miksei tarvi nykyään keittää tutteja?

Ulkonako tippui maahan?



Keittäisin itse, jos ulkona maahan tippuisi. Neuvolasta sanottiin, että kotona riittää huuhtelu kylmällä vedellä, kun on kyse vaan omista "kotibakteereista".

Maalaisjärkeä saa vissiin käyttää?

Terveitä lapsia mulla on, vaikka en keittänyt kuin silloin, kun tutti löytyi koiranpetistä tai jostain muusta erikoisemmasta paikasta.



Enhän minä olisi ehtinyt muuta tehdäkään, jos vauva saattoi iltaisin heittää tutin vaikka 15 kertaa lattialle.

ja jos tutti tippuu maahan jossakin muualla kuin kotona sisätiloissa.

Muuten pelkkä huuhtelu on riittänyt tässä taloudessa :)

Mä en ole ikinä ymmärtänyt, miksi niitä keitellään, kun kerran "lasten pitää nuolla kengänpohja päivässä", ja saada lutkuttaa kaikkia likaisia tavaroita. Mä en ole ikinä ymmärtänyt, miksi niitä keitellään, kun kerran "lasten pitää nuolla kengänpohja päivässä", ja saada lutkuttaa kaikkia likaisia tavaroita.

Nyt vähän vanhempana en enää kovin usein. Tutin silloin tällöin keittämistä verrattuna kengänpohjiin voisi perustella sillä, että tutti on usein pitkän aikaa kostea ja paljon vauvan lämpimässä suussa ja sen rakenteiden välissä voi muhia bakteereja otollisissa olosuhteissa.

Vaikka "vauvani" on jo 1v 2 kk, keitän tuttipullon tutit, nokkamukin nokat ja hupitutit. Kun pesen ne kaikki kerrallaan kerran päivässä, niin minusta miellyttävämpää keittää ne myös varmuuden vuoksi. Kun se on niin pieni vaiva siihen pesuun verrattuna (induktioliesi on nopea). Ja haistelkaapa huviksenne yön suussa ollutta tuttia, ei tuoksu kovinkaan raikkaalle. Ja vauvani on opettelemassa ihan normaalilasista juomista, onnistuukin, mutta juo niin vähän maitoa ja vedellä aianoastaan päristelee, että pakko yrittää tuputtaa näillä vauvavälineillä, että saisi edes sen desin nesteitä menemään. Syy siinä tuohon tuttipullon käyttöön näin vanhalla. Jos jotakuta häiritsee.

ps. pikkaisen kyllä katsoin kieroon, kun natsikätilö synnytyslaitoksella käksi vain huuhdella vastasynytyneen tutin kuuman veden alla, kun tutti tipahti sairaalan lattialle ja pyysin uutta. Kun muut kätilöt heti uuden tutin kiikuttivat tuollaisissa tapauksissa. En kyllä itsekään nuolaisisi sairaaalan lattiaa.

Nimimerkillä: leikkaussalissa töissä

meidän naapurin muksu kävi nuolemassa meidän koiran vesikipon alustan. Mahto siitäkin tulla aimo annos vastustuskykyä, olin sen onneksi juuri hetkeä aikaisemmin pessyt. Kummasti se vesikippo aina vain kiinnostaa, nyt ehdittiin nostaa kippo syrjään, mutta se alusta oli ihan yhtä kiinnostava.