Lue keskustelun säännöt.
En voi käydä äiti-lapsiryhmissä tai perhekahviloissa :(
12.01.2015 |
Lapseni on 5 kk ja olen yrittänyt käydä muutamassakin äiti-lapsiryhmässä ja perhekahvilassa. Mutta ei vaan ole mun juttu. Tai olisi, jos lapset leikkisivät keskenään ja äidit puhuisivat muustakin kuin lapsista. Mutta ei. Se lörpötys on siellä vaan meidän lapsi sitä ja tätä. On perhepetiä, täysimetystä, pottailua, kestovaippaa, merkkivaatteita..Huoh. Mä niin puhuisin mielellään vaikka politiikasta, muodista, taiteesta tai vaikka urheilusta mieluummin. Tai mistä vaan. Mua ei kiinnosta puhua lapsista. Mua ei kiinnosta verrata, päteä jne.
Mistä mä löydän äitejä, joilla on muutakin elämää kuin lapset? Tai jotka kykenee muusta puhumaan? Ja miksi ne ei puhu muusta, eikö ne seuraa aikaansa, ole kiinostuneita maailmasta?
Kommentit (82)
Oma kokemus on että ystävilleen ei voi "liikaa" jauhaa lapsestaan jolloin nämä perhekerhot yms toimii siinä hyvin. En sano että se on pätemistä vaan lähinnä ihmiset tykkää kerääntyä saman aihepiirin äärelle, kun tuntuu että ap.kin on henkilönä sellainen ettei se kaverina jaksaisi näitä kuulla ja vertailla tilannetta.
Itselläni on viisi lasta ja tilanteet on vaihdellut, olen saanut kolmannellekin lapselle vielä näppäriä ohjeita, ei niitä vinkkejä osaa aina arvostaa ja joskus tuntuu että ei ehkä edes hoksaisi jotain tehdä toisin jos ei puhu ja "valita". On kurjaa olla kotona vuosia yksinään kun muut on töissä/opiskelee yms ja oma väsymys on aliarvostettua, jos lapsi tekee hampaita ja toinen on kuumeessa niin kamala kun ei voi ääneen sanoa että väsyttää ja saisi jostain vertaistukea.
Ehkä sinun ongelma ap voisi olla se että olet tuore äiti ja ehkä vähän epävarma jolloin sinua härnää äidit jotka saa homman toimimaan ja niillä on ne perhepedit ja lapsentahtiset imetyshetket.. Mutta kyllä jokaisella toimivallakin perheellä on ryppynsä ja hoksaamisen hetket jonka jälkeen arki alkaa toimimaan!
Kaikkihan me erilaisia ollaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:17"]
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:06"]
Ap, mitä jos itse avaisit keskusteluja sinua kiinnostavista aiheista? :) Ota vaikka joku uutisissa/lehdissä ollut juttu ja sano oma mielipiteesi ja kysy toisen mielipidettä. Siitä se keskustelu lähtee! Olen itse huommannut, että moni ei oikein osaa/uskalla avata keskusteluja kuin ns turvallisista aiheista, kuten mammakerhoissa juuri lapsista. Mutta sitten lähtee kyllä keskusteluun muistakin jutuista kun vähän rohkaisee.
[/quote]
Juu olen mä yrittänytkin. Saanut siitä varmaan myös oudonleiman otsaani. Pitäisi muuttaa varmaan Ranskaan, siellä kun kaikki vaahtoaa esim. politiikasta joka paikassa. Ja kyllä mä ymmärrän, että mammakerho on nimensä mukainen. Mietinkin, missä olisi Valveutuneet naiset ja lapset -kerho. :)
[/quote]
Oletpa sinä inhottava.
Ne kerhot, joissa itse olen käynyt, on olleet täynnä erilaisia ihmisiä, sillä ei "mammakerhossa" (inhoan tuota sanaa) käyminen tarkoita etteikö nainen voisi olla valveutunut ja kiinnostunut muustakin kuin lapsistaan. Mutta jos kerho on tarkoitettu vaikka pienten lasten vanhemmille, niin MIKSI siellä ei saisi puhua lapsista vaikka koko sen ajan?
Kurjaa, jos asenteet kääntyy nyt siihen, että kaikki lapsista puhuminen on verrattavissa äidin älykkyysosamäärään ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen määrään. Minä esimerksiksi puhun joka ilta ties mistä maan ja taivaan väliltä oman mieheni kanssa. Puhun ystävien kanssa ties mistä. Luen paljon, seuraan maailman menoa. Mutta on se kumma jos en perhekerhossa saa keskittyä puhumaan vaikka siitä, miten kolmevuotiaan saisi nukkumaan rauhassa yönsä :(
[/quote]
Se oli vitsi. Anteeksi. Ei mulla ole tuota asennetta ja käytin mammakerho sanaa vasta kun toinenkin käytti. Ja kyllä sä saat puhua lapsestasi. Mä vaan yritin selvittää, puhuuko kukaan muu muustakin. Kun mua ei kiinnosta se lapsiaihe. Ja siksihän mä en siellä kerhossa nyt käy, kun en jaksa. Jos perhekahvila on lapsista puhumisen paikka, missä on paikka, jossa voi puhua muustakin, mutta silti saada lapselle seuraa?
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:23"]
Ja itse ajattelen, että valveutunut ihminen on yleensä kiinnostunut ympäristöstään, mukautuvainen ja ymmärtää erilaiset tilanteet ja sosiaalisen kanssakäymisen yleiset periaatteet.
Ei sellainen, joka asettaa itsensä muiden yläpuolelle heti kättelyssä.
[/quote]
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Enkä yritä ylentää itseni. Olen hyvin mukautuvainenkin. Mutta mieti tilannetta, että sun pitäisi puhua vaikka pakolla pyöränlaakereista monta tuntia viikossa. Alkaisinko jossain vaiheessa todenteolla puuduttaa? :) Anteeksi taas, jos annan itsestäni väärän kuvan.
Pyöränlaakerit on kaikki samanlaisia. Lapset ja äidit erilaisia ihmisiä. Huono vertaus.
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:28"]
Oma kokemus on että ystävilleen ei voi "liikaa" jauhaa lapsestaan jolloin nämä perhekerhot yms toimii siinä hyvin. En sano että se on pätemistä vaan lähinnä ihmiset tykkää kerääntyä saman aihepiirin äärelle, kun tuntuu että ap.kin on henkilönä sellainen ettei se kaverina jaksaisi näitä kuulla ja vertailla tilannetta.
Itselläni on viisi lasta ja tilanteet on vaihdellut, olen saanut kolmannellekin lapselle vielä näppäriä ohjeita, ei niitä vinkkejä osaa aina arvostaa ja joskus tuntuu että ei ehkä edes hoksaisi jotain tehdä toisin jos ei puhu ja "valita". On kurjaa olla kotona vuosia yksinään kun muut on töissä/opiskelee yms ja oma väsymys on aliarvostettua, jos lapsi tekee hampaita ja toinen on kuumeessa niin kamala kun ei voi ääneen sanoa että väsyttää ja saisi jostain vertaistukea.
Ehkä sinun ongelma ap voisi olla se että olet tuore äiti ja ehkä vähän epävarma jolloin sinua härnää äidit jotka saa homman toimimaan ja niillä on ne perhepedit ja lapsentahtiset imetyshetket.. Mutta kyllä jokaisella toimivallakin perheellä on ryppynsä ja hoksaamisen hetket jonka jälkeen arki alkaa toimimaan!
Kaikkihan me erilaisia ollaan!
[/quote]
Aa, mä olen epävarma. :) Voipi olla, eikä mua yhtään häiritse, miten muut elää tai saavat arkensa rullaamaan. Meillä menee loistavasti, maalaisjärjellä olen saanut hommat hoitoon. Ymmärrän vertaistuenkin ja kysyvälle neuvojen annon. En vain ymmärrä neuvoja, jos niitä ei pyydetty, oman lapsen kehumista normaaleista jutuista ja jotain kilpavarustelua esim. vaunuissa tai vaatteissa. :) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo pikkulapsivaihe menee ohi. Kieltämättä se oli rasittavaa kun puheenaiheet olivat sinappikakan värissä ja parhaissa vaunumerkeissä. Ehkä sitten puhuvat muustakin kun on vähän tutustuttu?
Komppaan ap:tä täysillä. Kuudes kerta kestovaippailusta ja sittereiden mersusta ei vaan enäö sytytä. Aina löytyy joukosta myös äiti joka tietää/osaa/neuvoo kaiken, mutta ei kuirenkaan pärjää niiden omien lastensa kanssa.
Mä olen lopettanut käymisen, koska ne me&i keskustelut ja toisten äitien mollaaminen ei innosta. Käykää te muut mammailemassa minkä ehditte.
Ap suosittelen hankkimaan harrastuksia, voi löytyä kivoja tyyppejä joilla lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:35"]
Pyöränlaakerit on kaikki samanlaisia. Lapset ja äidit erilaisia ihmisiä. Huono vertaus.
[/quote]
Ok, huono vertaus. Sanotaan sitten perunanviljely. Kaikki perunat ja pellot on erilaisia. :D
ap
Mä menen noihin nimenomaan puhumaan lapsesta ja hakemaan vertaistukea. Esteettisenä ihmisenä voin hyvin puhua tunnin lastenvaatteista ja mielelläni otan vastaan kaikki vinkit vaikka nukkumiseen tai syömiseen. Esikoinen kyseessä, joten oikeasti helpottaa, kun kertoo, että poika huutaa puolituntia ennen nukkumaan menoa ja joku toinen sanoo, että niin meilläkin :). Syvälliset keskustelut käydään ihan muissa ympyröissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma oikeesti taitaa olla se, että ap kuvittelee olevansa syvällisempi ja valveutuneempi kuin äitikerhoissa käyvät 'mammat'.
Minä käyn niissä lasteni kanssa, ja keskustelen mamma-aiheista. Keskustelen kuitenkin myös muusta, mutta vasta kun olen tutistunut muihin äiteihin ja tiedän hieman heidänkin kiinnostuksen kohteitaan, pyrin siis kunnioittamaan keskustelukumppaniani huomioimalla myös hänen intressinsä. Jos ei kvanttifysiikkaan mennä, ei juuri ole aihetta josta en voisi puhua. Mutta joskus hyvä keskustelu vaatii muutaman minuutin lämmittelyn.
niin, ap:lle tiedoksi. Olen äitiyslomalla, mutta teen samalla väitöskirjaa. Puhun sujuvasti neljää kieltä ja juoksen maratonin neljään tuntiin. Huolehdon myös ulkonäöstäni ja olen kiinnostunut vaatteista, ja välillä ihmettelen kestovaippailua tai kuinka saisin allergisen taaperon ruokavalion kohdilleen ja yöt ehjemmiksi. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia asioita. En vaan koe heti ensi tapaamisella tarpeelliseksi vouhottaa omasta erinomaiseedestani tai ylipäätään halveksi kenenkään äidin mielipiteitä, jos nyt ei ihan graaveja puutteita perhe-elämässä ja lapsen turvallisuudessa ole. Ja näitä harvemmin perhekerhoissa näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:51"]Mä menen noihin nimenomaan puhumaan lapsesta ja hakemaan vertaistukea. Esteettisenä ihmisenä voin hyvin puhua tunnin lastenvaatteista ja mielelläni otan vastaan kaikki vinkit vaikka nukkumiseen tai syömiseen. Esikoinen kyseessä, joten oikeasti helpottaa, kun kertoo, että poika huutaa puolituntia ennen nukkumaan menoa ja joku toinen sanoo, että niin meilläkin :). Syvälliset keskustelut käydään ihan muissa ympyröissä.
[/quote]
Noni, erilaisia ollaan. Mä en jaksaisi puhua vaatteista, vaikka olen myös esteettinen ja pykeudutaan hyvin. Muodista sinänsä kyllä, mutta lastenvaatteet...ei, ei. :) ap
ehkäpä ap ei ole tajunnut että perhekahvilat vain on tarkoitettu äideille äitien asioita ja lapsia varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 11:56"]Ongelma oikeesti taitaa olla se, että ap kuvittelee olevansa syvällisempi ja valveutuneempi kuin äitikerhoissa käyvät 'mammat'.
Minä käyn niissä lasteni kanssa, ja keskustelen mamma-aiheista. Keskustelen kuitenkin myös muusta, mutta vasta kun olen tutistunut muihin äiteihin ja tiedän hieman heidänkin kiinnostuksen kohteitaan, pyrin siis kunnioittamaan keskustelukumppaniani huomioimalla myös hänen intressinsä. Jos ei kvanttifysiikkaan mennä, ei juuri ole aihetta josta en voisi puhua. Mutta joskus hyvä keskustelu vaatii muutaman minuutin lämmittelyn.
niin, ap:lle tiedoksi. Olen äitiyslomalla, mutta teen samalla väitöskirjaa. Puhun sujuvasti neljää kieltä ja juoksen maratonin neljään tuntiin. Huolehdon myös ulkonäöstäni ja olen kiinnostunut vaatteista, ja välillä ihmettelen kestovaippailua tai kuinka saisin allergisen taaperon ruokavalion kohdilleen ja yöt ehjemmiksi. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia asioita. En vaan koe heti ensi tapaamisella tarpeelliseksi vouhottaa omasta erinomaiseedestani tai ylipäätään halveksi kenenkään äidin mielipiteitä, jos nyt ei ihan graaveja puutteita perhe-elämässä ja lapsen turvallisuudessa ole. Ja näitä harvemmin perhekerhoissa näkee.
[/quote]
Hienoa, että olet täydellinen, mutta et yhtään päde sillä, nytkään. Mä en ole täydellinen ja kyllä mä puhun lapsistakin, mutta niin paljon mieluummin myös muusta. Muiden älykkyyttä en arvostele, enkä tee heistä syvällisiä analyyseja keskustelupalstan perusteella. Mullakin on koulutusta ja vaikka mitä, mutta mitä ne tähän kuuluu. Eipä juuri mitenkään. ;)
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:01"]ehkäpä ap ei ole tajunnut että perhekahvilat vain on tarkoitettu äideille äitien asioita ja lapsia varten.
[/quote]
Olen jo kertonut ymmärtäväni. Etsinkin paikkaa, missä äidit puhuu myös muusta. Missä se on?
Käyn mammakerhoissa koska ne selvästi tekevät hyvää lapsilleni ja he oppivat siellä(kin) sosiaalisia kontakteja. Ne ovat ikäänkuin lasten "harrastus" ja muulla ajalla sitten harrastan omiani.
Mielestäni on hyvä juttu että tuo aika sitten keskitytään niihin lapsiin ja tuo on erinomainen paikka saada vinkkejä ja kuulla miten toisilla on mennyt ja mitä on tehty. Sä näet sen kilpailuna, minä taas näen sen niin että voi verrata että ei se meidän tyttö niin erilainen ole kuin muutkaan tai ihan normaalia että hampaat tulee tähän aikaan. Erityisesti niitä muiden kokemuksia tykkään kuulla. Ja toki jakaa omia myös. Samalla voidaan sitten sivuta muitakin aiheita mutta pääpaino on yleensä lapsissa. Muulla ajalla (kuin sen 2-3h/vko) voin sitten ystävieni ja puolisoni kanssa jutella muusta enkä pura heihin kaikkea sitä lapsihömppää.
Mielestäni ylennät itseäsi turhaan väittämällä että jos puhut mammakerhossa vain lapsista -> olet unohtanut itsesi ja sinusta on tullut "vain äiti". Äitiys ei ole lopettanut muuta elämääni mutta se on kuitenkin suuri osa elämääni tällä hetkellä, miksi siitä ei saisi puhua? Ja kuten sanottu, politiikka ja uskonto ovat aika huonoja aiheita mielestäni tuollaiseen paikkaan. Kerhoissa käyt monista eri taustoista lähtöisin olevia vanhempia ja sellaisella keskustelulla helposti astuu jonkun varpaille jo ihan tietämättäänkin. Siellä eri taustoista olevat ihmiset tulevat nimenomaan yhteen koska heillä on ainakin yksi asia yhteistä: lapset.
Mä en oikein muista mistä vauvakerhossa puhuttiin, mutta ei se ollut mitään tylsää lapsi-lapsi -lässytystä pelkästään. Sain kyllä sieltä kullanarvoisia vinkkejä lapsen hoitoon ja ihmiset oli mukavia, vaikkei niistä kavereita jäänyt. Yksi kaverini valittelee yksinäisyyttään äitiyslomalla ja on just semmoinen, että mikään mammakerho ei käy, koska se ei oo hänen juttu. Mun mielestä aika ylimielinen asenne, mistä se voi tietää millasia ne on kun ei oo ees kokeillut. Toisia ihmisiä joilla myös on lapsia, kamalaa.
Ei ole olemassa mitään "rahapolitiikkaa", paitsi jos puhutaan perheen tavoista jakaa rahansa. Enkä puhuisi kyllä talous- tai valuuttapolitiikastakaan ihmisen kanssa, joka ei keksi omasta lapsestaan sen vertaan keskusteltavaa että voidaan siirtyä tuttavuudessa siitä smalltalkista pidemmälle.
Kyllä minuakin politiikka kiinnostaa, mutta ei ole edes tullut mieleen puhua siitä äiti-lapsikerhoissa. Menen niihin vain siksi, että lapsi saa kokemuksen ryhmässä olosta ja näkee muitakin lapsia. En välitä ystävystyä muiden äitien kanssa.