pahoinpitely

...etkä vain painanut asiaa villaiselle. tekijä täytyy saada vastuuseen eikä perheväkivaltaa tule sietää perheessä, jo sinun itsesi ja ennenkaikkea lastesi takia. lastensuojelulain mukaan lääkärin velvollisuus on tehdä perheväkivallasta ilmoitus lastensuojeluvianomaisille siis silloin kun perheessä on alaikäisiä lapsia. lastensuojeluviranomaiset puolestaan varmistavat että sinä saat apua tilanteeseesi ja että lapsia suojellaan kaikin mahdollisin keinoin. he todennäköisesti ottavat yhteyttä sinuun ja kartoittavat millainen perheenne tilanne on. he auttavat sinua ja lapsiasi nyt ja mahdollisessa tulevassa väkivaltatilanteessa pääsemään turvaan sekä ohjaavat miestäsi hakeutumaan avun piiriin. ota ihmeessä kaikki apu vastaan mitä saat sillä siten parhaiten autat ja suojelet lapsiasi. voimia sinulle!

pohdin pitkään mitä teen tilanteelle, vastaisuuden varalta päädyin lääkäriin ja hyvä varmaan niin. tilanne täällä kotona on rauhoittunut sikäli että pystymme jo jotenkuten puhumaan, en tosin ole uskaltanut kertoa miehelle lääkärissäkäynnistä, pitäisikö vai voiko se olla täysin oma asiani? jos kun lastensuojeluviranomaiset ottavat yhteyttä ottavatko he myös lasten isään?

lääkärissä käynnistä. jos tunnet tai aavistat että sen kertominen lisää väkivallanuhkaa on parempi olla kertomatta, toisaalta sen kertominen voi pysäyttää miehesi ja saa hänet ajattelemaan asioita. mutta siitä kertominen ei saa olla uhkaus tai ase miestäsi vastaan sillä silloin todennäköisemmin hän hermostuu. joskus rehellisyys on paikallaan, toisaalta kannattaa suojella itseä ja lapsia. hyvä jos tilanne nyt rauhoittunut. neuvoisin kuitenkin sinua tekemään itsellesi ja lapsillesi varasuunitelman, ota selville onko paikkakunnallasi turvapaikkaa tms. turvakotia, ensisuojaa johon voit mahdollisessa tulevassa uhkaavassa tilanteessa paeta turvaan. tai onko sinulla luotettavia ystäviä sukulaisia, joihin voisit turvautua. lisääksi kannattaa pakata pieni laukku valmiiksi esimerkiksi muutamaa yötä varten vaihtovaatteet, yms. ja laittaa sinne hieman pientä rahaa taksiin tms. ja tallenna taksin ja turvapaikan numero valmiiksi kännykkääsi, tällöin sinulla on turvallisempi mieli kun tiedät miten toimit seuraavassa tilanteessa ja jos tilanne äityy niin pahaksi ettei kotona ole enää turvallista olla. ja muista ennen kaikkea lasten suojeleminen ja turvaaminen.

siitä ottavatko lastensuojeluviranomaiset suoraan yhteyyttä mieheesi, en osaa tarkalleen sanoa. isommilla paikkakunnilla on lyömätön linja- nimisiä tahoja jotka ovat miehiä varten. tällöin he voivat ottaa yhteyttä mieheesi, he puolestaan saavat tiedot tietääkseni tiedot viranomaisilta. perheväkivata koskettaa koko perhettä joten koko perhettä autetaan.

olen ollut ls- töissä, sen verran voin rauhoitella sinua viranomaisten yhteyden otoista ettei niitä kannata pelätä he kyllä osaavat hommansa ja ovat yleensä hienotunteisia.

Vieläkö sinä hyvä ihminen mietit että JOS erotaan. Karista pölyt jaloistasi, varsinkin kun teillä on lapsia. Joka kerran lyö, lyö toisenkin kerran. Et kai halua lastesi elävän sellaisessa ympäristössä?

karkkkki:

kävin lääkärissä eilisen pahoinpitelyn vuoksi. halusin lääkärintodistuksen ihan siltä varalta että jos tulee huoltajuuskiistaa. jos erotaan. lääkäri sanoi että heidän kuuluu tehdä raportti lastensuojeluviranomaisille. en saanut selvyyttä mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

onneksi nukkuivat kun tämä tapahtui. mutta niin vaikeeta. kun on minussakin syytä. mies sanoo että provosoin. ja provosoinkin. mutta eihän se oikeuta käydä toiseen kiinni. mutta silti. suoranaisia lyöntejä ja iskuja ei kohdistunut minuun, repimistä raapimista ja retuuttamista. pelännyt en ole koskaan. mutta onhan se väärin. tässä on vaan sisällä ja en osaa katsoa ulkopuolelta tilannetta. ja kun mies ei edes ole osoittanut mitään katumusta. tai pyytänyt anteeksi. tai sanonut että se ei koskaan toistu. ja minä hölmö nyt ilmeisesti olen antanut miehen ajatusten vallata pääni ja ajattelen että jos olisin käyttäytynyt toisin mitään ei olisi tapahtunut. ja toisaalta tiedän että vaikka sanoisin mitä minun fyysisyyttä on kunnioitettava. en tiedä miten tässä asiassa edetä. odottelen ehkä sosiaaliviraston yhteydenottoa josko pääsisi keskustelemaan. tässä kun helposti käy taas niin että jatketaan elämää ihan kun mitään ei olisi tapahtunut. kunnes tulee taas riita ja siinähän sopiva hetki tuoda esille edelliset patoumat.. kierre on valmis.

säälittää mies miten se voi olla tajuamatta mitä se tekee mulle, ihmiselle jota pitäisi rakastaa. ilmeisesti sulkee todella pahoinpitelyn pois mielestään, sanoikin että hän vaan piti minusta kiinni etten tee tuhoa???sairasta ja sairasta sekin että ajattelenkin että oliko se sitten niin. liioittelenko minä tätä asiaa. aargh.

tosi tuttua tekstiä monien lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ihmisten kokemuksista.



Minusta te tarvitsette nyt molemmat pikaisesti ulkopuolista apua. Sinä ajatustesi selvittelyyn, mies väkivaltaiseen käytökseen ja te parisuhteeseen, jos aiotte sitä vielä pystyä jatkamaan (ja sinuna minä miettisin tätä viimeistä pykälää tosi hartaasti, myös sen kannalta, että miehesi on tunnustettava tekonsa itselleen, haettava apua ja haluttava tosissaan tarttua ongelmiinsa ennen kuin asia voi mihinkään muuttua).



KOSKAAN mikään kielellinen provokaatio ei ole syy käydä fyysisesti käsiksi. Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö provokaatiota olisi voinut tapahtua ja etteikö se olisi voinut tuntua miehestäsi pahalta. Mutta hänellä EI ole oikeutta käydä sinuun käsiksi, ei retuuttaa, ei ruhjoa EIKÄ edes pitää kiinni vasten sinun tahtoasi. Se, ettei hän lyönyt nenääsi tohjoksi tai aiheuttanut mustaa silmää tai viiltohaavoja tai keskenmenoa ei ole syy väheksyä hänen käytöstään, ei hänelle eikä sinulle.



Soita heti maanantaina itse joko sosiaaliviranomaisille tai vaikka aluksi Naisten linjan puhelinpalveluun: ma-pe 16-20, 0800 02400 (www.naistenlinja.com) ja juttele asiasta, keskustelemalla saat ehkä selvyyttä ajatuksiisi tai ainakin tietoa siitä, miten voit toimia ja mistä saatte lisää apua.



Tsemppiä! Vaikka tiedän, että itseään syyttää tosi helposti tapahtuneesta varsinkin kun ollaan oltu riidan keskellä, muista, että se ei ole sinun syysi, ei vaikka olisit sanonut mitä.

karkkkki:

pohdin pitkään mitä teen tilanteelle, vastaisuuden varalta päädyin lääkäriin ja hyvä varmaan niin. tilanne täällä kotona on rauhoittunut sikäli että pystymme jo jotenkuten puhumaan, en tosin ole uskaltanut kertoa miehelle lääkärissäkäynnistä, pitäisikö vai voiko se olla täysin oma asiani? jos kun lastensuojeluviranomaiset ottavat yhteyttä ottavatko he myös lasten isään?

että tarkoitatko pieksäjäsi olevan eri henkilön kuin lastesi isän?

Jos näin on, voin vain toivoa että osaat lähteä ja osasit tai et, että

isälle todellakin kerrotaan. Se kerrotko lääkärissäkäynnistä vai et on todellakin oma asiasi, jos kaipaat lisää kyytiä niin kehittele

kaikin mokomin salaisuuksia.

mies oli pahoillaan lääkärissäkäynnistä siis siksi kun tein sen kysymättä häneltä. siitä olisi pitänyt voida neuvotella. olen siis valinnut " kovan linjan" eikä hän pysty luottamaan minuun enään..

karkkkki:

siitä olisi pitänyt voida neuvotella. olen siis valinnut " kovan linjan" eikä hän pysty luottamaan minuun enään..

tästä lähtien hän voi aina vedota siihen, että SINÄ petit hänen luottamuksensa. Ja koska SINÄ teit ensin väärin, niin...

Ja siinä vaiheessahan voidaankin unohtaa kaikki ruhjomiset. Tuskin lääkäriinkään olisit mennyt, ellei jälkiä olisi lainkaan. Jälkiä tehdäkseen pitää taas ihan oikeasti nostaa se käsikin.

Eräässä tuntemassani tapauksessa nainen puolusteli sikamaista käytöstään vuosikausia kahdella asialla: toinen oli se, ettei mies " käyttäytynyt kunnolla synnytyssalissa" . Toinen oli se, että mies oli työnantajayrityksen konkurssin yhteydessä ollut 3kk vailla vakituista työtä. Nämä olivat hänen mielestään merkkejä siitä, että hänen ei enää tarvinnut olla liitossa uskollinen tai ylipäätään edes ystävällinen. Kuka tahansa ulkopuolinen pystyy näkemään väitteiden omituisuuden; toisen osapuolen " virhe" oikeuttaa vuosikausien piinaamiseen.

Sama teillä.

Mun eksäni oli myös tuollainen virheiden laskija. Omat virheet eivät olleet mitään, koska nekin todennäköisesti olivat vain seurausta " pakon edessä toimimisesta" . Toisen virheet taas koko maailman kaatavia, ja niihin voi palata uudestaan ja uudestaan, niiden oikeuttaen vaikka mihin.

Miehesi ongelma tekee kyllä yhdessäolon ja asioiden selvittämisen melko mahdottoman oloiseksi.

olisiko hän suhtautunut myönteisesti ja ymmärtäväisesti siihen, että haluat käydä lääkärissä hakemassa todistuksen siitä, että hän on pahoinpidellyt sinua?



Veikkaukseni on, ettei olisi lääkärissä tullut käytyä vaan hän olisi saanut sinut " odottamaan ja miettimään" kunnes mitään näytettävää ei olisi ollut jäljellä.



Olen edellisen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla: miehesi on paniikissa, pelkää tulevaisuutta ja tekojensa seurauksia ja yrittää ratkaista asian ihan perseestä olevalla tavalla, manipuloida sinua ottamaan syyllisyyden itsellesi, jotta hänen ei tarvitsisi kantaa seurauksia. Mutta juuri se, että hän kasvaa aikuiseksi ja todella ottaa ne seuraukset kannettavakseen, on liittonne jatkumisen ehdoton edellytys.



Nyt on sellainen hetki, jossa sinun on todella yritettävä pysyä kovana ja muistaa, että sinä olet se, jota on kohdeltu kaltoin ja miehesi se, jonka on otettava teoistaan vastuu. Ja jos hän ei siihen pysty vaan yrittää jatkossakin sysätä syyn sinun niskoillesi, sinun on tehtävä asiasta omat johtopäätöksesi ja häivyttävä hyvän sään aikana.



Voimia!

tuskin olisin mennyt tekemään ilmoitusta jos asiasta olisi keskusteltu. nyt kun sanoi että hyökkäsin häntä vastaan, tai että häntä vastaan on nyt hyökätty näin rajusti. että minä saan viedä asian loppuun asti ihan vapaasti. niin surullista kun todella haluaisin hänelle apua ja meille yhteisesti jotta voisimme tehdä tälle suhteelle vielä jotain. ei tuntunut ymmärtävän ainakaan siis vielä, nythän on eletty hiljaiseloa. en vaan haluaisi luovuttaa helpolla. todellisuudessa jos hän olisi pyytänyt anteeksi tai katunut aamulla tekoaan tmv niin varmasti olisin tyytynyt siihen. toisaalta onneksi ei tehnyt niin sain rohkeutta tehdä itse jotain. mutta niin sitä ajatukset pyörii, itsesyytöksiä ja jossittelua. vaan kiitos rohkaisevista kommenteista, kyllä sen tiedostan että minä olen uhri ja miehen täytyy ottaa vastuu tekemisistään. toivottavasti päästään tilanteessa eteenpäin.

" häntä vastaan hyökätty näinkin rajusti" . Sitä saa mitä tilaa, ois pitänyt näppinsä irti sinusta.



Minä olen myös sitä mieltä että mikään puhe maailmassa ei oikeuta käymään toiseen käsiksi.

Onneksi ei ollut lapsia, jostain kumman syystä en vaan halunnut niitä hänen kanssaan tehdä :)



Ihan totta, kun käy käsiksi kerran, käy toisenkin. Ja kolmannen. Ei se lopu. Lähde. Heti. Ihan lastesi takia. Jos olisit siellä yksin miehesi kanssa, voisit EHKÄ vielä jäädä, silloin se olisi oma asiasi. Mutta nyt on ajateltava lapsia.



Parisuhdeväkivalta alkaa tuommoisesta syyllistämisestä ja psykologisesta alistamisesta. Mies haluaa saada sinut uskomaan, että alunperin vika on oikeastaan SINUSSA. On siis SINUN vikasi, että mies lyö tai käy kiinni. EI, SE EI OLE SINUN VIKASI. Älä usko, kun sinulle sanotaan, että sinä olet provosoinut miestä niin, että hänellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin väkivalta.



Toivotan sinulle ja lapsillesi kaikkea hyvää,



nallukka06

(nyt hyvässä parisuhteessa, ihanan pienen pojan onnellinen äiti)

ettei aloittaja vain olisi eksäni kanssa...



Mietis nyt ihan oikeasti, tuoko on se mitä elämältä haluat? enemmän tai vähemmän jatkuvasti pelko perseessä että sanot tai teet jotain väärin ja taas tulee turpaan... ajan kuluessa sinusta tulee (ellei jo ole tullut) lapanen, joka alitajuisetsi myötäilee miestään kaikessa jotta välttyisi konflikteilta. Eipä ole ihmisen arvoista elämää eikä lapsetkaan saa kovin tervettä mallia normaalista parisuhteesta tai keskinäisestä kunnioituksesta.



Ratkaisu ei ole helppo, mutta ei se siitä pitkittämällä parane. Suosittelen vahvasti että aloitat uuden elämän...