Millaiset lapset oppivat lukemaan varhain (alle 6-v.)? Onko heillä jotain yhdistävää tekijää?

mä en oppinu/opetellu ja keskitasoa olin.

Emme me aikuiset silti ainakaan mitään ihmelapsia ole, vaan tavallisia duunareita. Kielellisesti lahjakkaita kyllä.

paitsi että ei luultavasti ihan vähäjärkinen ole :-) Raja menee noin kolmessa vuodessa: jos lapsi opii sitä nuorempana lukemaan, on tod.näk. poikkeuksellisen lahjakas, tosin ei välttämättä silti mikään nero enää aikuisiällä.



Meidän kuopus oppi lukemaan 5-vuotiaana itsestään. Hän on hyvä keskittymään ja nopea hoksaamaan asioita, mutta enemmän varmaan vaikutti se että isoveli osasi lukea ja että me ollaan aina luettu kotona paljon. Oli siis motivaatioita ja monenlaisia kirjoja tarjolla. Se esikoinen muuten oppi lukemaan vasta ekalla luokalla lähellä joulua, ja saa nyt 10-vuotiaana kaikista kokeista ysejä ja kymppejä....

Mä opin lukemaan tölkkien ja lootien kyljestä ja mainoksista itestään. Ite "opetin" poikani kun huomasin että oli kiinnostunut kirjaimista tuossa alle 5 v.



Innostus asiaan.



Kertooko se sit mistään, että sain koulussa hyviä numeroita suht vähällä työllä.

ja 5-vuotiaana haaveiluun taipuvainen, lyhyellä pinnalla varustettu kuopus.



Saa nähdä, miten koulussa menee. :)

niin että kyllä ne voivat "vähäjärkisiäkin" olla. Ja lapsi tosiaan sai ensin autismidiagnoosin noin 3-vuotiaana (eli vähän lukemaanoppimisen jälkeen) ja myöhemmin kehitysvammadiagnoosin vielä päälle. Lukea hän osaa hyvin - puhua ei. Nyt on 21-vuotias ja kommunikoi ruutupaperilehtiöllä...

Varmasti suurin tekijä on tosiaan vanhempien esimerkki ja lapsen oma kiinnostus.



Sama juttu koskee monia muitakin taitoja, lapsi oppii kun vanhemmat ohjaavat ja lapsi on itse kiinnostunut.



Alle 6-vuotiaana lukemaan oppiminen ei siis ole todellakaan mitenkään poikkeuksellista, niissä maissa jossa mennään kouluun aikaisemmin, opetetaan lukemistakin.

Iso merkitys oli varmasti sillä, että kotona luettiin todella paljon kirjoja, monta kirjaa päivässä. Kukaan ei varsinaisesti opettanut lukemaan. Osasin lempikirjani ulkoa ja jossain vaiheessa vain tajusin kirjoitetun ja lausutun sanan yhteyden, en siis koskaan tavannut sanoja kirjain kirjaimelta vaan opin "tunnistamaan" sanat.

No, juuri koulussa olleessa allu-testissä todettiin keskivertoa paremmaksi. Lukee paljon kirjoja, vaikka on tokaluokkalainen. On verbaalisesti lahjakas.

Kirjoja luetaan paljon meidänkin perheess, kirjasto on toinen kotimme :-)

Ihan "normi" lapsi, kiinnostus kirjaimiin ollut jo pitkään ja osasi pohdiskelemalla kirjoittaa lyhyitä sanoja ennen kuin oppi lukemaan. Vielä on joskus hakusessa lukemisen ymmärtäminen:) Kai se on se kiinnostus...toinen lapsi ei voisi olla vähempää kiinnostunut aakkosista, hälle riittää kun osaa kirjoittaa nimensä ja lempinimensä:)

jossain vaiheessa vain tajusin kirjoitetun ja lausutun sanan yhteyden, en siis koskaan tavannut sanoja kirjain kirjaimelta vaan opin tunnistamaan sanat.

Siis voisin sanoa, että sellainen lapsi _voi_ oppia lukemaan aikaisin, jolle luetaan paljon. (Oma pian 6-vuotias lapseni ei vielä lue itse, vaikka olen aina lukenut hänelle paljon, mutten silti ole huolissani. :-)

Itse olen elämässä hyvin menestynyt kiel(t)en ammattilainen. Vaikea sanoa, onko ammatinvalintani seuraus siitä, että opin lukemaan aikaisin ja harrastin jo pikkulapsesta paljon lukemista ja kieliä, vai opinko lukemaan siksi, että olen jotenkin erityisesti kielellisesti lahjakas?

ei ole lukivaikeuksia niin näillä pohjilla lukemaan oppiminen sujuu varmaan aika normaalia reittiä. kielellisen tietoisuuden vahvistaminen toki auttaa asiaa.

Tyttö oli jo 4-vuotiaana verbaalisesti lahjakas, älykäs ja sanavalmis.Oppi puhumaan ennen kuin käveli kunnolla.On aina ollut mielikuvituksellisten tarinoiden sepittäjä.Silti ei osaa lukea vielä kunnolla.Ja ikää on nyt 8, on ekalla.

ei oikein voi luokitella älykkyystesteillä. Kommunikaation puutteet estävät usein älykkyyden mittauksen, samoin abtsraktien asioiden ymmärrys voi olla hyvinkin puutteellista - ja silti esim. matemaattinen logiikka ja avaruudellinen hahmotus huipputasoa.

Eli esim. Einsteinia pidettiin lapsena ja koululaisena vähäjärkisenä, mutta tuskin kukaan enää ajattelisi hänestä moista...

niin että kyllä ne voivat "vähäjärkisiäkin" olla. Ja lapsi tosiaan sai ensin autismidiagnoosin noin 3-vuotiaana (eli vähän lukemaanoppimisen jälkeen) ja myöhemmin kehitysvammadiagnoosin vielä päälle. Lukea hän osaa hyvin - puhua ei. Nyt on 21-vuotias ja kommunikoi ruutupaperilehtiöllä...

korreloi voimakkaasti myöhemmän koulumenestyksen kanssa.

Eikä kehitysvammainenkaan, on kyse ihan eri asioista.

Meidän kolmivuotias on kiinnostunut kirjaimista ja kyselee koko ajan, että mitä tuossa lukee? Hän osaa kirjoittaa oman nimensä tietokoneella, samoin äidin nimen ja isän nimen. On kyllä ilmeisesti kielellisesti lahjakas, alkoi jutella ensimmäisiä sanoja seitsemän kuukauden ikäisenä.



Emme ole kannustaneet häntä tähän ollenkaan, vaan hän on itse aloittanut kyselemällä. En halua opettaa häntä lukemaan, sillä kouluhan on sitä varten. Itse opin lukemaan viisivuotiaana, ja koin pientä turhautumista ekaluokalla.

Hän on kielellisesti erittäin lahjakas, samoin meidän 4- ja 5-vuotiaana lukemaan oppineet. Sen sijaan 6-vuotiaana lukemaan oppinut loistaa vain sosiaalisilla taidoillaan. Ai niin, kaikki muut ovat lahjakkaita kuvataiteissa paitsi esikoinen.

älykköjä, enkä edes lukenut lapsille paljon.



Eli kun isoveli meni kouluun ja opetteli lukemaan ekan syksyllä, pikkuveli 5v ja pikkusisko 3v opetteli uteliaisuuttaan matkassa.

Eivät ole mitään neroja tai muuta.