Lue keskustelun säännöt.
Uskallankohan jo luopua perhetyöstä?
17.04.2013 |
Koen aika raskaaksi perhetyöntekijöiden käynnit. Työtoimenkuvaan ei kuulu muu kuin opastus ja tukeminen ja en tarvitse kumpaakan etenkään kun tukeminen on arvostelua ja ihmettelyä.
Syy miksi perhetyö käy meillä on se että exmies ei saa ottaa lapsiaan kotiinsa ja nyt ollaan huolissaan jaksamisestani yksin pienten lasten kanssa. Hassua tässä on se ettei lapset ole olleet ikinä isänsä kotona, joten miksi nyt jaksaisin huonommin kuin ennenkään?
Tosin nuo perhetyön käynnit aiheuttavat harmaita hiuksia. Ihmetellään kuinka pystyn siihen ja siihen ja samalla arvostellaan ulkonäköäni/muotoani.
Minusta myös tuntuu siltä että kaikki minussa ja kotonani kyseenalaistetaan ja tätä tekee myös sossut mutta miellän sen enemmän heidän tehtäväkseen kuin perhetyön.
Viimeksi kun puhuin lopettamisesta niin ei tullut kyseeseen. Ei kukaan varsinaisesti kieltänyt mutta jotenkin annettiin ymmärtää eettä hankaluuksiin joudutaan jos kieltäydyn.
Kommentit (3)
Ihan vapaaehtoista ja kivaa se on minusta ollut ja yksin olen itsekin. Ihan anoa sitä palvelua piti. Enemmän toi kuulostaa nyt siltä, että teillä tosiaan on jotain tarkkailtavaa huolenaihetta, jos kerran suoraan on sanojesi mukaan puolväkisin aloitettu ja jatketaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi näistä perhetyöntekijöistä ovat ihan mukavia, mutta kun en voi valita kuka tänne tulee ja koska.
Yksi näistä ei niin mukavista perhetyöntekijöistä on sellainen että valittaa kaikesta mikä ei ole niin kuin hän haluaa ja miten hänellä itsellään on.
Esim. siitä sai hepulin kun en nukuta vauvaa parvekkeella rattaissa. Ihmiset kun tarvitsevat raitista ulkoilmaa ja nukkuvat niin hyvin nuo vauvat ulkona.
Verhojen kuuluisi olla päivällä auki, eikä kiinni etenkin jos ulkoa porottaa auki suoraan sisälle.
JA ulos on mentävä satoi tai paistoi oli pakkasta tai kuinka kuuma tahansa vähintään 2 tunniksi....
Pyykkikopassa olevat lakanat pitäisi pestä heti, siitä huolimatta ettei kuivatustilaa ole... On niin epähygienistä säilyttää likaisia lakanoita siellä pyykkikopassa.
Toinen perhetyöntekijöistä kuvittelee etten ulkoile lasten kanssa muutenkaan ja etten tee lasteni kanssa mitään edes kotona. Hän myös tuntuu ajattelevan etten tee ruokaakaan tai etten ainakaan itse syö mitään hoikkuuteni takia.
Eri sanamuodoin ihmetellään kuinka pääsen lasten kanssa kauppaan tai puistoon ja kuinka olenkaan näin hoikka... Normaaleitakin asioita yritetään vääntää vioiksi.
Ihan ok minulle että kyselevät mutta kun joka kerta samoista asioista udellaan ja sitten taas puhutaan niin etten esim. ulkoilisi lasten kanssa...
Tässä nyt muutamia juttuja ja olen kyllä antanut tästä palutetta heille itselleen mutta ei se auta mitään. Korkeintaan pyydetään anteeksi siitä että tunnen oloni loukatuksi ja kytätyksi mutta kohtelu ei silti muutu.
Ap
Perhetyön pitäisi olla voimavarakeskeistä miltä tuo ei kylläkään kuulosta. Mutta voi olla toisaalta, että et ole oikein vastaanottavainen avulle ja koet neuvomisen holhoamisena ja sinun mollaamisenasi.