Kaverini haluaa lapsistaan "puoliksi suomenruotsalaisia"...

Jos kieltä osaamaton yrittää sitä lapselleen puhua, niin ei kovin hyvä tulos ole. Laittaisivat ennemmin kielikylpypäiväkotiin tms.

mutta vanhemmilla kylläkin tossa fiksu idea :-) Tosin jos tämä äiti ei osaa ruotsia niin siitä ei sitten varmastikan tule mitään.



Muuten mielestäni erittän viisasta opettaa lapselle myös toista kieltä pienenä, kun nopeasti ja helposti kieliä vielä oppii. Itselläni on kaksi sekä kolmekielisiä kaveraita eikä heitä KOSKAAN ole harmittanut, että on saanut toisen tai kaksi kieltä "ilmaiseksi".

Vaan eikös Sievisetkin puhuneet englantia (tai siis Jani) pojilleen että tulisivat kaksikielisiksi....

...on yrittaa puhua lapselleen kielta jota ei itse osaa taydellisesti ja aidinkielenomaisesti. Lopputuloksena on lapsi joka puhuu ko. kielta juuri niin tonkosti kuin vanhempikin; lapsi omaksuu siis aikuisen virheet ja puutteellisen/koyhan kielen. Lisaksi on melkoisen kiisteltya onko saman ihmisen edes fiksua puhua joskus yhta kielta ja joskus toista; yleensa pidetaan parempana "yksi vanhempi-yksi kieli" mallia. Tosiaan, paivakodissa ja/tai koulussa voi oppia sellaistakin kielta jota ei kotona puhuta (esim. meidan lastemme kolmas kieli on paivakotikieli).

jos äiti sönkottää puolet ajasta jotain kökkö-ruotsia, niin lapsi ei tuu oppimaan kumpaakaan kotimaista kunnolla!

mistä olet sellaista saanut päähäsi? Samanarvoisiahan kaikki kielet ovat. Mutta mitä enemmän kieliä ihminen osaa, sitä parempi, työllistyimsen ja maailmaan tutustumisen kannalta. Tärkeintä on että osaa äidinkieltään hyvin.

Ruotsi on suomalaisille melkein ilmaista kun asumme kaksikielisessä maassa. Kun osaa ruotsia on helpompi oppia muita indo-eurooppalaisia kieliä - englantia, saksaa, romaanisia kieliä - kieliopin perusta on samankaltainen. Jos kaverisi ei osaa kunnolla ruotsia hänen kannattaisi puhua suomea lapselleen ja laittaa lapsi sitten vaikka ruotsinkieliseen tarhaan.

Se sievisläinen systeemi ei kyllä herätä ainakaan mun luottamusta.

molemmat vanhemmat "umpisuomalaisia". Eikö joku kielikylpykerho tms. olisi parempi vaihtoehto jos nyt kaksikielisen lapsen haluaa. Me ollaan tytön, nyt jo 8v. kanssa luettu pienenä myös ruotsinkielisiä lastenrunoja kun niitä samassa kirjassa oli suomalaisten rinnalla ja hyvin muistaa joitakin vieläkin, niissä kun on niin tarttuva rytmi, mutta enpä kieltä osaamattomana lähtisi häntä kaksikieliseksi kasvattamaan. Saattaisi tulla ongelmia jossain vaiheessa joko suomenkielen kanssa (kieliopin) tai sitten sen ruotsinkielen, jota on huonosti osattu opettaa...

varsinkin kun kyseessä ruotsi, joka on muutenkin tosi turha vieraskieli. Englanti, ranska tai saksa olisi järkevämpi valinta ja sitten esikoulun/kieliohjelmien ja -kasettien muodossa.

Meidän perheessä puhutaan kyllä kahta kieltä, toinen vanhempi suomea ja toinen ruotsia, ja toki lapset oppivatkin helposti ja "ihan ilmaiseksi" kieliä.



Kaksikielisissä perheissä pidetään kuitenkin erittäin tärkeänä kielenkehityksen kannalta, että kieltä puhutaan johdonmukaisesti - vanhempi puhuu aina sitä yhtä omaa kieltään, eikä vaihtele kesken kaiken kielestä toiseen. Minä puhun siis lapsille aina ruotsia, mies aina suomea ja näissä pysytään! Sekoaahan siinä pienen lapsen pää totaalisesti jos ensin puhutaan yhtä ja sitten toista kieltä.



Ihan eri asia jos perheessä, tai vaikka lähesissä sukulaisissa on toista kieltä puhuvia- silloin se toisen kielen omaksuminen on luonnollista ja johdonmukaista. Mutta jos ruvetaan tuolla tavalla leikkimään, niin se tuskin kovin hyvää tekee lapsen kielenkehitykselle. Tosiaan joku kielikylpy esim. olisi paljon parempi vaihtoehto.

varsinkin kun kyseessä ruotsi, joka on muutenkin tosi turha vieraskieli. Englanti, ranska tai saksa olisi järkevämpi valinta ja sitten esikoulun/kieliohjelmien ja -kasettien muodossa.