Miehen käytös loukkaa minua. :(
Minusta on jo pitkään tuntunut, että parisuhteestamme puuttuu hellyyttä ja huomiointia. En minäkään varmasti ole siinä täysin onnistunut, mutta ainakin yritän. Mies taas tuntuu jotenkin unohtaneen minut. Ihan kuin hänen elämässään olisi vain arjen pyöritys, lapset ja työ.
Yritin tänään varovasti ottaa asiaa puheeksi. Mainitsin aluksi jotain eräässä artikkelissa kuvatuista parisuhteen vaiheista ja mies vaikutti ihan kiinnostuneelta. Kun sanoin sitten jotain henkilökohtaisempaa omista tunteistani, en voinut mitään sille että purskahdin itkuun. Asia tuntui niin kipeältä. Mies tuli luokseni sohvalle ja ajattelin, että hän tulee minua lohduttamaan. Höpisin jotain lyhyen hetken ja kysyin, miten hän asian kokee. Kun mies ei vastannut niin jouduin toteamaan, että hän NUKKUI!
Kyllä taas v***tti miehen halukkuus osallistua näin tärkeästä asiasta puhumiseen. :( Aina jauhetaan parisuhteen hoitamisesta ja puhumisen taidosta, mutta mies ei oikein osoita intoa kumpaankaan. Lisäksi itselleni on tullut sellainen ongelma, että olen ihastunut tämän kaiken keskellä toiseen mieheen. Osittain se johtuu aivan oman pääni sisällöstä, mutta osittain siitä etten saa omasta suhteestani tällä hetkellä sitä mitä kaipaan. Nyt suututtaa oikein erityisen paljon, kun juuri olin prosessoinut asiaa ja päättänyt keskittyä oman avioliittoni hoitamiseen. Sitten kun yritän sitä tehdä, mies kääntää selkänsä. Kyllä tekisi tällaisina hetkinä mieli tempaista oikein kunnolla ja näyttää, ettei tässä mitään itsestäänselvyyksiä olla. :((
Kommentit (23)
Mun miehen mukaan kun " mitä ihmettä sä noita samoja juttuja vatvot, kyllähän sun pitäisi tietää, että mä sua rakastan kun yhdessä ollaan jo näin kauan oltu!" .
Miten miehesi suhtautuu jos häntä halaat? Siis ilman, että haluat jotain? Tai hierot hartioita tms?
Kuulosti tosi tutulta meillä on käynyt samoin , kun mä olen keskustellut parisuhdeongelmista mies on nukahtanut.
Silloin keitti ja paljon, mutta edelleen olen sama törkymöykyn kanssa.
Mies ei vain kestä kuunnella mistään parisuhdeongelmista koska hänellä on aivan erikäsitys yleensäkin ongelmista.
Joten se asia on sitten jäänyt.. ja unohtunut
Vierailija:
Miten miehesi suhtautuu jos häntä halaat? Siis ilman, että haluat jotain? Tai hierot hartioita tms?
mutta ei useinkaan jouda jäämään siihen. Aina on kiire jonnekin muualle. Hieronnasta ei tietenkään pahastu. Sanoo ehkä että tuntuu hyvälle tms. Mutta sitten taas jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kyllä minä siis läheisyyttä saan jos sitä pyydän. Mutta aloitetta mies ei yleensä tee. Olen kyllästynyt pyytämään. Ihan kuin en olisi läheisyden arvoinen ilman sen kerjäämistä.
ap
Olemme olleet yhdessä 10 vuotta ja lupauksista huolimatta ei ole mies vieläkään oppinut keskustelemaan. Monesti totean miehen torkkuvan kesken keskustelun(i) ja totean, että on sama kuin puhuisi seinille. Tuntuu niin turhauttavalta. Kyllä aina on lupaamassa parempia aikoja, mutta eipä taida niin tapahtua, vaikka kuinka tässä yritetään toivossa elää. Sympatiani sinulle!
Ihme pehmoilua, minusta mitään parisuhdekeskusteluja ei tarvita, meillä menee niin hyvin kuin voi mennä.
Tsempit kuitenkin ap:lle - tutkimattomia on miesten tiet. Miehesi tuskin tahallaan käyttäytyy miten käyttäytyy, eikä varmaan tajua, miten tärkeä asia olisi sinulle. Yritä kuitenkin vielä puhua sille, ennen kuin täräytät ;)
... fiksuun filmaattiseen mieheen, mutta tutulta kuulostaa silti tämä. On siinä ollut totuttelua, kun edellinen mies oli huomaavainen, kiltti ja keskustelutaitoinen ja -haluinen aivan poikkeuksellisen pyyteettömällä ja kauniilla tavalla. Yritän itse olla kohtuullinen vaatimuksissani, nauttia miehen hyvistä puolista, sekä ylläpitää keskustelua läheisyydestä (varovaisesti). Ehkäpä sieltä vielä löytyy yhteinen tapa hoitaa tätäkin asiaa. Silloin, kun mies omaehtoisesti kiintymystä minulle osoittaa, olenkin sitten seitsemännessä taivaassa. Eipä pääse ainakaan puulta maistumaan, ei. Onneksi mies muilla tavoin (asialliseen tapaansa) kyllä kertoo arvostavansa ja välittävänsä, mutta kyllähän minä akkaparka läheisyyttä, hellyttä ja herkistelyäkin hieman enemmän kaipaisin.
Sanoisin, että keskity siihen, mistä miehessäsi pidät. Niihin ilmeisiin, eleisiin ja olemisen tapoihin jotka ovat sinulle rakkaita. Osoita hänelle, omalla tavallasi, että hän on rakas, sekä ylläpidä keskustelua hienovaraisesti kertomalla miten mielettömän tärkeää on tulla ohimennen hipaistuksi ja hellityksi arjen hulinan keskellä.
Sovi treffit keskustelua varten miehesi kanssa. Järjestä lapset hoitoon mummolaan tai tutuille / sukulaisille.
Mielestäni haluat nyt syyllistää miestäsi omaa tuntoasi rauhoittaaksesi ja antaaksesi oikeutuksen ihastumisellesi toiseen. Menikö oikein?
Pidemmässä suhteessa tuo itsestäänselvyytenä pitäminen on molemminpuolista.
Ihan kuulostaa tutulta. Meilläkin oli tässä vuosia sitten kriisi, jolloin hain keskustelukumppania muualta. (Siis oli ihan ystävä, mutta miespuolinen, tosi hyvä kuuntelija. Ehkä tästä olis kehkeytynyt jotain muutakin, jos olisi jatkunut) Tämän selvittyä miehelleni, lupasi hän ties mitä ja pyysi, että opettaisin hänet puhumaan. Monta vuotta olen yrittänyt opettaa, mutta mies unohti oppimishalunsa samantien. On myös nukahtanut kesken keskustelujen, tekee sitä ihan keskellä päivääkin, eli meillä ei ainakaan mitkään treffien sopimiset auttaiisi.
Että ei kai vanha koira uusia temppuja opi, ja kestettävä vain on. Ei ehkä olisi sen paremmin muuallakaan...
Mutta mieti tykönäsi, tuoko ihastumisesi sen suurempaa onnea. Siis mitä mahdollisesti menetät, ja mitä tuo tullessaan. Mitä hyvää sinun ja miehesi suhteessa on? Tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu, kun kaipaisi sitä keskustelukumppania, tai hellyyden osoitusta (ilman taka-ajatuksia), mutta meillä ainakin mies on tosi hyvä isä, ja ihan mukava tyyppikin, joten tuskin parempaa saisin vaihtamalla.
ei sekään ole reilua että tommosia isoja asioita aletaan setvimään työpäiän jälkeen kun mies on ihan puhki. Aikaa pitää varata.
vanha parisuhdevinkki, että kirjotatte molemmat paperille kolme hyvää asiaa suhteessanne, ja kolme asiaa mihin haluaisitte muutosta/parannusta. Kirjotatte toisiltanne piilossa ja sitte käytte ne yhdessä läpi. Ehkä siinä paljastuisi joku miehenkin mieltä painava asia..?
Suosittelen lämpimästi kirjaa Heikko vahva vaimo. Kirj. Laura Doyle.
Älä näytä kirjaa miehelle.
Täysiä junttejahan tuollaiset on! Aina juu sanotaan että parin pitää keskustella asioista yhdessä, mutta todellisuudessa nainen puhuu ja mies nukkuu/ajattelee muuta. Sama juttu seksin piristämisessä: nainen pukeutuu asuihin ja mies kuolaa(jos sitäkään).
Joskus me miehet ollaan väsyneitä töistä. Eiköhän avioliitto ole ylä-ja alamäkeä....mut viileä vaihe on siinä vaiheessa kivaa kun loppuu ja kuumenee...Niitä on aina ja kun menee oikein hyvin, niin niistä nauttii ja oppii että " vähitellen" huonot ajat vähenee jos ottaa opiksi. parisuhde on työtä....
mikäli et saa miestä jutteleen arjessa.... Jos saisit lapset hoitoon, että lähtisit miehesi kanssa vaikka kauppaan tai pitsalle, että saisit kontaktin...
Puhumalla asiat selviää kun toinen ei vain ole liian väsynyt....
(Luin jostain avioliittokirjastamallia keskustelun avukseen) otat miehen illal pöydän viereen (ja tv kiinni) ja kirjoitatte avioliitosta hyviä ja huonoi asioita...mikä onnellisinta masentavinta....
mikä puolisossa hyvää ja missä parannettavaa...mitä siis toivoo puolisolta
Ei kannata ottaa negat esille ainakaan aluksi...
mitä arvostaa toisessa
Mitä odottaa suhteelta lähipäivinä/vuosina/10päästä
Toi on ollut jopa kivaa....saa kontaktin toiseen....tutustuu uudelleen...lopuksi tietty vasta toi toistensa kehuminen:)
Onhan tuo ihan totta, että molempien pitäisi olla virkeitä kun asioista puhutaan. Toisaalta en halua järjestää mitään erityisiä puhumistreffejä, koska mies ahdistuu niistä ja kokee, että häntä " tentataan" . Hänelle sopii parhaiten spontaanisti syntyvä keskustelu, johon sopivaa hetkeä on kyllä vaikea ennakoida.
En missään nimessä ole vaihtamassa miestä. Tämä ihastuminen on lähinnä piristys arkeen. Ei siis mitään vakavaa, mutta kyllähän tällainenkin vie ajatukset poispäin omasta liitosta, ellei sitä tietoisesti halua laittaa etusijalle.
Joku suositteli sitä kirjaa. Siihen en kyllä tartu. Vastustan kaikenlaisia " parisuhderaamattuja" oppeineen. Uskon että arkijärki ja pyrkimys keskinäiseen kunnioitukseen kantavat aika pitkälle. Kukaan ei ole täydellinen, mutta ei kai siitä kyse olekaan.
Olen samaa mieltä kuin nro 13. Nro 25 kerro millainen on täydellinen mies- kiinnostaa- puhuu ja pussaa???
eihän se tentti ole kun molemmat kertoo ajatuksiaan. kyl norm miestä alkaa kiinnostaa vaimon ajatukset varsinkin suloisesti ja hurmaavasti esitettynä
[color=red] [size=9]♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫♫ ♫ ♫ ♫ ♫ ♫
Tai jos vain ajoitus oli väärä. Miesten kanssa ajoitus on tosi tärkeä mun nähdäkseni.