Tyttöni aikuispituus tulee olemaan n. 150cm

Mun sukuni on täynnä tuon pituisia naisia, maailma on täynnä tuon pituisia naisia.

Miten se olisi hankalaa? Mä olen 154 cm eikä mulla ainakaan ole mitenkään hankalaa. Naisella ei ole sitäkään kun miehellä voi olla että lyhyen olisi vaikea kelvata parisuhdemarkkinoilla.

minulla on tuon kokoinen teinityttö. harmittaa vielä kun on pulskuuteen taipuvainen.



ja ihmetyttää miksi jäi noin lyhyeksi. ei voi mitään. mieluummin näin kuin amatsooni.

ja minua pidetään viehättävänä. Joskus on vaikeuksia tulla otetuksi todesta. Minua pidetään lapsellisempana kuin olen, ja usein vieläkin luullaan opiskelijaksi tms., vaikka olen 35v perheenäiti.

kuin mitä ise olen (174cm). Eroa n 20 cm cm

Mukava kuulla, ettei sitä ole harmia ollut. Syyt äpienikokoiseuuteen ei tiedetä, muut naiset suvussa aika paljon pidempiä.

ikää on päälle neljänkymmenen. Tunnistan nuoruusajoilta tuon ongelman, että kaikki eivät aina ottaneet "vakavasti" minua, mutta sehän vain kasvatti näyttämisen tarvetta. Enkä tosiaan pistä pahakseni sitä, että jotkut erehtyvät pitämään minua kolmekymppisenä... Miesrintamalla miniatyyrisyys on ollut kohdallani pelkästään plussaa.

oletuksen?

Siihen, että n. 150cm pituinen nainen on selvästi lyhyempi, kuin naiset keskimäärin. Samoin 190cm nainen selvästi pidempi. Halusin kuulla kokemuksia, vaikuttaako ns. "poikkeavuus" elämään. ja olen todella iloinen kun kommentit ovat olleet pelkästään positiivisia!

Minusta piti tulla 170-jotain cm lyhyenläntä mies vielä yläasteella. Sitten tuli pyrähdys ja nyt mittaa onkin 190 ja painoa 90. Eli voi ne käyrät joskus erehtyä.

että mihin perustat tuon olettamuksen että tytöstä tulee juuri tuon pituinen?

että olen tiukka! Nuorena ei mikäään kiva juttu, mutta nyt synnyttäneenä on kiva, kun seksielämä on parantunut. Olen siis edelleen tiukka, mutta en liikaa kuten ennen (ennen oli ihan tuskaa). Seksi on nykyisin nautinto.



Itselläni on todella lyhyet raajat, kun olen muutenkin lyhyt. Ja se harmittaa että pitää esim. takeista lyhennyttää aina hihoista. Vie rahaa. Ja minulla siis todella lyhet ja sirot sormet, joten vaikeaa löytää sopivia hanskoja aikuisten osastolta.

Aaaa... tajusin väärin. Perustuu tutkimuksiin ja lääkärin sanaan, ei enää kasva juuri ollenkaan.

työelämässä pidempään kuin jotkut naiset, mutta muuta huonoa en lyhyestä varresta keksi :) Olen itsekin suht lyhyt ja olen aina ollut tyytyväinen lyhyyteeni koska olen muutenkin hoikka. Eräs lähisukulaiseni on noin 148cm pitkä eikä hänen lyhyt mittansa ole kyllä menoa haitannut, tuntuu menestyvän hyvin elämässään.

Mä olen itse alle 160cm ja lapset kasvavat miinuskäyrällä. Kukaan vaan ei arvioi enää tulevia pituuksia. Siksi kyselin



Nim. ysi

Olen 150cm pitkä ja olen kyllä kokenut jonkinlaisia vaikeuksia pituuteni johdosta. Suurimmaksi osaksi olen lyhyyteni hyväksynyt ja koitan nähdä tämän positiivisena asiana, mutta rehellisesti sanottuna välillä ärsyttää tämä pituus yli kaiken. Koko peruskoulun ajan ja vielä lukiossakin koin kiusaamista pituuteni johdosta, lukiossa oli kyllä itsellä jo sen verran järkeä, että annoin asian olla ja koitin olla välittämättä.



Tytöttelyä kuulen jatkuvasti ja kuten moni muukin on sanonut, ei minuakaan meinata usein ottaa vakavasti. Etenkin töiden saanti on fyysisesti raskaammilta aloilta ollut vaikeaa, on kysytty aika suoraan kykenenkö tekemään fyysistä työtä jne. Siis aika negatiiviseen sävyyn.. Edellisessä työpaikassa ihmeteltiin, miksi tällainen pikku tyttö palkattiin niin raskaisiin hommiin. Eihän se voima pituuteen katso :D



On kyllä totta, että tietyt jutut työpaikallani aiheuttavat hankaluuksia, pituuteni vuoksi en yletä aina korkeille hyllyille, rullakkojen päälle jne.



Kotona vaikeuksia on mm. lamppujen vaihdossa, verhojen laitossa jne, mutta niihin toki saan aina apua joltain! Yksi asia mikä haittaa eniten on se, että kauppakassit laahaa aina maata. Mulla on todella lyhyet jalat ja jos kannan kauppakassia käsi suorana se laahaa reilusti maata. Joudunkin kantamaan kassit aina sylissä, mikä taas rajoittaa kerralla ostettavien ruokien määrää. Samalla reissulla en saa haettua maitoa ja jauhoja jne. Auto helpottaisi elämää, mutta en yletä ajamaan kaikilla malleilla, joten auton etsintäkin on vähän hankalaa :D





Suurimmaksi osaksi kuitenkin elämä on ihan helppoa ja huumorilla pärjää pitkälle! Sekä sillä, että uskaltaa pyytää apua :)

Mä olen itse alle 160cm ja lapset kasvavat miinuskäyrällä. Kukaan vaan ei arvioi enää tulevia pituuksia. Siksi kyselin

Nim. ysi

Mulla arvioitiin ja tutkittiin tosi tarkkaan sairaalassa, epäilivät jotain sairautta lyhytkasvuisuuteni takana. Kyllä sitä pituuskasvua vieläkin taidetaan tutkia ja seurailla, sekä tehdä arvioita!

siro muutenkin, ei ole ollut mitään haittaa. Joskus alaluokilla murehti sitä että oli aina luokan lyhyin, sai lisänimenkin "pikku-x" mutta ihan hyvässä tarkoituksessa, ei siis kiusattu. Nyt 17 v.on ihan sinut pituutensa kanssa.

Meillä 1 neljästä isovanhemmasta on tosi lyhyt, eli periaattessa on pelko perseessä, että lapset jäävät lyhyeksi. Noin lyhyeksi. Itse olemme keskimittaisia miehen kanssa (mies noin 180 cm, itse vähn alle 170 cm).

"korkeintaan 152cm", olin niin pikkanen lapsena. Olen 166cm pitkä nainen..