*** Maaliskuun alkua SYYS-04 ***

Sellaista on, kun joutuu kesken kaiken hoitamaan työasioita :-)



Oletpas Ynis ollut reippaana työhuoneen kanssa, mutta niinhän se on, että kun inspis iskee niin saa paljon aikaan kun ryhtyy toimeen!



Rosan vointia olen minäkin huolestuneena käynyt kurkkaamassa. Lilallakin on paljon asioita ollut hoidettavana, mutta ikipirteänä olet kaikenlaista sinäkin jaksanut - vielä synttärit ja tarjoilut samaan syssyyn. Ihailen jaksamistasi!



Me ulkoilimme ja liikuimme viikonloppuna yllättävän paljon. Tuntuu, että yleensä jos jotain suunnittelee, niin juutumme vaan kotinurkkiin. Typy pääsi pitkästä aikaa leikkimään ystävänsä kanssa. Tytöt olivat kummatkin odottaneet tapaamista ja sitten ujostelivat kun viimein pääsivät yhdessä leikkimään.

Tällä kokoonpanolla olemme muuten olleet Junibackenilla ja melkoista vauhtia tytöillä siellä riitti. Nyt olemme taas yhteistä laivareissua suunnittelemassa, kummatkin tytöt kun tykkäävät siitä ja vanhemmillakin aika kuluu.



Velvollisuus kutsuu taas.



Keilin

Lila, muistaakseni sävy J480, Tikkurilan Symphony-sarjasta.



Olen tuusan nuuskana. Kädetkin on ihan kipeät ja koneella pitää jaksaa päivä vääntää. Nukuinkin huonosti, kun olin jo liian väsynyt fyysisesti. Mutta eiköhän tänään pidä vähän jatkaa ja alkaa raivata tavaroita paikoilleen:)



T: Ynis

Ihanaa, olen koko päivän ollut tekemättä mitään järkevää. Laiskotellut vain, käynyt koiran kanssa pitkällä lenkillä (ihana ilma, -10 pakkasta ja lunta tullut lisää). Mies on tämän ja huomisen päivän sairaslomalla ja olemme pelailleet Canastaa, kun Antsa on ollut päiväunillaan ja isommat menossa kavereillaan.



Vielä monta päivää lomaa :)



En haluakaan suunnitella mitään, niin tämä tuntuu vielä pidemmältä..............................



Mukavaa viikkoa muillekin!

Palaan, jos jaksan näppikelle raahautua ;-)



Kaikki paitsi laiskottelu on turhaa...

Saaaaaaamuska♥

Normaalia hankalampi sellanen.Viikonloppuna iski kamala räki ja kurkkukipu,mutta toinen työkamu lomalla ja toinen mahataudissa joten töissä on oltava ihan pakosti :-/ Aamulla sain yhdeltä isältäkin arvostelevan kommentin että olen flunssassa-joo,olen mut mikäs teet jonkun siellä on oltava töissäkin.



Päästiin eilen pulkkamäkeen.Typy on oottanu ja oottanu et lunta tulis.



Lähetää viel ostaa digiboxia.Huomattii eilen et äänittävä dvd ei jotenki ymmärrä digiajan päälle ja ei äänitä yhtään mitään,joten äänittävä boxi nyt hankittava..En ole hirveen tv-riippuvainen,mut tarpeeks kuitenki;-))



jatu

joten jotain.



Hiihtolomalla tehtiin tosiaan pikkureissuja, mutta otin myös aikaa ompeluun. Jotain olen saanut valmiiksikin, mutta kyllä mä aika tumpelo olen, joten aikaa kuluu. Mutta projekti jatkuu silläkin uhalla, että täällä vallitsee välillä aikamoinen kaaos. Iika on oikein kova tutkimaan kaikkea, kiipeämän joka paikkaan ja levittelemään tavaroita. Toki nämä jutut sujuu myös muilta.



Jaksamisia kaikille!



Laittakaahan ees pikakuulumisia!



Kylläpä Ynis on ollu ahkerana!



Mimmu k. Vieläkö peukutetaan, vai koska selviää?



T@hti

Tytöt nukkuu, Nekku vastusteli, mut onneks nukahti. Kuudelta aamulla heräs ja oli jo ihan kiukkuinen ja raivokas. Täällä on nyt sitten lunta ja vähän pakkasta. Nea pääsee illalla vielä takapihalle pulkkamäkeen.



Mini syö hyvällä ruokahalulla quinoapuuroa, toivon niiiiiiiiiiiiin, että maha kestäisi! Ei ainakaan vielä ilmavaivoja tms. Pää on ihan tyhjä, yö meni saman kaavan mukaan, herätykset ½-1 tunnin välein. Krooh.. Nyt vielä lehden pariin sohvalle, ennen kuin tytöt pitää herättää..



Enkeli1 ja Nea+Mini



BÖÖ-kierros käynnistyi nyt!!! Kuka ilmottautuu seuraavaksi!? :)

Böö vaan!



Arvatkaa miltä näyttää tyhjä huone jossa vastamaalatut seinät ja puhtauttaan kiiltävä lattia?



Vastaus: Siltä, että tekee mieli laittaa ovi kiinni ja kieltää ketään viemästä sinne yhtään tavaraa:) No, kohta se on rojua täynnä:)



T: Ynis

On ollut kiirusta, kun on työpäivät pitkiäkin ja viikonloppuna olin vetämässä leiriä.



Nöösä valitti juuri korvakipua (sama korva kuin kaksi viikkoa sitten), kait se on taas käytävä näyttämässä lääkärille. Täytynee soittaa meidän allergialääkärillekin ja kysyä neuvoa. Kurjaa!



Kipua riittää itsellekin. Kunpa jo tulisi aika neuromodulaatiotestaukseen. Lisäksi olen käynyt pelkojeni sun muun kimppuun. Kohti eheämpää olemusta siis matkalla, kun vielä tuo terveellisempi elämäntapa juurtuisi... ;)



Kiitos Kukkuu tsempityksestä! Nyt jännittää. Mitä jos en pääse edes haastatteluun? Toisaalta sain rohkaisevan spostiviestin tärkeältä taholta. Ehkä toivoa siis on, kunpa vain toteutuisikin...



Lilan perheeseen voimia ja jaksua! Toivottavasti pikkuinen Rosa pärjää ilman lääkityksiä edes jotenkin. Halauksia!



Kädet ristissä kyynärpäitä myöten, että Enkelin perheeseenkin löytyisi yörauha ja quinoa sopisi!



Jatulle paranemista ja jaksua töihin!



Täytyy lopettaa, koska sain ajan neitokaiselle korvatutkailuun. Smuik!



-Mimmuli

Tai siis minähän en ole lomalla, vaan koko muu perhe on. Esikoinen vietiin mummolaan lomailemaan, mies on sitten loppuviikon kotona ja lasten lisäksi hoitaa myös naapurin koiraa, jonka oma perhe lomailee. (Mitenkähän tuo nyt liittyi taas asiaan...?)



En ole koskaan kärsinyt migreenistä, joten en tiedä millaista se pääkipu on. Mutta monena päivänä on minulla särkenyt päätä, mikä on tosi harvinaista minulle. Yleensä käytän särkylääkkeitä tod vähän, nyt olen joutunut ottamaan useampana päivänä Burana-Panadol -cocktailin päänsärkyyn. Johtuneeko sitten kireällä olevista hartioista tai sitten näkö on huonontunut ja silmälääkäri kutsuu...?



T@hti, peukuttele vielä vaan, mitään ei ole vielä kuulunut... Lienekkö sitten hyvä vai huono merkki...? Veikkaisin sitä jälkimmäistä... :( Mutta jos ja kun kuuluu, tulen kyllä ilmoittelemaan siitä teille heti ensimmäisten joukossa.



Neitillä ei ollut sitten korvatulehdusta ja keuhkotkin olivat siistit. Sitkasta on tämä virustauti. Edelleen räkä valuu ja kovasti yskii, mutta kuumetta ei ole enää. Onneksi!



Käytiin tänä aamuna luistelemassa. T syyspoju oli kyllä kerrassaan niin hurmaava, kun hän isoveljen kanssa kiekkoili. Kyllä oli mamma sitten ylpeä :)



Mutta nyt menen vielä alakertaan. Ihmeen paljon pyykkiä saa sotkettua viisi henkilöä kahden vuorokauden aikana. Reisussa rähjääntyy näköjään!



Voikaa hyvin ja sori oma (.)



Mimmu

Oltiin esikoisen ja keskimmäisen kanssa katsomassa Annan ikärajatonta konserttia :-) Olimme vip-aitiossa ja siellä meillä ja muilla limukkaa ja pientä purtavaa. Muuten en olisikaan vielä lapsia konserttiin päästänyt. Katsojia oli runsas 1000 ja alhaalla kyllä näytti tungosta olevan. Mies olisi halunnut Antsan kanssa tulla mukaan, mutta en todellakaan antanut vielä syyspienokaisen mukaan tulla. Ehtii kyllä parin-kolmen vuoden päästäkin. Ihan mukava konsertti. Anna otti lapset ja nuoret todella hyvin. (Ihan eri lailla, kuin A.Koivunen viime viikolla kuulemma). Lapset tykkäsivät. Mukana oli pari parasta kaveriakin ja tyttö-keskimmäisen vein siltä vielä mukana olleen kaverinsa luokse yökylään. Kylläpä oli tytöillä hauskaa. Hauskaa oli konserttiin valmistautuessakin, kun yhdessä tytön kanssa lakkailimme kynsiin hopean väriä :)



Mukavaa viikon jatkoa kaikille!



Saamuska♥

Ei oo taas ehtinyt kirjoittelemaan.



Sunnuntaina meni koko päivä pennun näyttelyssä. Veeti onneks oli vanhemmillani hoidossa. Ei ois siellä millään jaksanut olla. Venla jaksoi hienosti mukana olla. Ja kaikkien koirien kimpussa hääriä. Oli onnessaan kun sai olla huomion keskipisteenä ja alkoikin sitten näytellä muille kuinka katsoo koiramme hampaat. Hienosti meni näyttely koirallamme, arvostelu oli tiukalta tuomarilta todella hyvä. Oli VSP= Vastakkaisen sukupuolen paras ja sai KP.n= kunniapalkinnon. Voitti nuorimpana narttuna kaikki vanhemmat. Kyllä oli mamma, kasvattaja, handleri ja kaikki ylpeitä meijän pikku ruttunaamasta.

Nyt noita näyttelyitä onkin sitten pitkin kevättä.



Huomenna pitäis mennä jumboon käymään ostoksilla. Lapsille pitäis kevät vaatteita ostella. Ja itsekkin kaipaisin uusia vaatteita.



Venlan sanavarasto on jo varsin laaja. Ihanaa kun neiti höpöttää kaikkea. Lempisana on Ei. Sitä jaksaa hokea koko ajan. Ja kova neiti on komentamaan.



Nyt laittamaan Veetin haalari ym aamua varten valmiiksi.



Öttis ja nukkuvat lapsukaiset

Mut söinpähän pari pullaa ja uutta mintunmakuista Viennettaa. Auttakaa. Tää mun syöpöttely on järkyttävää!! Lähistölle on avattu pari uutta kuntosalia, mut en oo koskaan tykännyt kuntosaleista. Epätoivoisena vaan selailin sivustoja. Ja kuntolaitekin meille ostettiin huuto.netistä. Totuus taitaa vaan olla se, et mä oon niin uupunut, et kokisin lopullisen romahduksen, jos alkaisin tän väsymyksen keskellä tosissaan treenaamaan. Tarkoitan, et pitäis perusasia -uni- olla ensin kunnossa, ennen kuin sellaista suunnittelen.. Ois vaan niin ihanaa, et jaksais liikkua ja sais nukkua..nukkua..nukkua... Illalla alkoi taas tunnin välein-kidutus ja aamulla puoli kuusi en enää nukkunut, niskaan sattui, Mini pyöri levottomasti.



Mies on saikulla. Taas. Selkä meni taas ihan rikki, kun eilen istui töissä 1½tuntia työnohjauksessa. Että näin. Lääkettä kuluu ja alkaa oikeesti hirvittää, kun maksa-arvot juuri ja juuri viitearvojen sisällä. Mitä sitten, kun maksa ei enää kestä??



Öttis, onnittelut koiran menestyksestä! :)



Saamuska, kiva että oli mukava konserttireissu! :)



Tänään on ihanan aurinkoinen ilma. Miehen kanssa tänään puitiin paljon asioita, tätä meidän tilannetta ja sitä, et ei ois koskaan uskonut, millaiseksi elämä muuttuu kun saadaan lapsia. Toiveissa oli jotain ihan muuta ja nyt mennään jaksamisen äärirajoilla. Mietittiin sitä, että tässä riisutaan kaikesta omasta voimasta, omista kyvyistä, omasta jaksamisesta. On mennyt miehen terveys, monet ystävät, uni, unelmat. Ei pysty ajatella kuin että jaksaa iltaan asti, jotta pääsisi nukkumaan ja sekin on vain harhaa, koska unesta voi vain haaveilla. Tuntuu, että ne asiat, jotka olleet tärkeitä/itsestäänselviä, on otettu pois. Ja nyt rämmitään eteen päin viimeisillä voimilla.. Ja kun mieheni kanssa mietittiin kaikkea tätä, todettiin, että silti on käsi, joka meitä kannattelee. Se on lempeän Vapahtajan käsi. Hän kuiskaa: " Tulkaa minun luokseni te kaikki työn ja kuormien uuvuttamat, Minä annan teille levon" (evankeliumista). Vaikka sydän on ollut täynnä kysymyksiä, suuttumusta ja pettymystä, enkä ymmärrä kaikkea, mulla on se käsi, joka pitää kiinni, joka ei hylkää. Ei koskaan. Ilman sitä, ei minulla olisi mitään.



Keskustelun aikana tuli itkettyä paljon. Katselin Minin pyöreitä poskia ja pehmeitä käsiä, joilla hän käänteli kirjan sivuja. Katselin hentoja hiuksia ja tunsin valtavaa hellyyttä. Herrani Taivaassa katselee meitä vieläkin suuremmalla hellyydellä, vaikka ollaan mieheni kanssa välillä niin vihaisia, rasittuneita. Kyselemme, että miksi ihmeessä niin paljon vastoinkäymisiä yhtä aikaa, vaikka raamatussa luvataan, että KAIKKI yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Häntä rakastavat. Miten ihmeessä tämä voisi vaikuttaa minun parhaakseni..? Sitten ymmärrän. Olen armon varassa. Suurimman rakkauden. Vaikka minulla ei olisi mitään muuta, minulla on rakas, kallis Jeesukseni. Minun ei tarvitse ymmärtää, saan levätä ja tietää, että Hän tietää kaiken. Hän on kanssani.



Juuri sillä hetkellä miehen puhelin piippaa. Tekstiviesti. Ystävä kysyy, miten jakselemme, onko Taivaan Isä jo kääntänyt rukoukset kiitokseksi. Hän lupaa muistaa meitä yhä rukouksin. Kyyneleet valuvat pitkin kasvojani. Taivaallisen Isäni rakkaus koskettaa sydäntäni- hetkellä, kun tuska on ollut suurin, ja kun olemme mieheni kanssa itkien olleet monien ahdistavien kysymysten äärellä. Juuri samalla hetkellä tulee tuo viesti kuin tuulena Taivaasti. Hän on läsnä, hän näkee ja kuulee. Hän rakastaa. Muulla ei ole väliä. Meistä pidetään huolta.



Enkeli1 ja Nea+Mini

Antsa nukkui pulkassa hetken ja koira vikuroi ja säntäili ympäriinsä. Ilma on aivan mahtava, pakkasta -11 ja aurinko paistaa :-) isommat lapset ovat vielä ulkona.



Antsa ei tänään ole kyllä sitten ollut yhtään sisäsiisti...Kahdet pissatut housut ovat koneessa pyörimässä. Kun tultiin lenkiltä (ulos laitoin vaipan, kun tarkoitus olikin tehdä pitkä lenkki) otin vaipan pois ja muistutin, että pitää mennä sitten potalla, jos pissa- tai kakkahätä iskee. Poika tuumasi: " Ei pissa, ei kakka tu-e" . Kohta sitten huutaa makuuhuoneessa: " Äitii" ja seisoo meidän sängyllämme kakkakikkareet vain livahdellen lahkeesta...



Meillä on tänään tyttö-keskimmäisen kaveri yökylässä.



Voih, kun Enkeli asuisit lähempänä. ottaisin ilomielin pikkuiset yökylään myös. Meillä on kyllä jo saatu tarpeeksi nukuttua. Nyt sinun kyllä täytyy saada joku hoitamaan lapsia ja itse päästä täydellisesti nukkumaan pari yötä. Varmaan tuntuu hankalalta päästää pieniä mihinkään hoitoon, mutta tuntuu siltä, että sinun olisi pakko päästä kunnolla nukkumaan. Onneksi teillä on usko johon turvata väsymyksen hetkillä, kirjoitit kauniisti.



Jaksamista, kaikille muillekin!



♥Saamuska

Enkeli:Kirjoitat niin kauniisti,uskosi on niin ihailtavan vahva!Rukouksissa olette että vihdoin saisitte helpotusta elämään!

Asiasta sadanteen...viikonloppuna ei kai vanhuksia olekaan tulossa mutta ollaan niin flunssasia ettei vierailu onnistuisi kuitenkaan :-(



Jäin tänään kotiin,suurella morkkiksella...oma olo kamala,työkamu meni kotikuntosena töihin..Tiedän ainaki et tälläseen yhden ryhmän pk:n en enää tahdo töihin,liian haavottuvainen paikka kun ihmiset sairastaa.Mul vil on aika onneton vastustuskyky!



Poika tuli kotiin..Täytyy mennä " kuulustelemaan" .Pojan kuuluu kulkea suoraan kotoa kouluun,koulusta ip-kerhoon ja taas kotiin.Tänään kuuluin et koulu-kerho reitille on tullut mutkia...Olen sanonut että äiti tietää kaiken ja nyt voi taas vahvistaa tätä teoriaa ;-))



jatu

Hippasen nopeampaan sais aika kulua. Töissä kun on niin hiljaista ettei millään innosta mennä. Normaali 8-16 aika on tällä viikolla. Tuntuu että pääsee niin myöhään töistä kun normaalisti pääsen 14.45.



Enkelille voimia. Kauniisti osaat kirjoitttaa tosiaan. Onneksi teidän molempien usko on vahva ja se kantaa teitä.



Meillä opetellaan taas yökuivaksi. Viime viikolla oli parina aamuna vaippa kuiva ja yhtenä yönä kävi pissalla vaikka oli vaippa. Toissa yö meni hyvin. Heräs, tuli väliin, kävi pissalla ja nukkui aamuun asti. Viime yö sitten taas ei:(



Päästiin muutenkin Onnin kanssa niin sopivaan rytmiin kun Onni oli pois tarhasta. Nukkumaan 20 ja herätys 7. Eilen oli noin pitkästä yöstä huolimatta nukkunut päikyt tarhassa ja heti menee illat vaikeammaksi. Viime yönä pissasi 2 kertaa sänkyyn. Eka omaan, sitten tuli viereen ja just nukahti ja taas... Mies ei hoksannut käyttää pissalla tuon ekan vahingon jälkeen. Ja mikä meteli siitä nousi kun se yritti laitta toisen vahingon jälkeen Onnille vaipan!



Loppu yö meni vaipatta. En uskaltanu kattoa kelloa, kun tuntui etten mitenkään saa unesta taas kii. Ihan vaan valvoin vailla väsymyksen tunnetta. Sittenpä Onni heräs 5.50 itkee - pissahätä. Vaikka 7 ois saatu nukkua...



Pitää nyt joku yö katsoa tuota vaipattomuutta. Itse sanoi taas aamulla tympeän oloiseti, että ei isot pojat tarvi vaippaa. Eli vissiin kokee sen jotenkin huonona juttuna. No, jos ei tää ala onnistuun niin pakkohan se on takas laittaa.



Mutta muuten tuo nukkuminen on mennyt paremmaksi. Iltaisin kun Onni nukahtaa ja käyn aina ennen kuin itse meen nukkumaan kurkkaamassa oven raosta, tarviiko peitellä. Pitää ihan käydä sitten kattoon että hengittääkö poika ollenkaan. Nyt vasta tajuaa, kuinka raskaasti Onni aina hengitti terveenäkin ennen leikkausta. Ihme jos tuli kaikenmaailman kohtauksia yöllä!



Jaa tulipas vankasti omaa napaa. Hienot kelit on ollu nyt täälläkin. Pakkasta tänäkin aamuna -15 ja aurinko paistanut koko päivän. Oikein ihanan talvinen sää! Ja luntakin on ihan kunnolla jo.



Nyt Lehmän vuoden pariin.



T-P

Voihan hide, unohdin Pyörskyn kovasti odottaman jumpan :( Olen pitkin päivää joutunut oikein muistuttamaan itselleni, ettei tänään ole tiistai - jumppa on keskiviikkoisin - mutta kotimatkalla ja illalla ei näkynyt koko ajan jossain kalenteria. Vähänkö tunnen itseni kurjaksi tyypiksi...



Väkkärällä on meneillään vähäuninen kausi. Kahdesta kuuteen aamuyöllä on hänen mielestään hyvä aika kikattaa, peuhata ja kiljua riemusta kun on niiiiiin hauskaa :/ Kiva sinänsä, olisi tosi kurjaa jos hän itkisi viitenä yönä viikossa nelisen tuntia, mutta ilosta huolimatta äitiä (ja isiä) alkaa hiljalleen hyydyttää.



Jatu, tuo teidän eisaasairastaa-homma kuullostaa aivan pähkähullulta! Puolikuntoisena töissä a) ei pääse paranemaan b) tartuttaa lopunkin henkilökunnan ja hoidokit! Huhhuh, mikä tät maailmaa oikke vaivaa?



HYVÄÄ yötä ja sikeitä unia!

Minä olen nyt kaksi viikkoa peräjälkeen unohtanut Antsan satujumpan

:( Tällä vkolla en enää voinut unohtaa, kun sitä ei näin hiihtolomaviikolla ole...



Lastenhuoneesta kuuluu kihitystä ja hihitystä. Hyvä, ettei itkua. Yövieras nimittäin ilmoitti, että hän on kyllä tottunut nukkumaan aina omassa sängyssään ja haluaa äidin luo... Äitinsä on katsomassa Lauri Tähkää, joten en pystynyt toteuttamaan toivetta.



Öitä!



SM♥

Taas meni päivä töissä nopsaan. Oli oikeesti koko päivälle hommia. Huomenna kun vielä jaksaa niin sitten on illalla kivaa tiedossa. Menen kaverin kanssa Yön keikalle. Ekan ja ainoan kerran yritin mennä joulukuussa 2004 veljeni vaimon kanssa mutta ei päästy sisään. Nyt sitten on liput jo valmiina. Veljeni vaimo tulee sinne sata varmasti myös, joten pitänee yrittää vältellä. On ikäänsä nähden lapsellisen kova fanittaja... Ei edes miehensä ymmärrä sitä;)



Joo kiva mennä keikalla. Pitää muista ottaa sievästi, seurana kun on semmonen kaveri joka ei sievästi juuri ota:D MEillä kun on lauantaina klo 15 ristiäiset niin pitää olla tolkkuna sitten. Sunnuntaina on sitten kummitätini hautajaiset. Mä en oikein ole päässyt käsittämään koko asiaa. Serkkuni, jolle tämä kummini oli kuin toinen mummu ja kummilleni tämä serkkuni oli kai kuin oma lapsi (kun omia ei ollut oikeasti). Ei olla juteltu kertaakaan tästä kuolemasta nyt serkun kanssa, se jotenkin auttais mua ymmärtämään. Hmm... sekavasti selitin taas.



Viime yön Onni nukkui jälleen ilman vaippaa. Se oli siis kolmas yö ja ei kastellut tällä kertaa. Jospa tämä tästä. Nyt pitänee käyttää pissillä ennen ku itte mennään nukkumaan kun ei käynyt iltapissalla ennen kuin pani nukkuun. Nukahti jo 20.00 kun ei ollu nukkunut päikkyjä tarhassa.



Tänään taas jäi niin pahasti itkeen Onni tarhaan aamulla ettei mitään rajaa:( Mutta kai sille ei voi mitään.



Nyt nukkumaan.



T-P

Nukkuivat ekaa kertaa omissa huoneissaan, jotka kyllä on aika kaaoksessa vielä. Hyvin meni, vaikka syysneiti kysyi illalla, että miksi en saa nukkua xxx kanssa. Oli kuitenkin niin väsynyt, että kysyi jo milloin saa mennä sänkyynsä. Mies just just sai kohtuu ajoissa sängyt kuntoon, kun pinnis piti purkaa, esikoisen vanha sänky siirtää ja uusi koota. Ei silti mennyt liian myöhään ja tänään lapset iloisena heräsi jo ennen, kun ehdin lähteä.



Mulla on hirveä nälkä, kun kaapit on tyhjänä ruoasta. Mies ei käynyt eilen kaupassa, kun riensi noihin kalustepuuhiin. Minäkin olin vasta ennen seiskaa kotona, olin muuten pyörällä töissä (jonka takia en voinut mennä kaupan kautta kotiin).



Omaa napaa jälleen. Miksei aina voi olla perjentai, perjantai, perjantai... :) Laulettiin muuten tota eräänä perjantaina kahvipöydässä isoon ääneen ja huomattiin sitten, että viereisessä neukkarissa oli porukkaa ja ovi auki. Joku oli kuullut, että olivat nauraneet siellä ääneen meille:)



T: Ynis

Luovutin verta ja voisi sanoa, että vaikka väkisin:) Hieman epäili veritulppariskin (perinnöllisen) takia, mutta antoi luvan silti. Yrittivät vasemmasta kädestä, mutta piikki jäi huonosti ja veri kerkesi hyytyä ja tukkia koko piikin eikä verta enää tullut. Oli ilmeisesti lähettämässä pois, kunnes kysyin, että tässäkö tämä oli (pettyneenä, kun monien vuosien jälkeen päätin viimein kokeilla onneani taas). Otettiin sitten toisesta kädestä ja hyvin meni eikä tullut muita oireita kuin pieni päänsärky iltapäivällä (saattoi olla jännityksestäkin, kun mulla on pari huonompaa kokemusta verenluovutuksesta takana jostain 7-8v takaa).



Illalla lapsia hain ja oli kivaa päiväkodin pihalla. Oli pakko myös mennä kauppaan ja siellä syyslapsonen alkoi hidastella ja lymyillä hyllyjen takana. Saatiin ostokset kuitenkin hoidettua tosi hitaasti, mutta lopulta jäi taas jonnekin mököttämään. Minä en hermostunut yhtään, vaan sain tähän saakka aina houkuteltua mukaan. Lopulta laitoin väkisin (edelleen itse rauhallisena) neidin rattaisiin ja laitoin turvavyön kiinni, ettei pääse pois. Siitäpä alkoi kauhea itkuraivari ja sitä jatkui kassalle ja ulos saakka. Kassalla ripustautui kaikkiin tolppiin ja sain jo tehdä työtä, että sain irti niistä:) Se oli oikeasti vaan huvittavaa mun mielestä. Kotona jo säälitti pieni huutaja. Sisälle tullessa halusikin jo halata, kun ulkona ensin halasin ja sanoin, ettei ole mitään hätää.



Pitkästi selostettu, mutta ton kauppareissun aikana ois voinut hermostua jo sata kertaa. Samoin oisin voinut edelleen jättää veret luovuttamatta aikaisempiin kokemuksiin vedoten. Olin siis sekä urhea auttaja, että hyvä äiti tänään:)



Tulkaa muutkin kertomaan kuulumisia. Auttaisko gallup: Kauppareissun innoittamana kysyn, että minkälaisella tuulella on syyslapsosesi ollut tänään, entä itse?



T: Ynis