Hoitoalan harjoittelu: onko asiallista arvostella opiskelijan persoonaa?

Esimerkiksi miten?

Minä olen aikuinen alanvaihtaja, opiskelen sh:ksi, ja olen lievästi yllättynyt tästä, että toisia ihmisiä tosiaan  arvioidaan tällä alalla sillä tavalla, mikä ainakaan aiemmalla alallani ei olisi ollut korrektia. Se alkaa jo ihan opinnoista, joissa opettajat tekevät meistä opiskelijoista syväanalyyseja julkisesti, ja meitä opiskelijoitakin kannustetaan arvioimaan toisiamme. Harjoittelussa, vaikka olen aina saanut hyvää palautetta, pistää myös silmään se, että sinne kirjoitetaan opiskelijan persoonasta, vaikka se ei liity harjoittelusta selviämiseen eikä minusta kuulu siihen asiayhteyteen. Jos oppimistavoitteet on saavutettu, sen pitäisi riittää.

Minä olen ilmoittanut, että olen opiskelijana ryhmän jäsen, ja haluan toimia toisten opiskelijoiden kanssa ryhmänä, tukea sitä yhteishenkeä ja jokaisen oikeutta olla oma itsensä. Kieltäydyn antamasta opiskelijan persoonaan menevää palautetta. Olen myös antanut koululle palautetta siitä, että sekä opettajien että oppilaiden pitäisi ensin ymmärtää se valta ja vastuu, mitä palautteen ja arvioinnin antamisessa on, koska emme oikeasti tunne toisiamme, ja meistä hyvin harvalla meistä on oikeasti kykyä antaa palautetta josta se palautteen saaja hyötyy. Minusta tässä aletaan olla lähellä sitä rajaa, jossa jonkun kollektiivisen huolen tai näennäisen hyväntahtoisen ohjaamisen varjolla aiheutetaan vahinkoa toiselle ihmiselle. 

Tämä on vaan koulunkäyntiä, ei kenenkään pitäisi kokea sen vuoksi ahdistusta tai tunnetta siitä, että on vääränlainen.

Riippuu miten sitä persoonaa on arvosteltu.

Ei, en ole hoitoalalla työssä, mutta omalla työpaikallani on tällä hetkellä harjoittelija mikä on persoonaltaan todella erikoinen, eikä sovi porukkaan tämän vuoksi. On luonteeltaan semmoinen, että ei ota ohjeita vastaan eikä toimi kuten me työntekijät sanotaan vaan hyppii joka asiassa silmille ja kyseenalaistaa ihan kaiken.. Tässä tapauksessa sanoisin, että kyllä, voi arvostella. Mutta toki tilanteita on erilaisia niin paha mennä sanomaan omasta tilanteestasi sen enempää

Itse pyrin välttämään opiskelijan persoonan arvostelua. Mutta toisaalta se vaikuttaakuitenkin niin paljon työskentelyymme, ettei sitä voi täysin eroittaa. Ei ainakaan hoitoalalla. Väärät asiat on tietysti aina vääriä, mutta olen mm.kehunut opiskelijani persoonallista tapaa lähestyä ja kohdata potilaita :)

Arviointi koskee vain ammattitaitoa. Siihen toki kuuluvat esim sosiaaliset taidot, potilaan kohtaaminen ja ammatillinen käytös. Kenenkään luonnetta ei silti pidä ruotia arvioinnissa. Epäasiallisesta arvioinnista voit ottaa yhteyttä omaan opettajaan, sairaalan kliiniseen opettajaan tai osastonhoitajaan tai osaston opiskelijavastaavaan. Myös clesiin kannattaa asiasta kirjoittaa.
T. Sh/opiskelijavastaava

Tai sit kantsii keskeyttää opinnot ja vaihtaa alaa! Ei tollasta kyykytystä tarvii kenenkään aikuisen kestää.

Sairaanhoitajaopiskelijoita ohjanneena myönnän kirjoittaneeni arvostelupapereihin kehuja myös opiskelijan persoonasta. En mitään "olet ihku muija", vaan mainintoja reippaudesta, oma-aloitteisuudesta jne. Toivottavasti kukaan opiskelijoista ei ole näistä loukkaantunut.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:34"]Sairaanhoitajaopiskelijoita ohjanneena myönnän kirjoittaneeni arvostelupapereihin kehuja myös opiskelijan persoonasta. En mitään "olet ihku muija", vaan mainintoja reippaudesta, oma-aloitteisuudesta jne. Toivottavasti kukaan opiskelijoista ei ole näistä loukkaantunut.
[/quote]
Eivät nuo ole persoonan ruotimista vaan työelämätaitojen kehumista.

2

Kaksi läheistäni on saanut vuoden sisällä hoitoalan harjoittelusta sellaista palautetta, että se menee jo kiusaamisen puolelle. Tuntuu, että jotkut ohjaajat (kummallakin myös positiivisia kokemuksia) purkavat kaiken ilkeyden ja alistamisvimmansa harjoittelijaan. Palautteenanto on asiatonta, ei puhettakaan hampurilaismalleista tai muista vaan ainoastaan negatiivisen kaivelua. Toinen valitti vielä sitä, että kun sanoi jotain ja antoi esimerkin, jonka hän kumosi, niin kuittasi päälle, että "no, yleisesti kuitenkin". Ei missään muuallakaan voi antaa palautetta niin, että leimaa toisen toiminnan tavalla x ja kertoo siitä esimerkin. Esimerkin paljastuttua vääräksi, kuittaa kuitenkin olevansa oikeassa. Arvostelu on sisältänyt myös mm. ulkonäköön ja luonteeseen liittyviä asioita. Paras kohta oli se, jossa arvosteltiin VAATTEITA! Eli sitä, että ei ollut toppahousuja, kun vei mummoja ulos. Tämä harjoittelija puolusteli sillä, että hänellä oli lämpöleggarit ja housut ja kelikin oli +5, niin siellä se lukee edelleen heikon arvioinnin perusteissa, että toppahousut puuttui.

Mulla kävi vuosia sitten eräässä työharjoittelussa niin että sain ohjaajaksi naisen joka oli juuri saanut keskenmenon ja minä olin raskaana. Kuvittelin, että hän on mukava ja ajattelee vointiani kun järjesti meidän työpäivät niin mikä on minulle hyväksi. Ergonomisesti ja tarttuvien tautien varalta. Siellä oli mm. MRSA:ta, C-hepatiittia ja vaikeasti nosturilla nosteltavia. Ilmoitin kyllä jo heti alussa ettei raskaus ole este työlle ja teen kaikkea mitä paikassa vaaditaan.

Ohjaajani käski mun mennä pomolle sanomaan, että työtehtävät on suunniteltu raskauttani ajatellen. Ok, ihmettelin mutta sanoin.

Arviointikeskustelussa hän haukkuin mut täysin pystyyn, laiskaksi ja työtävieroksuvaksi, välttelen pahimimpia asiakkaita ja leuhkin raskaudellani. Pyysi pomonsa paikalle todistamaan että olin hänelle ilmottanut etten tee kaikkia työtehtäviä. Olin järkyttynyt että aloin itkemään arvioinnissa ja sain vain kysyttyä miksi valehtelet näin. Olin todella tunnollinen ja tein kaikki mitä piti ja pyydettiin. Opettaja oli mun puolella ja sanoi että kirjalliset tehtävät on tehty hyvin, samoin itsearviointi ja puhelinkeskustelumme harjoittelun aikana kertovat muuta. Eräs työpaikan työntekijä laittoi sähköpostin opelle jossa kertoi miten asiat oikeasti on ja minua ei todellakaam saa hylätä. Sovittiin että työharjoitteluni arvosana on H3 (1-5 oli silloin) ja unohdetaan koko juttu.

Oli kyllä karmivinharjoittelu ikinä ja haluaisin todella nähdä tämän kyseisen hoitajan näin aikuisena.

Persoonallisuushäiriöiset elämäänsä kyllästyneet akat arvioivat toisia ihmisiä opistosairaanhoitajan koulutuksella, joka sekin on menneiltä vuosikymmeniltä. Sitähän se on... valitettavasti. Harmi että opiskelija ei voi kunnolla antaa palautetta ohjaajien taidoista. Ainakin meillä oli vain yleinen kysymys ohjauksesta eikä siihen voinut laittaa kovin negatiivista jos oli ollut hyväkin ohjaaja sen paskan lisäksi ettei tule hänelle pyyhkeitä. Eikä muutenkaan voi sanoa mitään negatiivista rakentavaan tyyliinkään, koska sitten ei tarvitse enää kuvitella hakevansa töitä ko. paikasta.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:35"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:34"]Sairaanhoitajaopiskelijoita ohjanneena myönnän kirjoittaneeni arvostelupapereihin kehuja myös opiskelijan persoonasta. En mitään "olet ihku muija", vaan mainintoja reippaudesta, oma-aloitteisuudesta jne. Toivottavasti kukaan opiskelijoista ei ole näistä loukkaantunut. [/quote] Eivät nuo ole persoonan ruotimista vaan työelämätaitojen kehumista.

[/quote]

Olen itse vähän eri alalla, mutta samaan tapaan ohjaan opiskelijoita. Tätä työtä tehdään paljolti omalla persoonalla, ja on aika vaikea sanoa, mikä on työelämätaitoa ja mikä persoonaa. Jos on kovin ujo, epävarma tai temperamentiltaan vaikka valtavan hidas, tässä työssä selviytyminen on hankalaa. Varsinainen osaaminen voi olla ihan kunnossa, mutta ne ihmiset, joille sitä työtä tekee, näkevät kyllä sen hitauden ja ujouden, jotka hyvin helposti tuovat mieleen ammattitaidottomuutta tai ainakin tunteen siitä, ettei tyypillä ole homma hanskassa. Ihan kaikkea ei itsessään voi muuttaa, mutta mielestäni on syytä tiedostaa, että tietyt luonteenpiirteet tuottavat tietynlaisia mielikuvia. Täytyy oppia jotenkin kompensoimaan tai löytää joitain muita kanavia tuoda esiin se, että on ihan luotettava työntekijä. Lupa olla oma itsensä on ihan ehdoton, mutta jos haluaa pärjätä työssä (tai jo työnhakutilanteessa), pitää hyväksyä sekin, että joihinkin omiin piirteisiin kannattaa vähän kiinnittää huomiota.

Minusta oli arvioon kirjoitettu oikein useaan kertaan, että olen aivan liian ujo. Ohjaaja oli kauhea korppikotka (anteeksi vaan) ja pelkäsin kuollakseni koko ajan että teen virheen kun kaikesta ihan pienestäkin sai haukkuja. Hassuinta oli se, että olin jo ollut kesätöissä ihan siinä samassa hommassa ja silloin sain paljon kiitosta, myös suoraan potilailta ja erityisesti vuorovaikutustaidoistani. Seuraavassa paikassa (eri) ohjaaja arvioi että olen sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Ööh... Ehkä en nyt panisi paljoakaan painoa näille amatööripsykologien arvioille.

Kyllä arvostan, jos on asiallista. Jos on kyseessä siis muille töitä kuppaavuus tai "kovaäänisyys" omista mielipiteistä tai jokin työilmapiiriä heikentävä piirre. Terv. tapaturma-altis, joka arvostaa niitä hyviä hoitajia, jotka malttavat kuunnella, eivätkä jää mahakivun kanssa väittämään vaan "olet raskaana"

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 18:07"]Minusta oli arvioon kirjoitettu oikein useaan kertaan, että olen aivan liian ujo. Ohjaaja oli kauhea korppikotka (anteeksi vaan) ja pelkäsin kuollakseni koko ajan että teen virheen kun kaikesta ihan pienestäkin sai haukkuja. Hassuinta oli se, että olin jo ollut kesätöissä ihan siinä samassa hommassa ja silloin sain paljon kiitosta, myös suoraan potilailta ja erityisesti vuorovaikutustaidoistani. Seuraavassa paikassa (eri) ohjaaja arvioi että olen sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Ööh... Ehkä en nyt panisi paljoakaan painoa näille amatööripsykologien arvioille.
[/quote]

Älä välitä. Muistan, että munkin papereissa luki usein että: "liian rauhallinen, liian ujo" tms. Ja jos ei kauheesti kyselly koko ajan, niin ohjaajalle jäi kuva ettei asiat kiinnosta..huh. Mitenhän sitä jakso kahlata nuo kaikki harjottelut läpi..

T:sh v.2012

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:56"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:35"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:34"]Sairaanhoitajaopiskelijoita ohjanneena myönnän kirjoittaneeni arvostelupapereihin kehuja myös opiskelijan persoonasta. En mitään "olet ihku muija", vaan mainintoja reippaudesta, oma-aloitteisuudesta jne. Toivottavasti kukaan opiskelijoista ei ole näistä loukkaantunut. [/quote] Eivät nuo ole persoonan ruotimista vaan työelämätaitojen kehumista.

[/quote]

Olen itse vähän eri alalla, mutta samaan tapaan ohjaan opiskelijoita. Tätä työtä tehdään paljolti omalla persoonalla, ja on aika vaikea sanoa, mikä on työelämätaitoa ja mikä persoonaa. Jos on kovin ujo, epävarma tai temperamentiltaan vaikka valtavan hidas, tässä työssä selviytyminen on hankalaa. Varsinainen osaaminen voi olla ihan kunnossa, mutta ne ihmiset, joille sitä työtä tekee, näkevät kyllä sen hitauden ja ujouden, jotka hyvin helposti tuovat mieleen ammattitaidottomuutta tai ainakin tunteen siitä, ettei tyypillä ole homma hanskassa. Ihan kaikkea ei itsessään voi muuttaa, mutta mielestäni on syytä tiedostaa, että tietyt luonteenpiirteet tuottavat tietynlaisia mielikuvia. Täytyy oppia jotenkin kompensoimaan tai löytää joitain muita kanavia tuoda esiin se, että on ihan luotettava työntekijä. Lupa olla oma itsensä on ihan ehdoton, mutta jos haluaa pärjätä työssä (tai jo työnhakutilanteessa), pitää hyväksyä sekin, että joihinkin omiin piirteisiin kannattaa vähän kiinnittää huomiota.
[/quote]

Varmaan totta, mutta isompi kysymys onkin se, että onko joku ventovieras muutaman päivän perusteella kykenevä tekemään ihmisestä persoonallisuusarviota. Oma kokemukseni on se että jotkut ohjaajat vain luovat omalla tylyllä
käytöksellää ja opiskelijoita halveksuvalla asenteellaan sellaisen ilmapiirin, että on tosi vaikea olla oma itsensä ja/tai näyttää parastaan. Toki työelämässä olen itsekin kohdannut myös ilkeitä potilaita, mutta se on hieman eri asia ja sen pystyy handlaamaan omalla ammattitaidolla. Mutta kun opiskelijana on alisteisessa asemassa ohjaajaan nähden niin se kyllä vaikuttaa jos ohjaaja on esimerkiksi kovin negatiivinen.

Kannattaa myös muistaa että jokainen potilaskin on erilainen. Hänelle voi hiljaisempi ja ujompi hoitava taho olla jopa parempi. Tavallaan puhutaan "samaa kieltä". Ja monesti introvertti osaa pureutua ongelmiin syvällisemmin ja aidosti miettii niitä. 

Minusta reippaat hoitajat ovat pelottavia.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 18:25"]Kannattaa myös muistaa että jokainen potilaskin on erilainen. Hänelle voi hiljaisempi ja ujompi hoitava taho olla jopa parempi. Tavallaan puhutaan "samaa kieltä". Ja monesti introvertti osaa pureutua ongelmiin syvällisemmin ja aidosti miettii niitä. 

Minusta reippaat hoitajat ovat pelottavia.
[/quote]

Samaa mieltä! Aivan täysin!

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 18:37"]

Potilaana olen pannut merkille, että vaikka olisinkin hakeutunut hoitoon tapaturman eli esim luunmurtuman tai vaivan selvittelyn eli ei niin kiirellisen syyn vuoksi, niin lääkäri kirjoittaa hoitokertomukseen "Potilas on asiallinen..." "Potilas orientoituu täysin..." Jopa hammaslääkäri kirjoitti, että olen normaali!

[/quote]

Noi on aika tärkeitä tietoja jos olet ollut tapaturmassa. Älkää maallikot arvostelko jos ette ihan oikeasti tiedä miksi jotakin kysytään/tutkitaan.