Ovatko kielimatkat mielestänne lapsille "tarpeellisia"?

Jos intoa opiskeluun riittää niin tietysti ovat.

Monelle kapeakatseiselle peräjunttilassa asuvalle juntille tekisi oikein hyvää moiset. Silloinhan joutuu oikein puhumaan ulkomailla sitä ulkomaan kieltä -huijjui. Monelle niiiiin vaikeaa.

Suosittelen ehdottomasti, oma 15-vuotiaana kayty kielikurssi rohkaisi lahtemaan myos vaihto-oppilaaksi ja lopulta viela ulkomaille opisekelemaan.

Reissut tekivat musta itsenaisen, rohkean, kielitaitoisen ja avarakatseisen.

Nuo kielikurssit ei ehkä kauhean tehokkaita ole kielenoppimisen kannalta, riippuu paljon lapsen luonteesta käyttääkö kieltä aktiivisesti vai ei. Itse en ainakaan oppinut oikein mitään, opettajatkin vetivät tunteja vähän vasemmalla kädellä.

Vaihto-oppilasvuosi on ihan toinen juttu.

Itse ainakin tykkäsin vaikka jännittikin. Ehdottomasti kannattaa mennä kielikurssilla kansainväliseen perheeseen jotta ei äidinkieltä voi käyttää ollenkaan.

Ei välttämättömiä, mutta hyödyllisiä kyllä. Sekä kielen oppimisen että itsenäistymisen kannalta. Minä olin 15-vuotiaana kuukauden Englannissa, ja vaikka pääosin olin suomalaisen kämppiksen kanssa tekemisissä ja en siis oppinut itse kieltä niin hyvin kuin olisi voinut, niin rohkeus puhua englantia kuitenkin lisääntyi, ja mikä tärkeintä, minä lapsellinen mammantyttö joka pelkäsin ennen matkaa lähes kaikkea mahdollista (viimeisenä iltana olin jo suunnitellut esim. teeskenteleväni oleva kipeä ettei tarvi lähteä, kun lento ja ulkomailla pärjääminen pelottivat niin kovin) muutuin paljon vähemmän araksi :)