Lue keskustelun säännöt.
Onko jollain kokemuksia siita kun muuttaa Helsingista maalle? Plussat, miinukset, kokemuksia? Kaipaatko jotain Helsingista? Mitka asiat ovat yllattaneet? Jne..
11.02.2007 |
Tilanne, olemme 31v (äiti), 37v (isä), tytöt 2kk ja 4v, pojat 3v ja 6v. Olemme mieheni kanssa asuneet koko ikämme Helsingin keskustassa ja niin myös meidän lapset. Mies sai Keski-Suomesta pienestä kaupungista töitä ja aikomuksena meillä on muuttaa sinne tulevan kesän aikana. Olemme hyvin city-ihmisiä ja lähinnä olemme lomailleet ulkomailla suurkaupungeissa, eli tällainen pieni kaupunki kuulostaa hyvin eksoottiselta. =) Lapset rakastavat Helsingin herkutuksia mitä niitä kaikkea mahdollista onkaan.
Miten saa lapset viihtymään maalla (6v tuskailee onko siellä mitään tekemistä)? Miten itse säilyy tervejärkisenä ilman kahviloita, shoppailua ja kulttuuritapahtumia? Saako miten ystäviä (olemme hyvin sosiaalisia ja suvaitsevaisia)?
Tulen olemaan siis kotiäitinä ja lapsille pitäisi koittaa järjestää ohjelmaa. Eikä ole tarkoitus linnoittautua omaan kotiin.
Kaikki vinkit ja kokemukset olisi tarpeen?
Kommentit (13)
Meillä ei ole lapsia, joten vähän eri tilanne kuin ap:llä siinä suhteessa. Ehkä lasten kanssa olisimme jääneetkin maalle, mutta ilman lapsia siihen ei ollut mitään syytä. Maalla oli liian tylsää, liian pimeää ja liian hiljaista. Ei ollut oikein mitään tekemistä ja ihmisiä liian vähän. Sekin häiritsi, että kaikki palvelut olivat niin kaukana, automatkan päässä. Kyllä Helsingissä on taas mukavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onnistuu siellä todennäköisesti paremmin kuin Helsingissä. Nopeasti sekä vanhemmat että lapset harrastusten pariin, niin sieltä niitä ystäviä löytyy ja viihtyminen helpottuu. Kulttuuria voi joutua hieman etsimään tai sitten sen voi määritellä uudelleen... kirjasto nyt esim. löytyy joka kylästä eli lukemisen pariin vain. Kannatta seurata myös lähikuntien tarjontaa, ajomatkaan saattaa mennä saman verran aikaa vaikka olisi naapurikunnassa kuin jos Helsingissä ajelet vaikkapa Vuosaaresta Laruun.
Meillä kävi kaikenlaisia " noloja" kömmejä alkuun " maalle" muuttaessa, joista ihmiset oletti meidän ylpeiksi kaupunkilaisiksi. Esim. kaupassa ihmettelin kun löytyi vain lasten kärryjä, mutta ne olikin ihan tavallisia - olin vain niin tottunut Citymarketin jättimäisiin ostoskärryihin. Tuollaisia " stadissa oli kaikki suurempaa" -lipsahduksia tuli alkuun aika usein (vahingossa!) ja saatiin aika snobistinen leima. En suosittele seuraamaan esim. Hesaria liian tarkkaan, alkoi ärsyttää kun näki kaikki ne kulttuuritapahtumat ja leffat (jotka sitten mooooonen kuukauden jälkeen tuli myös meidän paikkakunnalle). Okei, me ei siis viihdytty ja muutettiin takaisiin Töölöön 3vuoden sopeutumisyrityksen jälkeen, mutta olipahan kokemus.
Tuo 4.sen mainitsema pimeys oli yllättävää. Hyvin meillä täällä Helsingissä näkee asunnossa liikkua sen jälkeen kun kaikki valot on kotoa sammutettu. Maalla oli jotenkin hämmästyttävää huomata, miten pimeää pimeys oikeasti onkaan. (Sori, ei liittynyt oikeastaan aiheeseen, mutta tuli vain mieleen tuokin havainto nyt.)
Mieti nyt! Tässä pitkä lista miinuksia :
- kouluvalikoima suppea, jos menee sukset ristiin koulun rehtorin tai jonkun opettajan kanssa, sitä ei niin vaan vaihdeta
- harrastusmahdollisuudet hyvin suppeat, jos jollakin lapsillasi onkin jokin erikoislahjakkuus, niin hän ei välttämättä voikaan harrastaa sitä kun sitä ei ole tarjolla pienellä paikkakunnalla
- ahdistava kyläyhteisö jossa ei ole mitään yksityisyyttä
- välimatkat pitkät
- ystävät eivät varmaankaan tule teitä katsomaan vaikka miten nyt vannottavat
- suppea valikoima kavereita lapsille, joudut sietämään epämieluisiakin lapsia omien lastesi kavereina kun ei ole kovasti vaihtoehtoja
- lapset tod. näk. joutuvat olemaan paljon keskenään, ei löydy välttämättä oman ikäisiä leikkikavereita
- kauppojen valikoima vielä supistuu entisestään, ei ole paljon valinnan varaa, puhumattakaan että jotain kirppislöytöjä voisi tehdä, ne voit unohtaa tyystin
- olet aina auton varassa, ja aina on oltava joku ajokunnossa, jos esim joku lapsista sairastuu, taksin saaminen voi kestää
Oletteko nyt ihan varmoja että se elämä siellä pöndellä on niin kivaa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko kevät ja syksy ja osa talveakin menee siinä kun on aina sisään tullessa kaikki paikat kurassa kun ei koko piha ole asfalttia, aina on kengät jossain moskassa, ja lapset myös.
Sitä lian määrää ei voi kuvitellakaan jos sitä ei ole elänyt.
Ja sitten kun sataa, ja on harmaata, ja pimeetä päivästä toiseen, olet keskellä ei mitään, mitään ei tapahdu, kyllä siinä masis iskee aika nopeasti. Lisää siihen vielä kyyläävä naapurin mummo tai pari niin kyllä alkaa ahdistaa.
Olin itse silloin 10 kun äitini päätti, että muutetaan maalle penelle ja " rauhalliselle" paikkakunnalle...
Kun olin 14 aloin pyörimään 18-20v miesten kanssa, joka viikonloppu ryyppäämään kotibileisiin jne, koulu lähti menemään päin p:tä, äitilläni ei ollut mitään auktoriteettiä minuun vaikka kuinka yritti. Kaverit menivät niin minäkin, en halunnut teininä erottua massasta.
Ne vanhemmat kundit sitten houkuttelivat sänkyyn meitä 15 kesäisiä kakaroita, ja me uskoimme ne puheet rakkaudesta jne... tulos oli klamydia ja teiniraskaus, joka meni kesken.
Kaipasin aina vain takaisin helsinkiin ja lopulta muutimme. Siihen loppui minun sekoilut. Koulu kiinnosti, harrastin kaikkea mahdollista jne ennenkaikkea: TAPASIN kavereita kahviloissa niinkuin muutkin nuoret, maalla se ei ollut mahdollista.
Onneksi ne kamalat vuodet on takanapäin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
/ kuoppaisella hiekkatiellä autotien reunassa ei oikein iskenyt, suorastaan itkin ikävääni ostoskeskuksien lämpimille käytäville ja babyBioon yms. Pimeä vuodenaika oli maalla todella vaikeaa, mutta kesät erittäin nautittavia. Valitettavasti kesä on Suomessa hyvin lyhyt aika vuodesta. :/
ja luulen että kaupunkilaisen on vaikea sopeutua maalla asumiseen. Pienet piirit, kaikki tietää kaikkien asiat, harrastus mahdollisuudet suppeat, auto melkeimpä välttämätön, joka paikkaan pitkä matka, kauppoja ehkä kork. kaksi, yksi ravintola jne.
Maalla asuneena ei osaa edes kaivata kaikkea mitä kaupungista löytyy. Itse nautin nautin juuri tuosta pimeydestä ja hiljaisuudesta ja eniten kiireettömästä elämän rytmistä.
On tietysti hyvin paljon ihmisestä kiinni kuinka sopeutuu uuteen paikkaan ja elämän tilanteisiin. Toivotan onnea maalla asumiseen jos muutatte maalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaikka paikkakunnallasi olisikin joku äiti lapsi piiri, niin siinä nämä mammat ovat tunteneet toisensa jo lapsesta, vähän vaikeeta päästä piireihin sisään.
Päivästä toiseen samat jutut toistuvat, kun ei ole vaihtoehtoja.
Moikka!
Tässä meidän tarinaa. Olemme molemmat, sekä mies ja minä, kotoisin pohjoisesta Suomesta, ja asuimme Helsingissä vajaan vuosikymmenen. Muutimme sitten n. 50 km päähän Hesasta, alunperin työn takia. Tosin, nykyisin olemme molemmat töissä Hesassa.. Tämä on kaupunki, vajaat 50 000 asukasta. Ja asumme vielä keskustassa.. mutta...
En viihdy. Kaipaan takaisin Hesaan, ja muutto on jo suunnitteilla, joskin toteutus on vielä kesken. Moni asia on kyllä täällä paremmin, mutta emme jaksa pitkää työmatkaa.
Paikan plussat:
- lyhyet jonot kauppojen kassoilla
- rauhallista asua
- lapset voivat leikkiä keskenään pihalla pelkäämättä
- luonto
- lyhyet jonotusajat julkisiin palveluihin
Paikan miinukset:
- huonompi kulttuuritarjonta
- vanhanaikaisempi ilmapiiri, ts. suvaitsemattomampaa, sovinistisempaa ym. Naisista ajatellaan selvästi eri tavalla.
- palveluja paljon Hesaa niukemmin
- ei kauppakeskuksia, palelua pakkasilla
- huonosti kahviloita ja ravintoloita, ja ne mitä ovat, ovat tosi kulahtaneita
- ihmiset selvästi ns. tuulipukukansaa, ei innosta
- mm. apteekkipalvelut aivan ala-arvoiset, aukioloajat lyhyet ja paljon tuotteita puuttuu
-pitkä matka Hesaan, missä ystävät.
Kaikenkaikkiaan: en viihdy. Muutto on aikomus saada mahdollisimman pian aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mielestäni kiireettömyys ei ole tylsää! T: maalainen
pieneltä paikkakunnalta ja asunut myös helsingissä, josta muutimme miehen ja lasten kanssa maalle. Ilman kokemusta pikkupaikasta sopeutuminen olisi ollut vaikeaa. Ikävöin lähinnä shoppaamista, kulttuuria, ravintoloita, tapahtumia... -täällä maalla tosin matka lasten harrastuksiin kestää n. 5min, lenkille metsään tai hiihtoladulle pääsee ison omakotitalon nurkalta ;)... ja stadiin ajaa reilussa puolessa tunnissa. Käykää tutustumassa paikkaan nyt talvella jo...