Lue keskustelun säännöt.
Näin entistä kaveriani pitkästä aikaa
12.04.2010 |
Ei olla oikeasti nähty 15 vuoteen, joka on silleen hyvä saavutus, kun meidän lapsuudenkodit ovat hyvin lähekkäin ja käyn kuitenkin mummolassa. Oltiin ennen parhaita kavereita noin 10-11 v iästä johonkin lukion loppuun ja sitten läheisiä kavereita noin 25 ikään asti, nyt 40 v ja äitejä.
Ei ollut aikoinaan mitään erityistä riitaa. Nähtiin silloinkin harvoin, kun mä opiskelin eri paikkakunnalla. Halusin vaan ottaa etäisyyttä energiasyöppöön, en vaan enää ikinä soittanut tai laittanut kortteja jne. Yritin sitä jo pari kertaa aiemmin, yläasteella jo, mutta ei onnistunut. Nyt se oli aika helppoakin, kun hän asui eri paikkakunnalla ja meidän elämät oli erillään.
Eipä ollut ihmisenä kummentunut 15 vuoteen. Edelleen yhtä itsekäs, kapeakatseinen, kiivas jne. Suutahti siitä, kun en ollut 4-vuotiaalleni sanonut, että hän on joskus ollut paras kaverini. Lapsi siis kysyi, kuka hän on ja alkoi jotain sopottamaan, että eikö äiti ole kertonut, että me ollaan joskus oltu parhaat kaverit. En oo muistakaan tädeistä mitään selostusta antanut.
Nähtiin siis yhden yhteisen ystävän lapsen synttäreillä noin 2 viikkoa sitten. Tiesin kyllä että tulee.
Nyt hän sitten luulee, että ollaan taas hyviä ystäviä ja meilaa, tahtoo fb-kaveriksi jne. Voi luoja.
Kommentit (3)
mutta meinaatko siis ottaa vai ei? Ehkä olisi parempikin, jos olisi ollut riita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun eri paikkakunnalla ja olin tuolloin vain käymässä tuolla ja mun mies oli muiden lasten kanssa mummolassa. Näistä mun lapsista tää keskimmäimen on ystävystynyt tämän samanikäisen synttärisankarin kanssa ja kun oltiin tuolla, meidätkin kutsuttiin.
Tämä mun kaveri kenen luona kyläilin, on siis kyllä myös "vanhoja kavereita" mutta edelleen on kivaa nähdä ja olla yhteyksissä. Mutta tässä toisessa ne meidät erottaneet piirteet ovat vaan jyrkentyneet.
Jos siis menisin itse kylään, olisin/oltaisiin mummolassa ja en usko että pyytää. Koska hänellä on aina ollut tapana ihastua muiden poikaystäviin, niin hän on haalinut lastensa isiksi yhden eksäni, tosin meidän seurustelusta on jo aikaa. He ovat kait jotain 10 v olleet jossain suhteessa. (sanoin näin rumasti, koska eivät ole naimisissa ja eivät aina asuneet yhdessäkään, eli jonkinlainen on-offsuhde kait, mutta on ne kummatkin lapset eksäni).
Mua ei haittaa. Olen kyllä kuullut äidiltäni tuon asian ja ei tippaakaan haittaa. Mutta huomasin että tämä asia jännitti häntä, hän siitä jotain keskusteluakin koetti virittää. En ruvennut sen syvällisemmin asiasta puhumaan. Sanoin vaan, että olisit ottanut eksän mukaan, olisi ollut hauskaa nähdä häntä isän roolissa, kun en osaa kuvitella (on täysi tuurijuoppo).
Tämä entinen ystävä vaan on semmoinen, että kohta on taatusti yösijaa vailla, kun käy meidän kotikaupungissa jne. tuppautuu. Huomasin siinä parin tunnin aikanakin, että on edelleen sellainen.
ap
itselläni on muutamia kavereita, jotka ovat ennen ehkä olleet jopa ystäviä, mutta nyt välit eivät niin läheiset. ei ole enää ehkä monenkaan kanssa mitään yhteistä tai edes puhumista, mutta olen kyllä fb-kaveri (hassua muuten tuo fb paljon se vaikuttaa nykyään kaikkeen, off topic)
ja vastaan meileihin lyhyehkösti, jos soittaa niin vastaan ja juttelen, mutta en kutsu kylään enkä mene kyläilemään ellei ole ihan pakko, siis koska on muutakin tekemistä ja parempiakin kavereita joiden luo en juurikaan ehdi.ja ihan kivahan se on että on kavereita, parempia ja huonompia ja sit ystäviäkin vielä. en halua olla riidoissa tai epäsovussa, mutta pidän asialliset välit, kun en haluakkaan mitään konflikteja tai pahaa mieltä heillekään. ei kai kukaan heistä minuakaan parhaana ystävänä pidä, mutta siis silloin tällöin olemme tekemisissä.
ehkä voit vastata meileihin ja olla ihan cooli ja asiallinen, ei siis mitään välttelyjä tai muuta.
itselläni on muutamia kavereita, jotka ovat ennen ehkä olleet jopa ystäviä, mutta nyt välit eivät niin läheiset. ei ole enää ehkä monenkaan kanssa mitään yhteistä tai edes puhumista, mutta olen kyllä fb-kaveri (hassua muuten tuo fb paljon se vaikuttaa nykyään kaikkeen, off topic)
ja vastaan meileihin lyhyehkösti, jos soittaa niin vastaan ja juttelen, mutta en kutsu kylään enkä mene kyläilemään ellei ole ihan pakko, siis koska on muutakin tekemistä ja parempiakin kavereita joiden luo en juurikaan ehdi.
ja ihan kivahan se on että on kavereita, parempia ja huonompia ja sit ystäviäkin vielä. en halua olla riidoissa tai epäsovussa, mutta pidän asialliset välit, kun en haluakkaan mitään konflikteja tai pahaa mieltä heillekään. ei kai kukaan heistä minuakaan parhaana ystävänä pidä, mutta siis silloin tällöin olemme tekemisissä.
ehkä voit vastata meileihin ja olla ihan cooli ja asiallinen, ei siis mitään välttelyjä tai muuta.