Huomaako ihmisen älykkyyden ulkonäön perusteella? Mielestäni kyllä

Itse tosin olen "vain" assari... Mutta olen työskennellyt lukuisten huippuälykkäiden , erittäin korkeasti kouluttautuneiden henkilöiden kanssa. Heillä on ollut esim. tohtorinarvo sekä suomalaisesta yliopistosta että Harvardista tai Yalesta.

Osa näistä älyköistä on ollut sosiaalisesti ja ulosanniltaan erittäin lahjakkaita, pukeutunut upeasti, harrastanut kaikenlaisia kadehdittavia harrastuksia syvämerensukelluksesta alppilajeihin jne. Kaikenlisäksi he ovat näyttäneet erittäin hyviltä.

Osa taas on ollut sosiaalisesti lahjattomia, hiljaisia nysvääjiä, joiden ainoa harrastus on ollut työnteko. Vaatteet ryppyisinä ja välillä väärinpäin päällä he ovat hiihdelleet toimistossa lasittunut katse silmissään.

Enpä siis menisi sanomaan, että ulkonäön perusteella osaisin sijoittaa heidät kaikki samaan lokeroon "huippuälykkäät"...

Edes katseesta. Minulla on aina ollut ns. tyhjä katse johtuen eräästä lapsena sairastamastani sairaudesta. Päivittäin joudun kestämään ihmisten olettamia itsestäni ulkonäön perusteella. '



Parhaiten luovin päivistä läpi kommunikoimalla mahdollsimman vähän ihmisten, jotka eivät minua kunnolla tunne, kanssa. Älykkäiden JA empaattisten, kuuntelevien ihmisten seurassa uskallan rentoutua.

toisilla on "joku" kotona, toisilla ei ketään. Ulkonäkö viis, se tulee elämäntavoista ja -kohtaloista.

Toki joillakin ihmisillä on sellainen voimakas läsnäolo, joka on varmaan sosiaalisen älykkyyden merkki. Eli ovat vahvasti läsnä ja reagoivat toisiin ihmisiin ja heidän puheisiinsa "oikein".

Joku älykäs voi olla esimerkiksi ujo ja joku hölmö vain sosiaalisesti lahjakas?

niinkuin ei voi myöskään luonteenpiirteitä tai mahdollista väkivaltaisuutta päätellä kasvonpiirteistä.

Toki joillakin ihmisillä on sellainen voimakas läsnäolo, joka on varmaan sosiaalisen älykkyyden merkki. Eli ovat vahvasti läsnä ja reagoivat toisiin ihmisiin ja heidän puheisiinsa "oikein".

nuorempana ajattelin, että lukeneet ihmiset ovat älykkäitä, mutta ei se niin ole. Eräs ystäväni, joka pitää "hienosta" suvustaan ja lukeneisuudesta kovaakin ääntä on ystävyyssuhteissa huono. Häneltä puuttuu täysin puheen kontrollointi. Saattaa töksäytellä ihmisille seurassa erittäin rumasti. Sivulliset häpeää hänenkin edestä.

Varsinkin lapsista tulee tiedostamattakin tehtyä usein johtopäätös onko älykäs vai yksinkertainen. Useinkaan ei sitten tietysti selviä pitääkö ensivaikutelma paikkansa jos vieraan lapsen kohtaa kaupassa tms. Mutta siis ihminen kyllä voi näyttää tyhmältä, se on joku kasvonpiirteissä ja varsinkin jos on vähän seisova katse ja haavi auki...

Tarkoitan älykkyydellä nopeita hoksottimia, siis asioiden ja syy-seuraussuhteiden jne. ymmärtämistä ja havainnoimista, siis tällaista hyvin klassisesti ymmärrettyä yleisälykkyyttä, en mitään tunneälyjä tai hyvin kapea-alaista erityislahjakkuutta. Tällaisen huomaa ennenkaikkea silmistä, muukin elehdintä saattaa ilmaista.

Kyllä tosiaan näkee. Tarkoitan älykkyydellä nopeita hoksottimia, siis asioiden ja syy-seuraussuhteiden jne. ymmärtämistä ja havainnoimista, siis tällaista hyvin klassisesti ymmärrettyä yleisälykkyyttä, en mitään tunneälyjä tai hyvin kapea-alaista erityislahjakkuutta. Tällaisen huomaa ennenkaikkea silmistä, muukin elehdintä saattaa ilmaista.

Tunnen useita varsin älykkäitä ihmisiä, jotka vain ovat tavattoman ujoja. Sosiaalista lahjakkuutta heillä ei juurikaan ole, sen sijaan muuten hoksottimet toimivat hienosti. Tällaiset ihmiset ovat varsinkin ensitapaamisella melko uunon oloisia.

älykkyyden näkee ulospäin. Ainakin hyvin usein.



Sen näkee silmistä ja katseesta, onko kaverilla "kaikki muumit laaksossa" vai ei. Sosiaalinen älykkyys tulee esiin hyvin nopeasti. Sellaista vain on turhan harvalla... Muunlainen älykkyys ilmenee sitten eri tavoin ja keskustelujen kautta.



Mutta kyllä se näkee.

Ap:n teoria voi päteä vain hiukan keskitasoa älykkäämpiin, mutta huippuälykkäät ovat ihan asia erikseen. Heissä on paljon esim. aspergerin syndroomasta "kärsiviä", jotka eivät juurikaan katso ketään silmiin ja jotka saattavat kulkea vaikka vaatteet väärinpäin (yliherkkä tuntoaisti) koska mukavuus ja hankaamattomuus on tärkeintä.

käppänä saattaa hyvinkin olla Helsingin yliopiston luonnontieteiden professori.

Yleensä akateemiset, erityisen älykkäät henkilöt ovat eksentrisen näköisiä ja oloisia.

Ne pukuun ja merkkikenkiin fiksusti pukeutuneet trendipellet voivat vain haaveilla sellaisista tiedon ja älynmurusista.

No mutta nyt ei puhuttukaan pukeutumisesta tai siisteydestä, niiden perusteella ei tosiaan voi mitään päätellä. Mutta taatusti sen spurgun näköisen professorin silmissä on älykäs katse. Ihan varmasti näkee katseesta, että on muutakin annettavaa kuin tyhjä kossupullo.

Ne on ne silmät ja ilme mitkä kertovat kaiken :)

ihmisille enkä kyllä ole yhdestäkään etukäteen pelkän ulkonäön perusteella voinut arvata tulosta.

käppänä saattaa hyvinkin olla Helsingin yliopiston luonnontieteiden professori.

Yleensä akateemiset, erityisen älykkäät henkilöt ovat eksentrisen näköisiä ja oloisia.

Ne pukuun ja merkkikenkiin fiksusti pukeutuneet trendipellet voivat vain haaveilla sellaisista tiedon ja älynmurusista.

Älykkyyttä on niin monenlaista, mutta väitän silti ettei se näy ulospäin. Tottakai kehitysvammaisen tai erittäin alhaisen älykkyysosamäärän omaavan ihmisen saattaa tunnistaa ulkonäöstä, mutta normaaliälyisten tai korkean älykkyyden omaavia ei kyllä ulkonäöstä tunnista.



Myöskään puheesta ja keskustelusta ei välttämättä tunnista älykästä ihmistä. Sosiaalinen lahjakkuus ja karismaattisuus ei välttämättä korreloi älykkyyden kanssa. Sosiaalisesti lahjakas ja karismaattinen ihminen antaa lähes aina älykkään ensivaikutelman, vaikkä älykkyysosamäärä olisi ihan keskitasoa kun taas sosiaalisesti heikkolahjainenkin ihminen saattaa olla testissä hyvinkin älykäs.



Itse saan mensan älykkyystestissä tulokseksi yli 140. Olen kuitenkin sosiaalisesti varsin lahjaton, enkä yleensä pääse keskusteluihin mukaan tai töksäytän jotain tökeröä ja harkitsematonta. Vaikka keskusteltaisiin vaikeaselkoisistakin asioista, jotka ymmärrän ja joista minulla on selvä mielipide, niin minun on vaikea saada esitettyä mielipiteeni selkeästi ja ymmärrettävästi ja usein pidänkin mieluummin suuni kiinni. Jälkikäteen tiedän kyllä oikein hyvin, mitä minun olisi pitänyt sanoa. Jos keskustelu hoidetaan kirjallisesti tai vaikka sähköpostitse, niin pärjään paljon paremmin, kun saan miettiä ja hahmottaa asiaa kirjallisessa muodossa - ehkäpä siksi tykkään roikkua keskustelupalstoillakin. Väitän että minusta saa hyvin erilaisen kuvan riippuen siitä, keskusteleeko kanssani kirjallisesti vai sanallisesti.

Näin ainakin totesi eräskin erityisopettaja. Hänen silmistään ei juuri älyn valo kajastanut.

Mitenkähän sitten ap arvioisi sokeiden ihmisten älykkyyden, kun heillä sattuu silmien ilme olemaan yleensä aika poikkeava?Vai onko niin, että sokea ei voi olla älykäs?

Monista ihmisistä saa kirjoitetun tekstin perusteella ihan erilaisen kuvan kuin kasvotusten. Kumpi on "se oikea" onkin sitten jo paljon vaikeampi juttu.

että tyhmillä ihmisillä on usein suu auki