Lue keskustelun säännöt.
Suru vs. huvisuru
09.12.2014 |
Onko julkkiksen kuolema jotenkin enemmän surtavaa, kuin ei julkisuuden henkilön?
Otsikot joissa sanotaan koko Suomen surevan jotakin henkilöä, ovat naurettavia.
Läheisen ihmisen kuolema on oikeaa surua, ei jonkun tv-stä tutun.
Joku tutkija kutsuikin tällaista julkisuuden henkilöiden suremista huvisuruksi.
Kommentit (5)
Idolinsa suremisessa voi olla myös sitä surua, kun ei tule uutta tuotantoa esim. Muusikko.
Kyllä mä tässä itsekin mietin, että tuo Matarin lapsen yliajo kuolema suruttaa enemmän, kun se on lähellä. Mä saatan tuntea jonkun, jota tuo kuolema kosketti. Vaikken tiedä oliko lapsi edes paikkakuntalaisia. Saattoi se yliajajakin olla naapuri tms. Vastaava jos olisi tapahtunut Rovaniemellä ei juurikaan koskettaisi.
Julkkiksen kuolemassa on myös ns. Naamatuttuus mukana.. on kasvot jota surra.
No, en mä määry, mutta puhututtaa ja ihmetyttää. En tiedä miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gösta Sundqvistin kuolema harmitti siksi, että häneltä jäi paljon hyvää musiikkia tekemättä.
Sen biisit soi tosin radiossa alvariinsa vieläkin.
Jonkun julkkiksen kuolemasta olen tullut suorastaan iloiseksi.
Samaa olen minäkin pohtinut jo pitkään. Jopa tavallisten ihmisten suru on eriarvoista sen mukaan, kuka se surija on. Suru on niin henkilökohtainen asia, että tuntuu kammottavalta, että sitäkin arvotetaan ja usein sen tekee sellainen ihminen, joka ei edes tuntenut vainajaa eikä tiennyt, mikä suhde vainajalla ja jälkeenjääneellä oli.
Taitaa olla OT, mutta en malta olla mainitsematta toista asiaa, jossa julkkikset ja tavikset erotetaan: erilaiset sairaudet. Sama sairaus on julkkiksella huomattavasti vakavampi kuin taviksella, jos lehtitietoihin on uskomista ja luottamista. Julkkikset myös paranevat vaikeistakin sairauksista nopeammin kuin tavikset. Hyvä esimerkki on syövästä toipuminen. Median mukaan julkkis paranee vuodessa syövästä kun taas tavis julistetaan yleensä terveeksi viiden vuoden kuluttua. On se niin kummallista!