1 vuotias ihana tyttäreni kuoli

Mitä tapahtui?

miten jatkan tästä eteenpäin. Olen jotenkin niin järkyttynyt etten edes tajua tätä.. voi herrajumala etten tajua

Järkyttävää. Todella todella paljon voimia sinulle! :( Saathan apua?

Todella surullista. Voimia teille!

Onko teillä toisia lapsia? Jos on niin saatteko tukea esim lastenhoitoon?

tyttö sairasti jonkun aikaa, mutta en vaan ymmärrä mitään. En ennen ole kirjoittanut edes tänne. Tulimme äsken kotiin. Rakastakaa lapsianne koska jokainen päivä voi oikeasti olla viimeinen vaikka sitä on vaikea edes ajatella.

ja jos joltakin oikeasti kuolee lapsi, sulkekaa ihmeessä tietokone. Tämä nyt on ihan viimeinen paikka purkaa tuntojaan, ennen kuin on käsitellyt asiaa läheisten ja ammattiauttajien kanssa.

Itke se auttaa ja muista ettei sinun pidä esittää vahvaa vaan aloittaa surutyö. Etsi joku tuttu esim. äiti, ystävä tai apupuhelin joka kanssa voit jutella ja keskustella ja joka voisi lohduttaa sinua. Koita tehdä arkisia juttuja ja pyydä joku luoksesi yöksi jos olet yksin. Jos et pysty itse kertomaan poismenosta muille niin pyydä että joku tuttusi voisi kertoa hienovaraisesti ainakin lähimmille ystäville ja sukulaisille. Kun elät taas normaalimpaa elämää niin tiedota asiasta johon lapsesi kuoli esim. tekemällä nettisivu yms.Voimia ja syvimmät osanottoni kauhealle tapahtumalle joka voi ihmiselle käydä :(

Saat vertaistukea



Voimia

ja jos joltakin oikeasti kuolee lapsi, sulkekaa ihmeessä tietokone. Tämä nyt on ihan viimeinen paikka purkaa tuntojaan, ennen kuin on käsitellyt asiaa läheisten ja ammattiauttajien kanssa.

Mikä sinä olet sanomaan, mikä on oikea tapa käsitellä tuntojaan?

ja jos joltakin oikeasti kuolee lapsi, sulkekaa ihmeessä tietokone. Tämä nyt on ihan viimeinen paikka purkaa tuntojaan, ennen kuin on käsitellyt asiaa läheisten ja ammattiauttajien kanssa.

Mikä sinä olet sanomaan, mikä on oikea tapa käsitellä tuntojaan?

tai ne olevinaan ystävät lakkaavat olemasta ystäviä vaikeiden aikojen kohdalla.

Netti voi olla ainoa kanava. Mulla on ystävä, jonka teini-ikäinen poika hukkui uimahalliin. Ystävä on melkolailla yksin ja surrut yksin. Vaikka olen ollut tukena, ei se ole sitä, mitä pitäisi olla. Pojan isä on vähän pihalla ja nykyinen mies ei jaksa eikä pysty samaistumaan vaimonsa tuskaan.

Rukoilen puolestasi ap...

kohtaamaan surevaa ihmistä. On parempi vain jättää yksin, koska oma elämä voisi häiriintyä surevan tuskasta. Oma elämä puksuttaa eteenpäin, kuin juna. Sitten voidaan päivitellä muiden pirkkojen kanssa, että voivoi, sillekin sitä tapahtui...



Ihminen on susi toiselle, aina. Ammattiapua on tai ei ole. Sitä pitää aktiivisesti vaatia, muuten mitään ei tule. Mutta miten väsyneet ihmiset jaksavat edes siihenkään? Rahalla saa, mutta kaikilla ei ole rahaakaan.

Voi herranen aika, olen syvästi pahoillani.. Ei tuota tarvitse vielä tajutakaan. Yritä saada joku tärkeä ja luotettava ystävä tai sukulainen sinne hetkeksi ellei mies kykene asiasta puhumaan. Kävele, itke, käperry suruusi ja soita sitten ystäville. Suruista suurin osui syyttä kohdallesi, nyt sinulla on lupa vain olla ja keskittyä siihen että hengität, syöt ja nukut. Moni rukoilee puolestasi ja osa toivoo muilla tavoilla, että selviät meidän muiden äitien syvimmästä ja pahimmasta pelosta, oman lapsen kuolemasta.

Olen itsekin kokenut suuren surun ihan hiljattain, ja tunnen elävästi vielä itsessäni tuon saman tunteen - järjettömän epäuskon, ja sen lisäksi kasvavan pelon.



Kyllä sinä jatkat eteenpäin, vaikka kamalan tuskan kanssa, mutta jatkat kuitenkin. Päivä kerrallaan.

En oikein osaa sanoa muuta. Voimia!