Olenko minä liian suvaitsevainen?

Olen ollut huomaavinani, että ajattelen asioista ehkä erilailla kuin ainakin useimmat työkaverini antavat ymmärtää ajattelevansa. Minusta on nimittäin ihan ok, jos joku on epäystävällinen, pukeutuu omituisesti, valittaa kaikesta suuriäänisesti, on masentunut, on tehnyt monta lasta, on eronnut moneen kertaan, puhuu toisista paskaa.... Hyväksyn jopa ihmisiä, jotka ovat tehneet kammottaviakin vääryyksiä, kuten piesseet vaimojaan tai kavaltaneet työnantajiltaan omaisuutta. Niitä pahoja tekoja en hyväksy.



Minä en vain jotenkin osaa sanoa kenenkään olevan omituinen, vääränlainen, paha...? Tiedän itsekin olevani omituinen, teen vääriä tekoja, mutta en missään nimessä ole paha.



En tietenkään pidä kaikista ihmisistä yhtä paljon, mutta en vain osaa ajatella ketään totaalisen huonompana kuin toista. Vain erilaisena.



Mutta ehkä muutkin ajattelvat näin, mutta ymmärrän vain väärin joidenkin kommentointeja?