Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

9 v poika valehtelee/kiertelee totuutta. Miten toimisit?

Vierailija
18.04.2013 |

Meidän tokaluokkalainen on saatu nyt useaan kertaan kiinni siitä, että on valehdellut meille vanhemmille tai jättänyt asioita kertomatta. Nämä eivät ole mitään isoja juttuja, mutta näitä on ollut nyt toistuvasti. Esim. housun polvet olivat rikki yhden koulupäivän jälkeen. Väitti, että ne olivat jo hajalla kouluun mennessä (olivat uudet housut). Oli käyttänyt minulle kuuluvia rahoja koulun välipala-automaattiin (rahat jäivät yli koulun retkimaksusta, piti palauttaa minulle). Tätäkään ei tunnustanut, mutta pikkusisko paljasti. Tämän tyyppisiä juttuja on useita.

 

Tuntuu, että lapseen ei voi luottaa, enkä voi olla varma, että kertoisi, jos jotain oikeasti isoa sattuisi. Onko muilla ollut vastaavaa, miten olette toimineet?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ööh, totta kai jokainen vähänkään älykäs lapsi ymmärtää valehdella siiloin kun siitä uskoo olevan hyötyä ja kiinnijäämisen riski pieni. Ei siinä mitään epänormaalia tai kovin huolestuttavaa ole. Toivottavasti poika oppii taitavammaksi valehtelijaksi pian, ettei jää kiinni enää, esim. ei enää anna sen kantelevan pikkusiskon nähdä tekojaan kuten välipala-automaatin käyttöä.

Vierailija
2/6 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla samanikäinen poika, ja myös muutamia pikkujuttuja sattunut. Ei kai tuohon auta kuin puhuminen ja puhuminen, meillä puhutaan joka kerta siitä kuinka iso juttu luottamus on, ja että kun on luottamusta, saa tehdä ihan luvankin kanssa kaikenlaisia juttuja. Mutta kun jää kiinni valehtelusta tai asioiden salailusta, luottamus menee, ja sen uudelleen rakentaminen taas vaatii aikaa. Ja sinä aikana mitään kivoja ylimääräisiä juttuja ei sit tehdä. Esimerkkinä vaikka yksi tai kaverin kanssa kirjastoon meneminen, joka on meiltä jonkun matkan päässä. Sinne mennään sit äidin tai iskän kanssa hetken aikaa, "rakennellaan" sitä luottamusta. Oon aina sanonut pojalleni et äiti voi olla vihainen jostain hölmöilyistä, mut ne selvitetään ja tehdään sovinto. Mut jos poika jää valehtelusta kiinni niin äiti suuttuu ihan todenteolla, ja silloin asian selvittely ei enää olekkaan niin helppoa. Toisin sanoen, aina pääsee helpommalla kun kertoo totuuden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan kannattaisi yrittää selvitää, miksi lapsi valehtelee, vaikka ei se helppoa ole, lapsi ei sitä ehkä itsekeään oikein tiedä. Mutta kannattaa kysyä, ja sitten yhdessä miettiä, miksi lapsesta tuntuu paremmalta valehdelle kuin kertoa totuus. Ja kannattaa myös sanoa tuo, että lapseen on vaikea luottaa, jos ei voi olla varma siitä, puhuuko totta vai ei, ja silloin voi epäillä lasta ihan syyttä, mikä ei varmasti tunnu kivalta.

Joka tapauksessa on hyvä puuttua asiaan nyt, kohta alkaa teini-ikä ja silloin helposti valehdellaan vanhemmilla usein, on hyvä ennen sitä tuoda esiin se, että ette hyväksy valehtelua ja että teille vanhemmille voi kyllä kertoa totuuden (teinit kyllä taitaa kokeilla valehtelua silti, ja joskushan niiden on melkein pakko valehdella, jos tekevät jotain mitä vanhemmat ei hyväksy mutta eivät tahdo jäädä siitä kiinni....)

Tässä muutamia linkkejä, joihin kannattaa tutustua:

http://kaksplus.fi/sisalto/lapsen-valehteluun-monta-syyta-2049

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_valehtelee/

http://www.terve.fi/vauvaika/miksi-lapset-valehtelevat-syyt-taaperosta-teiniin

 

 

 

Vierailija
4/6 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä korostan sitä että joskus tulee tehtyä hölmöilyjä, mutta kun niin tapahtuu, pitää olla "miestä" kertomaan niistä rehellisesti. Ja myös se, että salailua ja valehtelua en siedä, se on ehdoton.

Jos on jäänyt kiinni valehtelusta, annan rangaistuksen (joka on suurempi kuin se itse hölmöilystä johtunut). Rangaistuksena esim. viikon pelikielto, kaverikielto ym.

 

Vierailija
5/6 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos, todella hyviä linkkejä!

Luulen, että ongelman juuri on se, että poika on perusluonteeltaan kiltti, karttaa riitoja, eikä halua, että hänelle suututtaisiin. Ja rangaistukset pelottaa (peliaika menee). On varmasti totta, että tämä asia on parempi käydä läpi nyt kuin teini-iässä. Helpommalla varmasti pääsemme itsekin, kun otamme tämän tosissamme nyt ja käymme lapsen kanssa läpi. Kieltämättä itsekin hermostun paljon enemmän siitä, että poika yrittää jotain valehdella kuin siitä, että housujen polvet ovat (taas) rikki.

 

-ap

Vierailija
6/6 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa korostaa, että valehtelusta/kertomatta jättämisestä kiinni jääminen on aina pahempi kuin asian tunnustaminen heti - ja tämän pitäisi näkyä myös rangaistuksissa (esim. kaksi kertaa niin pitkä peliajan menetys).

 

Itse ole oman esiteinini kanssa jutellut myös paljon siitä, että jos oman hölmöilyn tunnustaa minulle heti niin suutun huomattavasti vähemmän kuin silloin kun kuulen siitä myöhemmin/jotain muuta kautta.

Sama systeemi meillä on ollut pienestä pitäen ja on toiminut varsin hyvin.

 

Välillä lapset hölmöilevät/toimivat hetken mielijohteesta: tärkeää on, että lapsi oikeasti uskaltaisi tunnustaa asian heti eikä yrittäisi piilotella asiaa. Meillä ainakin tuo systeemi "en suutu niin paljoa jos itse kerrot ja heti" on toiminut todella hyvin, usein kuulen tunnustukset jo heti kun lapsi avaa ulko-oven :)