Minun "pelkotilani" koskevat enemmänkin yhdessä koetta hurmoksellisuutta, mitä olen kuullut joissain tilaisuuksissa olevan. En ole tällaista tosin koskaan itse todistanut.



-ap

kyseinen henkilö on siis lapsesi isä?



Näinhän se on, että me emme voi tehdä lastemme puolesta näitä valintoja vaan he itse valitsevat omat tiensä. Minä puolestani toivon, että lapseni valitsisi uskon välttyen näin vaikkapa nuorille nykyaikana niin tyypilliseltä runsaalta alkoholinkäytöltä, huumekokeiluilta jne. yöjuoksuilta ym.

Mietin tuota kun sanoit että haluavat käännyttää/tuputtaa uskoaan... Niin tokihan se on sinällään normaalia, että etkö sinäkin, jos vaikkapa löytäisit ihmelääkkeen syöpään haluaisi tarjota sitä lääkettä myös vaikkapa syöpää sairastavalla läheisellesi. Tämä nyt sinällään on ontuva esimerkki, mutta tarkoitan sitä, että uskoon tultuaan moni kokee saaneensa elämäänsä jotain niin hyvää, että tahtoo toki kertoa siitä muillekkin ja toivoo heidänkin sen löytävän elämäänsä. Evankeliumihan on sanan mukaisesti hyvä uutinen. Hyvä uutinen siitä, että on Jumala Jumala joka rakastaa.

todellakin ontuva esimerkki.

minä olen ollut koko ikäni uskossa mutta en ole kyllä mitään joukkohurmosta koskaan nähnyt tai kokenut... millaistakohan sinä mahdat tarkoittaa?