2 vuotiaan puhe

että miltei tuntuu pahalta vastata, kun juuri puhe meillä on ollut niin hurjan hyvässä kuosissa, mutta 2-vuotiaan pitäisi (neuvolantädin mukaan) osata sanoa muutama sana niin että ulkopuoliset ymmärtää ja jokunen lyhyt lause, vaikkapa vauva nukkuu tms.

Mutta meidän tyttö kyllä jo 2-v puhui aivan ymmärrettävää kieltä, paitsi r-äänne puuttui. 2,5-v puhuu jo pitkiä monimutkaisia lauseita ja imperfektiä, sivulauseita ym. Esim ensin mennään nukkumaan, sitten kun mä herään , puen ton perhospaidan päälle ja menen keinumaan yms.Mutta korostan: hän on edellä puheenkehityksessä, joten vertailla ei kannata - varsinkin pojat saattavat olla puheen suhteen hiukan tyttöjä hitaampia.



Jos 2-v ei puhu yhtään ymmärrettävää sanaa, neuvola puuttuu siihen varmaan.

tyttö 2v ja 2kk. Sanoo muutaman 3 sanan lauseen. Puhuu monesta asiasta

ekalla tavulla esim. pa=pallo. Sanoja on noin 70 (sisältää myös ekatavu sanat) ja ehkä n. 20:stä sanansta saa ulkopuolinen selvää. Neuvolan täti haluaa meidän 2 1/2 vuotiaana käymään neuvolassa jos ei ole alkanut puhua niin sitte puheterapiaan.

Meidän poika on tässä asiassa ollut edistyksellinen ja on puhunut jo pitkään. Ekat sanat tuli vuoden iässä muistaakseni ja tuossa 1,5-vuoden tienoilla tuli jo parin sanan " lauseita" . Ennen 2-vuotta poika puhui jo " täysin" , siis kuten nyt näin pieni voi. Pitkiä monen sanan lauseita siten, että vieraampikin ymmärtää. Ikää nyt 2v2kk.



Vähemmän puhuviakin tiedän olevan ja ovat ihan normaaleja;) Meidän poika puolestaan lähti vähän myöhemmin liikkeelle sitten.

käyttää r:ää ja toisinaan sihahtaa puheessa.

Paljon puhetta... elokuussa sanoi mm " kato mä en pääte täältä."

Syyskuussa; " kaikki lappet ittuu tohvalla" " Mä haluun näin pikkän pipaRin"

Sen jälkeen en ole muistanut seurata puhetta että mitä uutta on oppinut.

Eli hyvin ymmärrän ja varmaan vieraammatkin, kun hetken tutustuvat.

Poika oppi aikaisin kävelemään...ja on siitä lähtien ollut liikkeessä.

Onneksi on kiinnostunut kirjoista, niin saa hetken levähtää. ;)

Hän menee kooltaan yli kolmevuotiaasta.

Odotin viimeisilläni pikkuveikkaa tytön 2v synttäreiden aikoihin, ja muistan miten tyttö kyseli esim. " Joko mun pikkuveli on syntyny? Miksei oo? Milloin se sit syntyy? Pikkuveli, tule jo! Sit kun mun pikkuveli syntyy mää oon isosisko! Mä oon hirveen iso! Sit kun vauva nukkuu niin mää oon i-h-a-n hiljaa (ei muuten ollut...). Sit mää annan sille tutin kun se itkee ja haen uuden vaipan ja vien märän vaipan pois" , jne. Lauloi ja riimitteli myös itse, esim. " Ihhahhaa ihhahhaa hepo hirnahtaa, ihanaa ihanaa pian tulee vauva vauva!" .



Isän kotikieltä osasi saman verran kuin moni ikätoveri ainoaa kieltään. Siis useampia yksittäisiä sanoja, muutamia sanapareja (saisinko vettä, tms), ja 1-2 kolmisanaista tai pidempää lausetta.



Ensimmäiset sanat tyttö sanoi 8 kk iässä. Itse opin myös puhumaan aikaisin, yksivuotiaana puhuin jo kunnon lauseita. Tyttö on tullut äitiinsä :)



Poika onkin sitten pudonnut vähän kauemmas puusta, ikää 11 kk ja ainoat sanat ovat äiti, koka (Coca-Cola!) ja titi (Ti-Ti Nalle, siskon suosikki). Mutta eiköhän tuokin ennen pitkää puhua pölpötä.



Kaverin poika ei sanonut kaksivuotiaanakaan vielä juuri mitään, ja nyt kun on 3 v ja risat niin puhe on samalla tasolla kuin niiden, jotka jo kaksivuotiaana puhuivat hyvin. Puheen kehitys on ollut huimaa, kun pääsi kunnolla käyntiin.

poika puhuu kyllä paljon, käyttää imerfektiä ja päätteitä (esim.palloJA), laskee numeroita ja käyttää neljän sanan lauseita, keksii myös mielikuvitusjuttuja - *** asuu linnassa - (heh heh, asuisikin :))



R puuttuu ja s ei tule jos sana alkaa s:llä, muuten kyllä.

Meidän 2 v 1 kk tyttö sanoo vain yksittäisiä sanoja. Sanavarasto laajenee kyllä päivittäin, muttei ole vielä yhdistänyt kaksi- tai komisanaisiksi lauseiksi. Tosin eilen sanoi isi anna, että kait tuo oli eka kaksisanainen? :) Omaa juttua piisaa kyllä ja ymmärtää kaiken, mitä hänelle sanotaan. Ensimmäisen sanansa sanoi vasta lähes 1 v 9 kk-ikäisenä.

eli esikoinen tuossa iässä puhui jo ihan kunnolla, paljon sanoja, pitkiä lauseita, keskustelua. Ainoa mikä puuttui oli r-äänne (sen oppi sitten 4vuotiaana).



Kuopus taasen puhui 2-vuotiaana ehkä pari sanaa! Omia sanontoja ja äänteitä oli hirveästi, minä ymmärsin kyllä mitä lapsi tarkoitti kun vettä halusi, mutta muut ei sen vertaa. 2v-neuvolassa asiaa pohdittiinkin, mutta koska oli niin, että lapsi ymmärsi kyllä mitä hänelle puhutaan, toimi ohjeiden mukaan, pyrki kommunikoimaan vaikka sanat puuttuivat, päädyimme odottamaan vielä.



Saimme kehoituksen palata asiaan ylimääräisellä käynnillä 2,5 vuotiaana josko sanoja ei olisi vielä alkanut tulla. Meni se vajaa puoli vuotta ja lapsi alkoi puhumaan. Sanojen tahti oli huimaava ja kommunikointi helpotti hetkessä. Hauskinta on että lapsi välillä puhuu asioista joita tapahtui tuolloin kun hänellä ei noita sanoja ollut!



Eli olen sitä mieltä että lapsi tarvitsi vain sen ajan kypsyäkseen siihen puheeseen. Muutenkin mielestäni samaan aikaan osui iso kehityshyppäys, lapsi oppi täysin kuivaksi, pukemaan kunnolla ja muutenkin jotenkin " isommaksi" taidoiltaan ja tiedoiltaan.