Lapset aloittavat koulunkäynnin aina vain pienempinä.
Tai ainakin se tuntuu siltä, mitä vanhemmaksi itse tulee. Erityisesti näin kun koulut alkavat syksyllä, niin esimerkiksi juuri ensimmäisen luokan oppilaat tuntuvat aina vain olevan pienempiä ja nuoremman näköisiä kuin ennen. Kun itse aloitin koulun, niin tunsin itseni jo todella isoksi ja kuudennen luokan oppilaat näyttivät pienen ekaluokkalaisen silmissä jo lähestulkoon aikuisilta. Saati sitten kun aloitin yläasteen, silloin todella taisin luulla olevani jo aikuinen, ainakin joskus 14-vuotiaana olin varma, että olisin jo aikuinen. Nyt kun olen itse 30v, niin ensimmäisen luokan oppilaat näyttävät mielestäni kovin pieniltä, ne kuudesluokkalaisetkin ovat selvästi vielä lapsia ja kun ajattelen itseäni 14-vuotiana, niin pelkkä lapsihan minä silloin olin vielä itsekin ainakin henkisesti, vaikka fyysisesti olinkin jo aikuiseksi kehittymässä. Sitäpaitsi en edes ole varma, että olenko minä vieläkään täysin aikuinen itsekään...
Minustakin joskus tuntui että lukiolaiset on toooosi isoja. Mutta kersoja ne on kun nyt katsoo niitä!
Pojat ei suorita enää armeijaakaan. Ihme lusmuja.
Mutta tosiasia on että lapset on isompia kuin ennen. Ja oppii asioita nopeammin koska maailma tietokoneen myötä on pienentynyt entisestään.
Itse kasvoin lopullisesti kun lapsi kuoli tai sitten joku minussa kuoli mukana.