Lue keskustelun säännöt.
Kysymys, Kun vl äiti on sairas
25.09.2011 |
Kuinka paljon teidän mielestä vl-yhteisössä keskustellaan ehkäisyn käytöstä äidin ollessa jollaintapaa sairas? Eikö aihe ole melko "suuri", tarkoitan laaja merkitykseltään. Niin suuri, että siitä kannattaisi keskustella ihan "yleisellä tasolla". Esimerkiksi Päivämiehessä tai Suviseuroissa jonkun puheen aiheena?
Itse luen vain harvakseltaan Päivämiestä, mutta en ole koskaan törmännyt tähän aiheeseen. Kysymys koskettaa kuitenkin kaikkia niitä perheitä, joiden hedelmällisessä iässä oleva äiti on jollaintapaa heikkokuntoinen tai hänellä on todettu sairaus.
Kommentit (27)
On asia, jota moni ei uskalla ottaa puheeksi edes läheisen ystävän kanssa. Kynnys puhua siitä yleisesti on siis kokea. Ja kuitenkin kyseessä on aika suuri, koko elämää aika pitkälle säätelevä ja täyttävä asia perheissä. Siitä pitäisi puhua esim. seurakunta/kodinilloissa samalla tavalla kuin on keskusteltu musiikista, urheilutapahtumissakäynnistä, nuorten asioista jne. Mielestäni kuitenkin paljon merkittävämpi asia kuin nämä edellämainitut. Ilman popmusiikkia pystyy kyllä helpommin olemaan kuin ottamaan kaikki lapset vastaan siinä tilanteessa, kun äiti on loppuun asti väsynyt ja rikki. Jopa mielenterveydeltään järkkynyt. Tai fysiikaltaan kykenemätön kantamaan lasta tai synnyttämään.
Mutta kuka sen kissan pöydälle nostaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiasta vaietaan siksi että
a. miehet on niitä jotka päättää seurakuntapivien aiheet
b. jos joku ehdottaisi, hän tulisi keskustelunaloituksellaan leimatuksi ihmiseksi, "jolla ei uskonasiat ole oikein kunnossa" .
Tämä on totuus.
Aiemmin ehkäisyyn ei otettu kantaa ollenkaan. 1950-luvulla otettiin kielteinen kanta, 70-luvulla kanta oli hyvin jyrkkä. Ajateltiin että Jumala on elämän ja kuoleman herra ja tietää parhaiten milloin perheeseen voi antaa lapsen. Tällaista ihmiskäsitystä vasten ehkäisy ei sopisi milloinkaan koska se olisi epäluottamuslause Jumalan kaikkivoipaisuutta vastaan.
Nykyisin hedelmöityshoitojen yleistyttyä myös vl-perheissä ei pädekään se ajatus että Jumala tietää yksin, milloin antaa lapsen perheeseen ja kuinka monta antaa itsekullekin. Moni hyväksyy ehkäisyn silloin kun on äidin sairaudesta kyse. Tässä on se probleema, että jos ehkäisykysymys on uskon peruskysymys (Jumala luo elämää ja ihmisellä ei ole oikeutta siihen puuttua), miten ihminen välillä ottaakin pahassa paikassa asian omiin käsiinsä eikä luotakaan Jumalaan.
Ongelma on myös siinä että osa naisista on hyvin hedelmällisiä ja lapsia voi tulla vuoden välein. Läheskään kaikki eivät ole henkisesti yhtä vahvoja vaan he saattavat väsyä ja kadehtia vähemmän hedelmällisiä sisariaan joilla imetys toimii ehkäisykeinona ja jolla lapset syntyvät parin vuoden välein.
Peruskysymys on siis että uskotaanko Jumalan tietävän milloin on sopiva aika lapsen syntyä vai ajatellaanko että loppujen lopuksi kyse onb vanhempien vallasta, jolloin ehkäisy pahassa paikassa hyväksytään. Se on opillinen ristiriita minkä vuoksi kantaa ei ole helppo sanoa julkisesti.
Tosi mielenkiintoinen tuo sinun katsaus ja taustoistus.
Itse olen kysynyt mielessäni semmosta, että onko ehkäisy taikak ehkäisemättömyys tosiasiassa ollenkaan "opillinen kysymys". Miksi se olisi opillinen asia ollenkaan? Eihän siitä puhuta Raamatussa mitää, ei myöskään luterilaisessa Katekismuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni keskustelu ehkäisystä esim. yhteisissä seurakuntailloissa on vaikeaa siksikin, että paikalla on niin valtavan erilaisia ihmisiä. Aiempien sukupolvien uskovaisten on ollut hankalaa keskustella edes läheisten ihmisten kanssa ihan mistään seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Ja ehkäisy nyt liippaa läheltä ko. aihetta, vaikka asiaahan tietenkin voisi käsitellä myös puhtaasti lääketieteelliseltä kannalta. Ehkä senkin päivän vielä näkee että ry:llä jutellaan tästä yhtä vapaasti kuin muistakin asioista.
Ainakin siitä on "opilliset asiantuntijat" päättäneet aikoinaan, eli puhujat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivämiehestäkin ja ollut myös ry:n tilaisuuksissa missä aiheesta on ollut puhetta.
Ja olen lukenut ja kuullut nimenomaan sellasta että tietyissä tapauksissa täytyy turvautua ehkäysyyn, ja se on silloin sairauden hoitoa (=ei syntiä) eikä perhesuunnittelua (mikä on väärin).
Mitä eroa on sillä että
(1) rajoitetaan lasten määrää, koska naisella on sairautta
ja sillä että
(2) rajoitetaan lasten määrää, koska halutaan että pystytään huolehtimaan kaikista lapsista.
Onko siis jälkimmäinen synnillistä mutt 1-kohta sallittua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän teillä vl:llä ole kyse ihan vaan itsepetoksesta joka peitellään kielelliseen peliin. Käyhän se niinkin.
Kun olette huomanneet etä ihmiset eivät enää sitoudu ehdottomaan ehkäisemättömyyteen kuten takavuosina...on tehty tällainen myönnytys ettei liike hajoaisi.
Olen sivullinen , en siis se kirjoittaja jolle kysymyksesi osoitit. Mutta vl:na vastaan että yksinkertaisesti me ihmiset vain olemme niin itsekkäitä ettemme jaksaisi hoitaa niitä pieniä Taivaan taimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu mitä "opillinen " tarkoittaa.
että ko. kysymys on osa kristinopin perusteita, sitä mihin ensi sijassa uskotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan vaan naisten kärsimykset vähenisi
En kaipaa keskustelua ry:llä tai jossain keskusteluilloissa, koska koen ehkäisyn jotenkin aika intiimiksi asiaksi kuitenkin. En todellakaan menisi koko seurakunnan eteen puhumaan sairauksistani tai ehkäisystäni. :) Enkä usko että kovin moni muukaan menisi.
Monet on pakotettu tähän, omienintiimien asioiden julkiseen reposteluun ry:llä mikrofoniin puhuen. Sinä et muista koska siitä on 20 v aikaa. Mutta ne meistä jotka siihen pakotettiin ei ikinä unohda sitä häpäisyä ja nöyryyttämistä.
Omat lapset istui pekissä ja jouti seuraamaan kun isää ja äitiä kiusattiin.
Koska SRK:n johto ei organisaationa eikä seurapuheissa enää uskalla vaatia ehkäisemättömyyttä, siinä pelossa että joku lakia tunteva tekee tutkintapyynnön, se julkaisee lehdessä yksityisten ihmisten tarinoita "omasta elämästä" joilla yritetään muokata mielipiteitä ehkäisyn vastaiseksi.
Hanke on tuomittu epäonnistumaan. Viimeistään 10 vuoden kuluttua ehkäisy on vapaasti valittavissa myös lestadiolaisilla. SRK on julkisesti pahoitellut että se opetti sellaista harhaoppia.
Nuori nainen ei tiedä mikä odottaa
Itse ainakin lähipiirissäni olen jutellut asiasta useankin muun äidin kanssa. Samoin aika vasta oli Päivämiehessä juttu nuoresta perheestä jonka äiti sairastui pahasti ja ilmeisesti nyt jatkossa uusi raskaus olisi riski. Jutussa ei sanottu suoraan, mutta ymmärsin näin että heille ei siis enää tulisi lapsia.
En kaipaa keskustelua ry:llä tai jossain keskusteluilloissa, koska koen ehkäisyn jotenkin aika intiimiksi asiaksi kuitenkin. En todellakaan menisi koko seurakunnan eteen puhumaan sairauksistani tai ehkäisystäni. :) Enkä usko että kovin moni muukaan menisi... Nämä keskustelut siis käydään luotettavien ystävien kesken pienissä piireissä, mikä on mun mielestä ihan hyvä asia.
ainkaan sillä nimellä...