Vilkas 3-vuotias
Hei!
Kyselisin mikä on normaalia vilkautta ja mikä ylivilkkautta?
Meillä poika 3v ja mun mielestä vilkas ja rasittava. Varsinkin jos outoja ihmisiä , kerhossa ym.
Kerhossa ei jaksa istua paikallaan kun loruhetki vaan hyppisi, pomppisi ym. karjuu kun kiellän ja lyö. Ei jaksa kuunnella satua pitkään, tänäänkin kerhossa yritti repiä verhot alas. Saattaa vaan juosta, pomppia sohvalla, karjua, riehua ihan hirveesti. Jaksaa kyllä tehdä palapelejä, piirtää y. ulkona leikkii hyvin, sielläkin kyllä juoksee ja kiipeilee.
Hoidossa, on pph:lla kolme pvää viikossa on kiltti, ei temppuile, on hoitoädin kanssa kerhossa nätisti. mutta kotona ihan kamala. Olen aika poikki kun en saa kuria. Ruokapöydässä syö toisinaan kiltisti, tosinaan pelleilee--> joutuu pois pöydästä.
Yö- ja pväunille nukahtaa hyvin itsekseen. Nukkuu yöllä 10-11h ja pvällä 2h, päivärytmi on säännöllinen ja ulkoillaan paljon pvässä. Tosinaan on aivan enkeli mutta viime aikona ollut aivan kamala. Miltä teistä kuulostaa? Sylisssä ei kauaa jaksa olla vaan rimpuilee pois ja karjuu jos ei pääse.
t. manteli ja poika 3v 3kk
Kommentit (2)
Meillä oli syksyllä aivan samanlaista kolmivuotiaan pojan kanssa. Hoidossa on kuin enkeli, mutta kotona oli aivan katastrofaalista.
Minä yhdistin kyllä tottelemattomuuden ja vilkkauden siihen, että itse vanhempana en huomioinut lastani tarpeeksi. Olen vuorotöissa ja rytmit ei aina ole niin säännöllisiä. nyt kun kantapään kautta taas oppinut että lapsi tarvitsee huomiota ja yhdessä tekemistä sekä selkeät säännöt.
Yhteistä tekemistä ja kunnon kuri. Meillä ainakin huomaa heti, jos liikaa lepsuilee että poika on taas vilkas, lyö potkii ja riehuu.
Tosin ei nyt tarvitse mitkään armeija säännöt olla, mutta molemmilla vanhemmilla on hyvä olla selkeät ja yhteisesti sovitut säännöt.
Usein huomasi, että minä kiellän ja isi antaa luvan tai muuten toisinpäin.
Jäähypenkkiä piti käyttää monta kertaa päivässä, nyt tarvitsee todella harvoin. Pelkkä uhkaus yleensä riittää.
Tuli nyt pikainen vastaus kun on kiire, mutta yritän illemmalla uudelleen.
Meillä tämä ainakin oli vain yksi vaihe pojan rajojen koettelussa ja nyt onneksi on hieman rauhallisempaa, vaikkakin erittäin vilkas edelleen on, mutta nyt sentään tottelee ja aggressiivinen käytös on poissa.
Varsinaiseen kysymykseesi en osaa vastata. Alle 5-vuotiaille kun ei varsinaisia ylivilkkausdiagnooseja tehdä. Ja sitäkin on niin monen asteisena, voi olla pelkkää ylivilkkautta tai sitten siihen voi liittyä myös tarkkaavaisuushäiriötä.
Minusta on kuitenkin hyvä merkki, jos poika hoidossa ollessaan käyttäytyy hyvin. Silloin ei luultavasti ole ainakaaan kovin vaikeasta tapauksesta kyse, vaikka äidillä voi hermot mennäkin. Ylivilkkausdiagnoosin tekemiseen kun liittyy oleellisesti se, miten lapsi käyttäytyy ryhmässä, koska ryhmätilanteessa hankaluudet usein vasta tulevatkin esiin, kun ympäristössä on liikaa häiriötekijöitä.
Perhepäivähoitajallekin voi pyytää kiertävän erityislastentarhanopettajan katsomaan juuri tuota ryhmässä toimimista, mutta jos poika käyttäytyy hyvin hoidossa, siihen ei liene tarvetta. Me saimme valitusta lapsen käytöksestä myös perhepäivähoitajalta. Itse asiassa nyt päiväkodissa on mennyt paremmin, luultavasti siksi että vilkkaalle lapselle on siellä tarjolla enemmän virikkeitä.
Oli sitten kyse oikeasti ylivilkkaasta lapsesta tai muuten vaan normaalia vilkkaammasta " rajatapauksesta" , niin samoja kasvatusmenetelmiä voi soveltaa. Eli säännöllinen päivärytmi ja mahdollisimman vähän kiellettäviä asioita (niistä kiellettävistä sitten ollaan ehdottoman tiukkoina). Jos koko ajan saa olla kieltämässä, niin kotiin tulee helposti negatiivinen ilmapiiri, eikä kukaan jaksa totella jatkuvia kieltoja. Vältetään tilanteita, jotka aiheuttavat vilkkauden lisääntymistä (esim. liika tv:n katselu, liian paljon rutiineista poikkeavaa ohjelmaa). Jos jonain päivänä ollaan jossain menossa, niin sitten seuraava rauhoitetaan jne.
Esim täältä voit katsoa millaisia oireita ADHD-lapsilla esiintyy:
http://www.adhd-liitto.fi/ADHD.htm
Pikkulapsilla osaa oireista voi olla vaikea todeta ja toisaalta osa voi liittyä ihan normaaliinkin alle 5-vuotiaan käytökseen.
Tsemppiä! Vilkkaissa lapsissa on omat haasteensa, vaikkei vilkkaus ihan diagnoosiin asti yltävää olisikaan!