Puhelinkammo

minä pelkään tai hermostun melkein joka kerta kun töissä soi puhelin, alussa siksi kun oli kaikki uutta ja en osannut vielä kaikkia työ juttuja, mutta en tiedä miksi vieläkin hermoilen asiaa :)) vaikka vastaan päivän aikana aika monesti puhelimeen ja olen osannut ratkaista ongelmia, niin jotenkin se vaan jännittää..



ei siinä muu auta kun vastaat vaan ja totut siihen...??...

Itse en ole pitänyt ongelmaa jännityksenä vaan jonain ihme perusahdistuksena... Ahdistusta saa aikaan myös hyvän työkaverin soitto. Jos mulle esitetään työasia kasvokkain niin no problem, mutta jos sama henkilö esittää asiansa soittaen, niin sitten ahdistaa. Oikeastaan aika huvittavaa, kun pukee asian sanoiksi...



Mukava kuitenkin kuulla 2, että en ole ihan ainoa, jolla on kammoa puhelinta kohtaan.

Mutta mulla on juuri toisin päin, työpuhelut ei ahdista koska siinä olen "työnantajan asialla", mutta yksityiset puhelut ahdistaa. Asun ulkomailla ja soitan kotiin n.1-2 kertaa vuodessa. Netin kautta pidän taas sisaruksiin yhteyttä miltei päivittäin.



Joskus minua huvitti tämä puhelinkammoni, sillä olin itse puhelinvaihteessa töissä ;) Nyt kun olen muissa hommissa, lähetän silti meiliä mieluummin kuin soitan.



Ja tarviiko edes sanoakaan että vihaan kuin ruttoa soittaa töitä itelle! Mulla menee pari päivää motivoimiseen, ja olen aivan puhki sen parin minuutin puhelun jälkeen.



Olen perinyt tämän kammon äidiltäni. Hän on sosiaalisesti hyvin rajoittunut, kun minä pyysin vieraita meille, hän pakeni makuuhuoneeseen. Hän kieltäytyy vastaamasta puhelimeen, mutta niinä kertoina kun hän vastaa, hän puhuu tuskin kuuluvalla äänellä, huokailee ja puhuu niin minimaalisesti kuin mahdollista. Kun isäni sai sydänkohtauksen, haki hän veljeni paikalle soittamaan ambulanssin, hänestä ei ollut siihen.

"kuulet" paremmin mitä asiaa on kun näet huulet? puhelimen kautta niitä kun ei näe, siksi mun ainakin aika vaikeata saada selvää mitä ihminen sanoo..



2

On tää av kivakin paikka, kun saa ilmaista terapiaa ja pientä potkua laajentaa omia ajatusmalleja...



Tuo ajatus oli kiinnostava, että se häiritsisi ymmärrystäni kun en näe toista. Tarvinko onnistuneeseen vuorovaikutukseen enemmän aisteja? Olisiko se niin, että kaipaan ilmeitä, eleitä yms, joita puhelimella ei näe. Toisaalta näköpuhelin ei houkuttele yhtään enempää.



Asia on harmillinen, koska se nakertaa itsetuntoani työelämässä :/

Koskee kaikkia puheluja, niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Kun pitkän jahkailun jälkeen joskus onnistun soittamaan puhelun olen lapsellisen ylpeä itsestäni. Valitettavan usein tärkeät asiat jäävät hoitamatta puhelinkammon takia. En myöskään mielelläni kuuntele muiden puheluja.



Muuten olen ihan tervevärkinen.

Minullakin on ollut sama vaiva ja luulin että kellään muulla ei ole. Nyt olen joutunut työnpuolesta käyttämään puhelinta, olen huomannut että vaiva on helpottanut. Kivaa se ei ole vieläkään.

Lähes kaikki puhelut täytyy harjoitella etukäteen, mitään ei voi soittaa tosta vaan.

Onneksi kammo on nykyään hieman pienentynyt entisestä.

Mulle puhelinvaihde olisi kyllä pahin mahdollinen työtehtävä :) Ihailen ihmisiä, joilla on vahva ja kaunis ääni. Mulla puhelinahdistus vaikuttaa äänenkäyttööni. En tiedä onko sekin vaan korvien välissä vai kuuleeko muut sitä...

erityisesti kammoksun sitä, jos pitää vastata muuten kuin omalla nimellään, silloin rupean sammaltamaan. Omalla nimellä vastaaminen on ihan eri juttu, silloin en ahdistu.



Minä luulen, että oma kammoni juontaa juurensa opiskeluajoilta, jolloin olin numeropalvelussa töissä. Tein sitä vuosikausia, mutta sitten iski kammo siihen puhelimeen ja oli pakko lopettaa. Sitten nuorempana kun toimin sihteerina, niin oli aivan kamalaa, kun piti vastata toisten puolesta puhelimeen. Nykyisin toimin tehtävässä, jossa vastaan vain omista puheluistani ja hyvä niin. Mihinkään puhelinvaihteeseen tms. en pystyis istahtamaan, vaikka se olisi vain tilapäistä tuuraamista.

Hain tätä viestiketjua haun avulla ja tuloksena tuli monta aloitusta puhelinkammosta. Mä luulin olevani maailman ainoa kiusani kanssa. Onko kenelläkään antaa vinkkejä miten puhelimen kanssa voisi ystävystyä?