Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni täällä on...
05.06.2013 |
Perusluonteeltaan ja suuntautumiseltaan teoria- tai lukuihminen, muttei kuitenkaan ollut yliopistossa melko korkeaankaan ikään mennessä, vaan käynyt sen sijaan ammattiopiston tai AMK:n?
Millaisia syitä teillä on ollut ja miten onnelliseksi olette tulleet?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen lukuihmisiä.
En ole käynyt kuin tavan amiksen.
Olen onnellinen. Erittäin onnellinen.
Oli siis kaiken maailman visiot, että olisin lukenut asianajajaksi ja psykiatriksi ja vaikka mitä. Sitten aloin oikein miettiä, että miten pitkään menee siinä koulutuksessa, siltikään töistä ei ole varmuutta eikä edes oikeastaan siitä "kunnon" palkasta. Lisäksi joutuu tekemään enemmän töitä ja luultavasti työt seuraa enemmän ja vähemmän jopa kotiin.
Niinpä päätin, että hommaan sellaisen ammatin, joka on helppo ja mukava, mutta josta tulee palkkaa sen verran, että saa voitakin leivän päälle vaikkei kinkkuun välttämättä aina olisikaan varaa.
Saapahan nauttia elämästä ilman minkäänkaltaista työstressiä ja matalapalkka-alalla kun on, niin työpaikkakin on jokseenkin turvassa.
En ole päivääkään katunut. Ikää nyt 36v.