En jaksa enää jankuttaa yläasteikäisen pelaamisesta

Niin se maailma muuttuu. Ne teinien kaverit on siellä pelaamassa niitä samoja pelejä ja juttelevat samalla. Minusta ok, jos teini kuitenkin kiinnostuu muustakin..ainakin ajottain..=)

Niin ja jotain kun pitäisi sitten olla siihen tilallekin tarjota. Mitä se vois olla? Ei oma 15v poika kiinnostu minun kanssa tekemisistä enää, en tykkää että hirveästi roikkuu kaupungillakaan, ulkopelit on täysin out.. joten mitä? Tuossahan tuo turvassa on, koneellaan ja mikin/kuulokkeiden kautta juttelee kavereilleen samalla.

Kielitaitoahan pojille karttuu pelaamisesta, se on edes hyvä. Meilläkin 11-vuotias joka on kova pelaamaan. On ajateltu että jos opettaisi sille ohjelmointia. Silloin koneella istumisesta voisi oikeasti olla tulevaisuudessa paljon hyötyä.

Mitäs nyt on tapahtunut? Muutama viikko tein vastaavasta aiheesta aloituksen eli 13 v., seiskaluokkalainen poika pelaa. Mammojen vinkkinä oli tuolloin, että poika pihalle leikkimään.

Siis oikeesti, eihän ylä-asteikäistä voi panna pihalle leikkimään. Jos sen häätää ulos, se menee kavereille pelaamaan tai kauppakeskukseen hengaamaan. Sekö nyt on toivottava tilanne? Parempihan se on, että on kotonaan ja on kavereidensa kanssa yhdessä pelissä.

Kuten joku jo aiemmin totesi, maailma on muuttunut.

Meillä sääntönä on, että 2 h päivässä saa pelata. Perustelut tähän on se, että pitää myös tehdä kouluhommat ja lisäksi pitää liikkuakin. Lisäksi on tietty vielä sekin pointti, että jotkut koukuttuvat pahasti pelaamiseen ja toivon, että jos pojallani sattuu olemaan tämmöinen riippuvuusgeeni, niin että ei jäisi sitten koukkuun pelaamiseen ja jäisi esim. yöunet tai koulunkäynti vähemmälle.

Meillä pelaa siis paljon päivällä, illalla lopettaa viimeistään kahdeksalta, sekä kouluaikaan että kesällä.

Liikunnan kanssakin on vähän niin ja näin kun ei ole mitään vakituista harrastusta. Soisin kyllä että liikkuisi enemmän.

-plösöys

-riippuvuus

-suhteellisuudentajun katoaminen

-sosiaaliset kontaktit (niin, se virtuaalimaailma ei ole sama asia)

aika pitkällä ollaan jos ostari on lapselle ainoa vaihtoehto pelaamisen rinnalla...on niin vaikea ottaa kone pois...avainsana tulikin jo, en JAKSA, no sitä niittää mitä kylvää, lupaan sen

Mikä ihmeen suhteellisuudentajun katoaminen?